Käynnissä oleva energiamurros on kiinnostava tutkimuskohde. Tutkijat ja tutkimushankkeet julkaisevat artikkeleiden ja raporttien lisäksi myös mielenkiintoisia blogitekstejä, joita löydät tältä sivulta.
Kansalaisten potentiaalia sekä osallistumis- ja investointihalukkuutta energiayhteisöihin pitää kartoittaa
Tämä on toinen osa kahdesta blogitekstistä, jotka perustuvat tammi-toukokuussa 2023 tehtyyn pro gradu -tutkielmaan Yhteisöenergian rooli energiademokratiassa – tuulivoiman energiayhteisöjen haasteet Suomessa. Ensimmäisessä osassa perehdyttiin energiademokratiaan ja kansalaisten osallistamiseen energiajärjestelmässä, ja tässä osassa tarkastellaan energiayhteisöjen esteitä ja haasteita. Energiayhteisöillä viitataan kollektiivisiin energiatoimiin, joissa yhteisön jäsenet investoivat energiaratkaisuun ja hyödyntävät omaa… Lue lisää…
Onko oikeudenmukaisen energiamurroksen edellytys tasapainottelu keskitettyjen ja hajautettujen energiajärjestelmien välillä?
Tämä on ensimmäinen osa kahdesta blogitekstistä, jotka perustuvat tammi-toukokuussa 2023 tehtyyn pro gradu -tutkielmaan Yhteisöenergian rooli energiademokratiassa – tuulivoiman energiayhteisöjen haasteet Suomessa. Tässä osassa perehdytään energiademokratiaan ja kansalaisten osallistumiseen energiajärjestelmässä. Toisessa osassa tarkastellaan tuulivoiman energiayhteisöjen esteitä ja haasteita. Teknologinen kehitys sekä tuulivoiman rakentamisen nopea kasvu ovat yllättäneet jopa monet asiantuntijat,… Lue lisää…
Nollamiehen mietteitä
Lähienergialiiton kymmenvuotisen taipaleen kunniaksi luotiin blogikirjoitusten sarja “10 vuotta lähienergiaa”. Tällä kertaa pitkäaikainen puheenjohtajamme, professori emeritus Raimo Lovio kysyy ratkeavatko ongelmat teknologioita muuttamalla ilman, että tarvitaan syvällisempää siirtymää tuotanto- ja kulutustavoissa. Eivät ratkea. Uusien energiateknologioiden edistysaskeleet antavat toivoa muutosten mahdollisuuksista, mutta sillä edellytyksellä, etteivät energia- ja materiaalivirrat Suomen kaltaisessa vauraassa maassa… Lue lisää…
Sähköstä on moneksi ja energiasiirtymä kiittää
Lähienergialiiton kymmenvuotisen taipaleen kunniaksi luotiin blogikirjoitusten sarja “10 vuotta lähienergiaa”. Tällä kertaa pitkäaikainen puheenjohtajamme, professori emeritus Raimo Lovio kirjoittaa kaiken sähköistymisestä. Kaikki tietävät ja ymmärtävät mitä tarkoittaa E = mc2 – mutta mitä tarkoittaa P2X? Power to the people? Hyvä juttu sekin, mutta ei, P2X liittyy enemmän sähköoppiin ja energiasiirtymään. … Lue lisää…
Miten tässä näin pääsi käymään, että tuulesta tuli näin tärkeä?
