Lämpöpumppupäivä kokosi toista sataa alasta kiinnostunutta Heurekaan

by

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry järjesti 1.12.2015 Lämpöpumppupäivän tiedekeskus Heurekassa. Paikalla oli toista sataa alasta kiinnostunutta. Tässä poimintoja päivän annista, jutun lopussa linkki päivän esitysaineistoon.

Tapahtuman avasi SULPU hallituksen varapuheenjohtaja Heikki Lahtinen.

Lämpöpumppumarkkina Euroopassa ja Suomessa

Esitykset aloitti kansanedustajien Energiaremonttiryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen. Kai kävi läpi hallitusohjelman keskeiset energiapoliittiset tavoitteet: korvataan hiili kotimaisilla energialähteillä 2020-luvun aikana ja puolitetaan tuontiöljyn käyttö 2020-luvun aikana.

Euroopan Lämpöpumppuyhdistys EHPAn puheenjohtaja Martin Forsén esitteli Euroopan lämpöpumppumarkkinoiden tilannetta ja mainitsi, että kaksi trendiä on havaittavissa: ilmalämpöpumput ja lämpimän veden tuottaminen. Euroopan maissa lämpöpumppumarkkina on hyvin eri vaiheessa: Englannissa lämpöpumput ovat harvinaisia, kun taas Ruotsissa markkina on hyvin kypsä ja jopa pienentymässä.

Toimitusjohtaja Eka Ruola, Hasan & Partners, kertoi lämpöpumppuviestinnästä ja -markkinoinnista.  Nykyään markkinoijilla on niin monia kanavia käytettävissä, että usein unohdetaan kuluttaja ja hänen kanssaan kommunikointi. Ihminen on aina päätöksen tekijä.

SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen esitteli Suomen lämpöpumppumarkkinaa. Tällä hetkellä Suomessa on käytössä n. 700 000 lämpöpumppua, jotka tuottavat uusiutuvaa lämpöenergiaa 5 TWh vuodessa ja lämpöpumppuihin investoidaan lähes 400 miljoonaa euroa vuosittain. Tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä lämpöpumpuilla tuotettu lämpöenergia on hinnaltaan 3-6 c/kWh. Joka on halvempaa, kun muilla energialähteillä.

Esimerkkejä lämpöpumppujen hyödyntämisestä

Lahtiset yhtymän talousjohtaja Markku Seppälä piti vauhdikkaan ja kiinnostavan esityksen kiinteistösijoittajan näkökulmasta energiaremontteihin. ”Eurot ja asenne vaikuttivat tehtyihin ratkaisuihin,  ei turhanpäiväiset kalkyylit”. Esityksessä oli runsaasti kiinnostavia esimerkkejä, mm. Tampereen rumimmaksi valittu kiinteistö.

Aarni Tervonen, Wasenco, esitteli ratkaisua, jolla talteenotetaan kiinteistöjen jätevedestä lämpöenergiaa. Energian määrä, jonka kiinteistöt hukkaavat jätevesiin on 7,2 TWh, joka vastaa energiamäärältään miljoonaa tonnia kivihiiltä. Janne Heinonen, Enermix, esitteli tapauksessa, jossa on yhdistetty jäteveden ja poistoilman talteenotto kerrostalossa.

Ilkka Kakko, Polarsol, esitteli uuden sukupolven lämmönvaihtimen, jolla on monta sovellusaluetta. Lämmönvaihtimen toimintaa osana hybridijärjestelmää (aurinkokeräin, hukkalämmön talteenotto, lämpöakku) voi seurata netissä olevan palvelun avulla.

 

Kirjoittaja:

Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org

Ajankohtaista

katunäkymä Helsinki kerrostalo

Asuinrakennusten energia-avustusta on tarjolla vuosille 2020-2022

Valtioneuvosto antoi 19.12.2019 asetuksen asuinrakennusten energia-avustuksista. Avustuksia myönnetään asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin, yhteensä 20 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 40 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2021–2022. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää avustukset. Avustusta voi hakea ARAsta 2.1.2020 alkaen. Avustusta voi saada korjaushankkeen suunnittelukustannuksiin, jotka ovat syntyneet 1.10.2019 alkaen sekä toteuttamiskustannuksiin, jotka ovat muodostuneet 1.1.2020 lähtien. […]