Lähienergialiiton kymmenvuotisen taipaleen kunniaksi luotiin blogikirjoitusten sarja “10 vuotta lähienergiaa”. Tällä kertaa pitkäaikainen puheenjohtajamme, professori emeritus Raimo Lovio kirjoittaa tuulivoiman roolista vihreässä siirtymässä. Jatkossa yhtä tärkeäksi tulee sähkön varastointi tavalla tai toisella ja kulutuksen kasvattaminen silloin kun tuulivoimaa on paljon. Suomesta tulee yhä useammin sähkön viejä, mutta erityisesti kannattaa kehittää sähkön… Lue lisää…
Pumput lämmittävät tehokkaasti
Lähienergialiiton kymmenvuotisen taipaleen kunniaksi luotiin blogikirjoitusten sarja “10 vuotta lähienergiaa”. Tällä kertaa pitkäaikainen puheenjohtajamme, professori emeritus Raimo Lovio kirjoittaa lämpöpumppujen roolista vihreässä siirtymässä. Ne ovat olleet Suomessa poikkeuksellisen kiinnostava ja tärkeä menestystarina. Ensinnäkin alan yritystoiminta on ollut pienyritysvaltaista ja yliopistollisen teknisen tutkimuksen tuki tähän asti vähäistä. Toiseksi valtaosan investoinneista… Lue lisää…
Aurinko nousee
Lähienergialiiton kymmenvuotisen taipaleen kunniaksi luotiin blogikirjoitusten sarja ”10 vuotta lähienergiaa”. Kuka olisi parempi avaamaan kirjoitusten sarjaa kuin pitkäaikainen puheenjohtajamme, professori emeritus Raimo Lovio. Kirjoituksessaan Raimo käy läpi lyhyesti aurinkosähkön yleistymisen lyhyen historian Suomessa, sekä omat kokemukset aurinkosähkön tuottajana. Jossakin päin maailmaa paistaa aina aurinko Vaikka nykyistä sähkökriisiä ei ratkota… Lue lisää…
Selvitys: Ilmastoturvallisuusuhkiin varautumista syytä vahvistaa Suomessa
Ilmastonmuutos uhkaa yhteiskuntamme vakautta ja turvallisuutta monin tavoin. 31. elokuuta julkaistun selvityksen mukaan Suomella on hyvät edellytykset varautua ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutuksiin, mutta käytännön toteutusta on vielä tehostettava huomattavasti. Yhteistyön, osaamisen ja ennakoinnin kehittäminen on tässä avainasemassa. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Ilmastoturvallisuus on jaettu suoriin,… Lue lisää…
Vaihtelevaan uusiutuvaan tuotantoon perustuva energiajärjestelmä edellyttää joustokapasiteettia ja takuita energian riittävyydestä
Tampereen yliopiston koordinoimassa EL-TRAN-hankkeessa on mallinnettu Suomen sähköenergiajärjestelmän toiminnallisuutta vuosina 2030 ja 2050 neljän eri skenaarion avulla. Skenaarioiden pohjana ovat Suomen sähköenergiajärjestelmän nykyinen rakenne ja jo tiedossa olevat vuoteen 2025 ulottuvat investoinnit muun muassa tuulivoiman tuotantoon. Vuodelle 2030 laadittiin kolme skenaariota, joissa tutkittiin tuuli- ja aurinkovoiman maltillisen lisäyksen, voimakkaan… Lue lisää…
Lähiöt kaipaavat energiaremontteja
Kerrostalot 1960- ja 70-luvuilta kuuluvat valtaosin energiatehokkuudeltaan luokkiin D-F. Peruskorjaukset tarjoavat mahdollisuuden parantaa energiatehokkuutta ja vähentää asumisen päästöjä. Yli kolmasosa nykyisestä suomalaisesta kerrostaloasuntokannasta rakennettiin 1960- ja 70-luvuilla. Tämän asuntokannan korjausvelka onkin suuri haaste Suomessa – asunnot ovat nyt tyypillisesti laajamittaisen peruskorjauksen tarpeessa. Energiakorjaukset ja päälämmitysjärjestelmän vaihdot ajoittuvat tyypillisesti peruskorjausten yhteyteen,… Lue lisää…
Mukaansatempaava vai luotaantyöntävä energiamurros?
Viime eduskuntavaalien alla puolueet nostivat ilmastonmuutoksen keskeiseksi teemaksi, joskin eri tavoin. Useimmat halusivat tehdä kunnianhimoista politiikkaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi, kun taas eräs puolue nostatti huolta siitä, viedäänkö suomalaisilta autot pihasta ja murentaako ilmastonmuutoksen torjunta suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn. Huolet ovat aiheettomia, mutta ne tuntuvat tarttuneen hedelmälliseen maaperään. Äänekäs ja näkyvä vähemmistö suomalaisista… Lue lisää…
Kotitalouksien sähköjärjestelmän kehittymisen pieni historia – ja hieman tulevaa
Tarkastelen tässä blogipostauksessani energiajärjestelmän kehittymistä kohti sähkön hallitsevuutta sekä sähköjärjestelmän kehityksen tulevaisuutta kotitalouksien näkökulmasta. Blogiteksti värittynee osittain tietoliikennealan asiantuntijuuttani vasten. Menneisyyden hajautettu energiajärjestelmä Tarve pysyville asumuksille syntyi, kun ihmiset siirtyivät metsästys-keräilykulttuurista maanviljelyyn ja asettuivat aloilleen. Kotitalouksien täytyi pystyä sekä lämmittämään, valaisemaan että valmistamaan ruokaa. Suomessa kun ollaan, pohditaanpa tätä… Lue lisää…
Tukilämmitysjärjestelmillä potentiaalia päästöjen ja kustannusten vähentäjinä
Tukilämmitysjärjestelmien liittäminen pääjärjestelmän rinnalle tai tueksi on yksi lämmityksen tehostamistavoista. Useita lämmitystapoja yhdistelevien hybridiratkaisujen lisääntyminen on kuitenkin – perinteistä puutakkaa ja leivinuunia lukuun ottamatta – ollut kiistattomista hyödyistään huolimatta hidasta. BCDC Energia -hankkeessa tekemämme tutkimus lisää ymmärrystä siitä, miksi tukilämmityshankintoja ei aina tehdä, ja auttaa löytämään keinoja vaikuttaa järjestelmähankintojen yleistymiseen. … Lue lisää…
Energiatiedon lukutaidon 5 A:ta – Harppauksilla myönteisiin energia-arjen muutoksiin
Vaikka Euroopan komission ilmastotyöstään palkitseman Iin kunnan asukkaat ovat valveutuneita energia-asioissa, on yllättävää, ettei heidän ja muiden suomalaisten energiatiedon lukutaidossa ilmene huomattavia eroja. Lukutaidon yhteneväisyyksiä ja pienempiäkin eroja on kuitenkin silmiä avaavaa tarkastella arjen informaatioympäristön näkökulmasta. Huomioni perustuvat hiilineutraali- eli Hinku-kunta Iin sekä muiden suomalaisten kotitalouksien energiatiedon lukutaitoa vertailevaan… Lue lisää…
Mittaustietojen laskennassa ongelma – aurinkosähkö ei usein päädykään pientuottajan hyödyksi
Suomessa on jo tuhansia aurinkosähkön pientuottajia. Aurinkosähkön hyödyntämistä omakotitaloissa ja muissa kiinteistöissä varjostaa nyt mittaustietojen käsittelyyn liittyvät puutteet. Aurinkosähkön taloudellinen kannattavuus vaihtelee Suomessa alueittain – kuluttajien yleensä asiasta tietämättä. Mittaustiedot voitaisiin yhtenäistää laskutusjärjestelmissä, mutta näin ei tehdä. Ongelma voidaan korjata mittausasetusta päivittämällä. Suomalaisten sähkönsiirtoyhtiöiden älykkäät sähkömittarit eivät ole kaikki… Lue lisää…
Voittajilla ja häviäjillä on tunteet – eletäänpä ihmisiksi energiamurroksessakin
Kaikki puhuvat nykyään energiamurroksesta. Murroksessa kaikki menee uusiksi ja enää ei toimi se, miten aiemmin on tehty. Murroksessa on voittajia ja häviäjiä. Sekä voittajat että häviäjät ovat ihmisiä, joilla on tunteet. Uudet ratkaisut ovat pitkään alakynnessä Systeemisten muutosten teoria puhuu hallitsevasta toimintamallista, joka murroksessa joutuu muuttumaan. Muutosta edistää laajemman… Lue lisää…
Kulunut kesäkausi suosiollinen aurinkoenergialle
Viime kesä toukokuusta elokuuhun oli Suomen mittaushistorian lämpimin niin yksittäisillä havaintoasemilla kuin koko maan keskiarvona määritettynä. Lämpimät säät merkitsivät myös keskimääräistä suurempia auringon säteilymääriä maanpinnalla. Globaalisäteily, eli auringon suoran ja hajasäteilyn summa, on aurinkosähkötuotannon kannalta tärkeä määräävä tekijä. Säteily toisaalta myös lämmittää paneeleita, mikä on aurinkosähkön hyötysuhteen osalta yleisesti ottaen… Lue lisää…
Sähköautoistuminen vaatii taloudellista ohjausta ja latauspisteiden lisäämistä
Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii merkittäviä toimenpiteitä kaikilla talouden sektoreilla. Energiamarkkinoilla ja liikenteessä siirrytään fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan. Käytännössä tämä tarkoittaa liikenteen sähköistymistä ja osittaista siirtymistä biopohjaisiin polttoaineisiin, mutta myös kokonaisvaltaista liikenteen ja liikkumisen muutosta. Uudenlaiset jakamiskokeilut kuten yhteisomisteiset autot tai kyytien jakamisen digitaaliset alustat, yhteisautopalvelut sekä liikenteen ja ajomäärien ohjauksen digitalisoituminen… Lue lisää…
Lähes puolet taloyhtiöiden asukkaista haluaisi hankkia aurinkosähköä – yleistyminen vaatisi lakimuutoksia
Omakotitaloissa aurinkosähkö on yleistynyt vauhdilla, mutta taloyhtiöissä lainsäädännön puutteet hidastavat muutosta. Kuluttajat haluavat luotettavia, helppoja ja ympäristöystävällisiä energiaratkaisuja. “Taloudellisuuden osalta riittää, että kuluttajat kokevat ratkaisut kohtuullisen järkeviksi ja omaan rahatilanteeseen sopiviksi”, toteaa professori Eva Heiskanen Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksesta. VTT:n omakotitalon omistajille toteuttama haastattelututkimus osoittaa, että aurinkovoimalan hankkineet seuraavat usein… Lue lisää…
Tanskassa asutaan omien tuulivoimaloiden lähellä ja ennakoidaan lämpöpumppubuumia
Osallistuin yhteisöenergiahankkeen ”Co2mmunity – Co-producing and co-financing renewable community energy projects” (EU INTERREG BSR) opintomatkalle Tanskaan ja Pohjois-Saksaan maaliskuussa 2018. Samaan aikaan työn alla oli Smart Energy Transition -hankkeessa Puhdas kaukolämpö ja -jäähdytys -visio (in english). Niinpä tarkkailin matkalla erityisesti kahta asiaa: Miten lämpösektorilla etenee päästöjen vähentäminen? Ja toiseksi, millainen… Lue lisää…
Smart Energy Transition -hanke julkaisi uuden energian yrityksistä tietokannan
Strategisen tutkimuksen neuvoston Rakkaudesta tieteeseen -tapahtuman yhteydessä Smart Energy Transition -hanke julkisti yritystietokannan. Tällä yritys- ja tuoteryhmätasoisella tietokannalla tähdätään siihen, että pystytään ajantasaisesti ja monipuolisesti seuraamaan suomalaisten yritysten menestystä energiamurroksessa niin koti- kuin vientimarkkinoillakin. Suomen akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama Smart Energy Transition –tutkimushanke viitoittaa, millä toimialoilla ja miten… Lue lisää…
Kuluttajista vauhtia energiamurrokseen, osa 5/5: Kansalaisten ääni energiaa koskevassa poliittisessa ja alueellisessa päätöksenteossa
Merkittävä osa kansalaisten energiaa koskevista valinnoista on tällä hetkellä ja myös tulevaisuudessa rakenteistunut keskitettyjen suurien tuotantolaitosten kautta. Esimerkiksi kerrostalossa kaukolämpöalueella elävä suomalainen voi yhä saada lämpönsä vain kaukolämpöverkon toimittajalta. Vaatii kosolti aktivismia (ja otollisen sijainnin), jotta lämpöä tai edes sähköä voisi saada muualta kuin jakeluverkon omistajan kautta, vaikka sähkön tuottajan… Lue lisää…
Kuluttajista vauhtia energiamurrokseen, osa 4/5: Kansalaiset vertaistuen antajina ja energia-aktiiveina
Tässä blogisarjan osassa tarkastelemme suomalaisia vertaistuen antajina ja energia-aktiiveina. Suomessa on ollut vähemmän energiaan liittyvää kansalaisaktivismia kuin muissa Pohjoismaissa. Erityisesti Tanskassa ydinvoiman vastainen liike ja tuulivoimaosuuskunnat ovat olleet merkittävässä roolissa muovaamassa maan energiajärjestelmää (Nielsen, 2016; Rohracher & Ornetzeder, 2013). Toki Suomessakin löytyy aktivismia energia-alalta. Suomessa on järjestetty lukuisia energiaa ihmisten… Lue lisää…
Kuluttajista vauhtia energiamurrokseen, osa 3/5: Suomalaisilla on paljon halua ja kykyä oppia ja omaksua uutta energiatekniikkaa
Vapaus valita, asennuttaa ja räätälöidä omaa energiantuotantoaan on selvästi monille suomalaisille mieleen, vaikka se tarkoittaisi energiatekniikkaan perehtymistä tai hieman vaivalloisempia lämmitystapoja. Olennaista on kuitenkin se, miten helppoa ja kustannustehokasta vähähiilisten energiateknologioiden ja käyttäytymismallien omaksuminen on. Esimerkiksi ilmalämpöpumppujen kohdalla Internetin keskustelupalstojen merkitystä pumppujen leviämisessä ei voi liiaksi korostaa (ks. tietolaatikko… Lue lisää…
Kuluttajista vauhtia energiamurrokseen, osa 2/5: Kun pelkät valmiit energiaratkaisut eivät riitä
Mitä kaikkein aktiivisimmista energiakansalaisista tiedetään? Uusiutuvat energiateknologiat leviävät Suomessa yhä laajemmalle ja erityisesti pientalojen omistajat ovat olleet aktiivisia lämmitysjärjestelmiensä kehittämisessä. Suomesta on löytynyt yli 200 kansalaisten tekemää keksintöä ja parannusta uusiutuvan energian laitteistoihin (Hyysalo et al. 2013a; 2016), ja osa näistä on muodostunut kymmenien tuhansien kansalaisten kopioimiksi hyviksi käytänteiksi. Esimerkkinä… Lue lisää…
Liikennepäästöjen vähentämiskeskustelu uusille urille: 3 + 1 pointtia
Liikenteen päästöt muodostavat noin viidenneksen Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja 90 % näistä päästöistä syntyy tieliikenteessä. Suomen tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä noin puolella vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Vuodesta 2005 vuoteen 2015 päästöt vähenivät vasta 14 %, joten lähivuosina tarvitaan paljon tekemistä. Siksi onkin erityisen harmillista, että… Lue lisää…
Kuluttajista vauhtia energiamurrokseen, osa 1/5: Keitä ovat aktiiviset energiakansalaiset?
Kuluttajiin ja kansalaisiin kohdistuu kasvava kiinnostus energiamurroksen ajureina ja ilmastopolitiikan toimijoina. Kuluttajien valinnat ja heidän mahdollisuutensa vaikuttaa energia- ja ilmastoratkaisuihinsa ovat nousseet keskeisemmäksi keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa (KAISU) ja eduskunnan energiaremonttiryhmä pohtii kuluttajien pääsyä energiamarkkinoille (Kuluttajat mukaan energiamarkkinoille -seminaari). Mutta mitä aktiivisista energiakansalaisista tiedetään? Kansalaiset, nuo demokratian myyttiseksi massaksikin kuvatut… Lue lisää…
Miksi aurinkojärjestelmien ja sähköautojen rakentelu nuorten kanssa on tärkeää?
Uuden teknologian käyttöönotto vaatii osaamista. Saksan viime vuosien suuren aurinkoenergiamurroksen kuvitellaan usein johtuneen vain aurinkoenergian suotuisasta syöttötariffista. Harvemmin mainitaan, että maassa oli 1990-luvun alussa 1 000 katon pilottiohjelma ja saman vuosikymmenen lopussa 100 000 katon ohjelma. Nämä ohjelmat kehittivät teknistä, liiketaloudellista ja käyttäjien osaamista ja voimaantumista kaikkialle maahan. Vähitellen –… Lue lisää…
Nykyinen energian sekatalous tarvitsee markkinareformin eli energiakaaren
Markkina tarkoittaa järjestelyä, jossa hyödykkeen hinta muodostuu ostajien ja myyjien vaihdannassa. Koska päästöttömän sähkön rooli korostuu energiajärjestelmässä, juuri sähkömarkkina on tärkeä saada toimivaksi, mikäli energiajärjestelmässä halutaan toteuttaa markkinatalouden toimintaperiaatteita. Tehokkaan markkinan tunnuspiirteitä ovat muun muassa: Markkinat ovat likvidit eli on riittävästi osto- ja myyntivaihtoehtoja tarjolla Markkinoille pääsy on helppoa ja… Lue lisää…
Jäätämisennusteet tuulienergian tuotannon tueksi
BCDC Energia -tutkimusprojektissa pyritään pitkälle. Vastauksia haetaan tärkeään kysymykseen: miten ilmakehän jäätävät olosuhteet vaikuttavat tuulivoiman tuotantolukuihin? Uusiutuvien ja säästä riippuvien energiamuotojen yleistyessä haasteet energiavarmuuden turvaamisen osalta kasvavat. Suomen pohjoinen sijainti luo omat haasteensa niin energiantuotannon, -tarpeen kuin -siirron osalta. Energian saanti on turvattava joka tilanteessa ja erityisesti talvikautena, jolloin… Lue lisää…
Monitieteisestä tutkimuksesta tieteidenväliseksi terminologiaksi
Tieteen Termipankkiin on syntymässä Clean Energy Research -termistö. Se eroaa perinteisistä tieteenalatermistöistä, sillä lähtökohtana on BCDC Energia -tutkimus- ja kehittämishankkeen alussa koottu keskeinen käsitteistö viiden eri tieteenalan julkaisuista. Ajankohtaiset yhteiskunnalliset haasteet, kuten ilmastonmuutos sekä energiantuotannon ja -kulutuksen kehittäminen vaativat monitieteistä tutkimus- ja kehitystyötä. BCDC Energia -hanke on esimerkki siitä,… Lue lisää…
Lämmitystä pitää sähköistää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
Sähkön käyttöä lämmitykseen on haluttu perinteisesti hillitä. Tähän tarvitaan uutta ajattelua ja asennemuutosta. Polttamisesta on luovuttava Perinteinen suhtautuminen sähköenergiaan pohjautuu siihen, että sähkö on pitkälle jalostunutta mekaaniseen työhön verrattavaa energiaa, joka tuotetaan polttamalla voimalaitosprosessissa. Tällä tavoin polttoaineen kemiallisesta energiasta pystytään muuntamaan sähköksi lauhdelaitoksissa noin kolmannes ja parhaimmillaankin kaasukombivoimalaitoksilla alle… Lue lisää…
Miksi kotitalouksien uusiutuvan energian ratkaisut leviävät epätasaisesti Euroopassa?
Saksassa tuotetaan aurinkosähköä henkilöä kohti enemmän kuin aurinkoisessa Espanjassa. Itävallassa aurinkolämpöä hyödynnetään enemmän kuin lämpimässä Italiassa, jossa puolestaan on enemmän pellettikattiloita henkilöä kohti kuin kylmässä ja metsäisessä Suomessa. Miksi näin? Erojen ymmärtäminen on tärkeää, mikäli haluamme viedä tai tuoda teknologiaa tai politiikkakeinoja. On helppo sanoa, että syyt johtuvat politiikasta… Lue lisää…
Tuhoaako aurinkosähkö Suomessa epäoikeudenmukaisesti verkkoliiketoiminnan ja valtion talouden?
Professori, puheenjohtaja Raimo Lovio törmäsi omassa energiaremontissaan väitteeseen, että aurinkosähkön tuottaminen on epäreilu tapa säästää sähkön kulutusta. Hän kirjoittaa ja korjaa väitteen: kaikki sähkön säästämisen tavat ovat tarpeellisia ja oikeita. Asun sähkölämmitteisessä 1950-luvun alussa rakennetussa omakotitalossa. Vuonna 2009 teimme rakennuksessa perusremontin, jonka yhteydessä toteutettiin myös joukko energiansäästöön liittyviä uudistuksia. Talon eristystä parannettiin… Lue lisää…
München pyrkii irti kivihiilestä ja kokeilee aurinkokaukolämpöä
Münchenin kaupungin tavoitteena on toimia 100% uusiutuvalla energialla vuoteen 2040 mennessä. Tuoreen tilannekatsauksen mukaan nykyiset toimet eivät ole johtamassa ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseen, joten kaupungissa käydään parhaillaan kiivasta keskustelua tarvittavista lisätoimenpiteistä päästöjen vähentämiseksi sähkö-, lämpö- ja liikennesektoreilla. Münchenissä suunnitellaan kivihiilestä luopumista, samoin kuin Helsingissä Suuri keskustelun aihe on kivihiilestä luopuminen. Suurin… Lue lisää…
Kysyntäjousto hyödyttää kaikkia sähkön käyttäjiä ja laskee sähkön hintaa
Kysyntäjoustosta hyötyvät kaikki sähkön käyttäjät. Suomessa on merkittävästi joustavia kuormia esimerkiksi sähkölämmityskohteissa. Kysyntäjousto laskee kaikkien sähkönkäyttäjien hintaa. Sähkön hinta tukkusähkömarkkinoilla määräytyy kulutuksen ja tuotannon perustella osto- ja myyntitarjousten mukaan (ks. kuva). Joustavamman kysynnän myötä kulutusta voidaan siirtää edullisemmille tunneille, jolloin kulutuksen painoarvo hinnanmuodostuksessa kasvaa. Kysynnän pienentyessä hinta laskee kaikilla asiakkailla,… Lue lisää…
Kysyntäjouston avulla tuuli- ja aurinkovoimaa voidaan lisätä voimakkaasti
Suomi on edelläkävijä kysyntäjoustoinfrastruktuurissa ja sähkömarkkinoiden kehityksessä. Kysyntäjoustolla parannetaan koko energiajärjestelmän resurssitehokkuutta ja edistetään uusiutuvan energiantuotannon integrointia. Sähköjärjestelmässä tuotannon ja kulutuksen tulee olla joka hetki tasapainossa. Kulutuksen muuttuessa tuotettavan sähkötehon tulee siis muuttua saman verran. Energiajärjestelmässä on yhä enemmän tuotantomuotoja, joiden säätäminen on teknisesti vaikeaa tai taloudellisesti kannattamatonta, kuten… Lue lisää…
Suomi on globaalisti kysyntäjoustoteknologian johtava maa
Suomi on edelläkävijä kysyntäjoustoinfrastruktuurissa ja sähkömarkkinoiden kehityksessä. Hyvät kotimarkkinaratkaisut edistävät vientiliiketoimintaa. Globaalisti älykkäissä verkoissa ja kysyntäjoustossa on valtava liiketoimintapotentiaali. Suomessa on hyvin edistykselliset sähkömarkkinat: kysyntäjoustoa voidaan hyödyntää useilla sähkömarkkinapaikoilla, kuten Elspot-markkinoilla (ns. day-ahead markkinat), päivänsisäisillä Elbas-markkinoilla sekä säätö- ja reservimarkkinoilla. Käytännössä kaikilla sähkönkäyttäjillä on etäluettavat AMR-mittarit ja sähkömarkkinoiden taseselvitys… Lue lisää…
Mikset käyttäisi naapurisi sähköä?
Sähkömarkkina on voimakkaan murroksen vaiheessa. Murros mahdollistaa uudenlaisen toiminnan ja toimijoiden synnyn. Pientuottajat voivat perustaa yhteisöjä, joiden yhteistä kulutusta ja tuotantoa ohjataan digitaalisten pilvipalveluiden avulla. Kirjoitus on tehty osana BCDC Energia -hankkeen työtä. Sähkömarkkina on voimakkaan murroksen vaiheessa. Murroksen keskeisiä edistäjiä ovat tuotantoon liittyvän kilpailutuksen vapauttaminen, tekninen kehitys ja poliittinen ohjaus. Tekninen… Lue lisää…
Miksi sähkölampun pitää olla tietoturvallinen?
Ei tarvitse mennä montaa vuotta taaksepäin, jolloin yllä olevasta kuvasta oli helppo tunnistaa se ainoa tietoturvariski. Nykyään tilanne on lähes täysin päinvastainen, ainoastaan yhden kuvan esineen osalta voit olla varma sen tietoturvallisuudesta. Anna-Maija Juuso kirjoittaa IoT-laitteiden tietoturvasta: se paranee vasta, kun lainsäädäntö ja asiakkaat sitä vaativat. Ja miksi jääkaapin tietoturvasta pitää… Lue lisää…
Automaatio ohjaa energian säästöä kotitalouksissa informaatiota paremmin
Kuluttajille on tarjolla monia erilaisia palveluja, joilla he voivat seurata kotinsa energiankulutusta erityisesti sähkön osalta. Energiayhtiöt tarjoavat esimerkiksi erillistä puhelimen kokoista seurantalaitetta, joka kertoo käyttäjälleen tietoja kodin sähkönkulutuksesta. Myös internet-selainpohjaisia palveluita on olemassa näiden seurantalaitteiden rinnalla. Saavutetut säästöt voivat jäädä pieniksi Tutkimusten perusteella kotitalouksien aikaansaamat säästövaikutukset vaihtelevat noin 5… Lue lisää…
Tanskan kaukolämpöyhtiöt panostavat hajautettuun uusiutuvaan energiaan
Tanskan kauko- ja aluelämpöverkkoihin rakennetaan vauhdilla uusiutuvan energian hybridilämpölaitoksia. Hybridivoimaloiden energialähteinä käytetään yleensä puuhaketta tai pellettejä, aurinkolämpöä, maalämpöä, lämpövarastoja sekä olemassa olevia kaasu- ja biokaasulaitoksia. Tanskan kaukolämpöverkkoihin on nyt asennettu aurinkolämpökeräimiä yli miljoona neliömetriä. Silkeborgiin rakennetaan maailman suurinta 110 MW:n aurinkeräinkenttää, jonka koko on yli 150 000 neliömetriä eli noin… Lue lisää…
Sata suomalaista uuden energian kokeilua koottu saman katon alle
Smart Energy Transition –hankkeen osana on koottu 100 suomalaista uuden energiajärjestelmän mukaista kokeilua. Maassamme on uuden energian aihepiirissä tapahtunut jatkuvasti mielenkiintoisia asioita, joita ovat saaneet aikaan paitsi kunnat ja kaupungit, myös yritykset ja kekseliäät yksityishenkilöt. Sivusto antaa hyvän kuvan siitä, mitä kaikkea uuteen energiaan liittyvää on kokeiltu vuodesta 2010… Lue lisää…
Tulevaisuuden energiajärjestelmän on oltava resurssitehokas
Energiajärjestelmän resurssitehokkuudelle on monta määritelmää: esimerkiksi koko järjestelmän tehokas käyttäminen tai järjestelmän kokonaiskustannuksien vähentäminen. Yksi näkökulma resurssitehokkuuteen on raaka-aineiden käytön tehokkuus. Suomen Akatemian rahoittamassa EL-TRAN-hankkeessa on tavoitteena osoittaa, miten Suomi voi toteuttaa tulevaisuudessa resurssitehokkaamman ja ilmastoneutraalimman sähköenergiajärjestelmän. Resurssien määrä on rajallinen Raaka-aineiden käytön tehostamiselle on vahvat perustelut, käytämme jo… Lue lisää…
Aktiiviset kansalaiset uudistavat energiajärjestelmää
Sunnuntaina 7.2.2016 tuhannet kotitaloudet katkaisivat sähköt pääkytkimestä vapaaehtoisesti 15 minuutiksi Carunan sähköverkossa. Kyseessä oli sosiaalisessa mediassa levinnyt tempaus ja vastalause Carunan suunnittelemia noin 35 % suuruisia hinnankorotuksia vastaan. Sähköverkon käytön hinnoittelu on sensitiivinen asia. Kun haastattelin uusiutuvan energian pientuottajia, esille nousi usein energiaomavaraisuuden ja energia-autonomian käsite. Ihmiset halusivat varmistuksen… Lue lisää…
Tulevaisuus on jo täällä: uusi energiasääennuste kertoo paljonko tuuli ja aurinko tuottavat sähköä kilowattitunteina
Jo alkuvaiheessaan energiasääennuste on tärkeä oivallus, ja johtaa ajatukset myös kuluttajan kasvaviin vaikutusmahdollisuuksiin. Nyt käytössä oleva prototyyppi luo alustan, jonka perusteella energiasääennusteita jatkossa kehitetään. Energiasään tulkinnassa on otettava huomioon, että kaikkine oletuksineen tulokset ovat suuntaa antavia. Energiasääennuste mahdollistaa tuotannon ja kulutuksen suunnittelua Energiasääennuste kertoo auringon paisteen ja tuulen kilowattitunteina… Lue lisää…
Aurinkosähkön kehitys on nopeaa – skenaariot eivät pysy perässä
Käynnissä on uusien teknologioiden aiheuttama energiamurros. Nopeassa markkinamuutoksessa päätöksenteon pohjaksi tarvittaisiin ajantasaista tutkimustietoa ja ketterää ennakointia. Nykyisin monet energiaraportit ja -skeenariot ovat jo kuitenkin tuoreeltaan vanhentuneita, kuten uusi IEA:n Nordic Energy Technology Perspectives 2016 -raportti [1]. Alla ongelmia havainnollistetaan aurinkosähkön osalta vertailemalla raportin oletuksia toteutuneeseen markkinakehitykseen. Nordic… Lue lisää…
Energiatehokkuus ei aiheuta homeongelmia
Rakennukset kuluttavat noin 30% Suomen loppuenergiankäytöstä, joten niiden merkitys energiankulutuksen ja päästöjen pienentämisessä on tärkeä. Käyttämätön energia on kaikkein ympäristöystävällisintä energiaa. Rakennukset ovat myös merkittävä osa kansallisvarallisuuttamme. Lisäksi rakennukset ovat koteja, lapsuudenmuistoja; niillä on rahallisen arvon lisäksi myös merkittävä tunnearvo. Rakennuskantaa tulee siis kehittää, ylläpitää ja parantaa pieteetillä. Energiatehokkuus… Lue lisää…
Pappa ja modernit sähkömarkkinat
Esiymmärrykseni energia-asioista perustuu sähkölaskun maksamiseen, kodin sähkön kulutuksen seuraamiseen sekä sähköyhtiöiden kilpailuttamiseen vuosien saatossa. Vaikka siis olen hyvinkin noviisi tutkimusympäristössämme, väitän, että ymmärrykseni energia-asioista on kuluneen puolen vuoden aikana vahvistunut. Lähestymme energiantuotantoa yhteiskunnallisena teknologisena murroksena. Kun juurrutan käsitystäni sukuni perinnetietoon siitä, miten Suomen maaseudulle syntyi sähköenergian tuotantoa noin sata… Lue lisää…
Talokauppa vauhdittaa energiatehokkuutta
Arkisia energiankulutukseen liittyviä tapoja on tunnetusti vaikea muuttaa. Vaikka asukkaat tiedostavat tarpeen toimia toisin, arjen muut huolet ajavat helposti energiasäästön ohi. Hetki ei tunnu olevan oikea, eikä omakotitalon energiaremonttiin ryhtyminen ole helppoa. Omakotitalon energiajärjestelmä yllättää ostajan Tarkastelin Jenny Rinkisen kanssa omakotitalojen energiatehokkuusparannusten tekemistä omistajanvaihdosten yhteydessä. Haastatteluaineistomme osoittaa, että ostajien… Lue lisää…
