Lähienergialiiton kymmenvuotisen taipaleen kunniaksi luotiin blogikirjoitusten sarja “10 vuotta lähienergiaa”. Tällä kertaa pitkäaikainen puheenjohtajamme, professori emeritus Raimo Lovio kirjoittaa lämpöpumppujen roolista vihreässä siirtymässä. Ne ovat olleet Suomessa poikkeuksellisen kiinnostava ja tärkeä menestystarina.
Ensinnäkin alan yritystoiminta on ollut pienyritysvaltaista ja yliopistollisen teknisen tutkimuksen tuki tähän asti vähäistä. Toiseksi valtaosan investoinneista ovat tehneet kotitaloudet (maalämpöpumput ja ilmalämpöpumput) ja vasta myöhemmin tekniikka levisi suuriin kohteisiin teollisuuteen ja energiantuotantoon. Kolmanneksi keskitetty kaukolämpöteollisuus ei ollut ihastunut uudesta kilpailijastaan ja vasta vähitellen on taipunut toteamaan, ettei fossiileista päästä eroon ilman lämmön tuotannon hajautusta.
Lämpöpumppujen merkitys vihreässä siirtymässä on ensinnäkin se, että öljyn polttaminen lämmityksessä voidaan lopettaa
Myös muuta polttamista voidaan korvata puhtaammalla lämmitystavalla. Suoraa sähkölämmitystä lämpöpumput tehostavat huomattavasti (ns. cop-kerroin on usein 3 eli yhdellä kilowattitunnilla sähköä saadaan tuotettua kolme kilowattituntia lämpötehoa). Lisäksi erilaisia hukkalämpöjä esimerkiksi vedenpuhdistuslaitoksista, tietokonekeskuksista ja kaukojäähdytyksen paluuvesistä saadaan hyödynnettyä lämpöpumppujen avulla. Energiateollisuuden tilaston mukaan näistä lähteistä saatiin lämpöpumppujen avulla vuonna 2021 jo 1,6 TWh lämpöä. Kaikkiaan asuin- ja palvelurakennusten lämmityksestä lämpöpumppujen osuus on jo lähes 20 %. Lämpöpumput käyvät myös hyvin kuumien kesäpäivien viilennykseen.
Lämpöpumppuala lähti liikkeelle jo 1970-luvulla öljykriisien seurauksena, mutta teknologia ei ollut valmista ja kärsi 1980-luvulla mainetappioita
1990-luvun alussa teknologia otti harppauksen Ruotsin valtion organisoiman onnistuneen teknologiakilpailutuksen kautta, ja sen jälkeen pioneeriyrittäjät rohkaistuivat viemään alaa eteenpäin myös Suomessa. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU perustettiin vuosituhannen vaihteessa.
Alan myynti kasvoi tasaisesti. Sitä kiihdyttivät vuoden 2008 öljykriisi sekä vuonna 2011 käytössä ollut investointituki. Lähienergialiittoa perustettaessa vuonna 2014 pumppuja oli myyty Suomessa jo 650 000 kappaletta. Sen jälkeen pumppumäärä on yli kaksinkertaistunut. Käyttöönotto pärähti uudelle tasolle vuonna 2021, jolloin pumppuja myytiin noin 130 000 kappaletta. Vuonna 2022 myynti tulee olemaan vielä huomattavasti suurempi, oltaneen lähellä 180 000 pumppua, koska SULPUn tilaston mukaan jo syyskuun loppuun mennessä pumppuja oli myyty yhtä paljon kuin edellisenä vuonna yhteensä.
Tämänhetkinen korkea sähkön hinta saattaa hidastaa hieman myyntiä kaukolämmitettyihin kerrostaloihin, mutta toisaalta lämpöpumppuala on jo myynyt vuodeksi eteenpäin kapasiteettinsa. Sähkön hinnan palatessa vähitellen normaalimmalle tasolle lämpöpumppujen taloudelliset ja ympäristölliset edut korostuvat taas kaikissa kohteissa.
Lämpöpumput kehittyvät koko ajan erityisesti suurissa kohteissa
SULPUn arvion mukaan lämpöpumppuja myytiin vuonna 2021 noin 800 miljoonalla eurolla, eikä tässä luvussa ole mukana suuret pumput teollisissa kohteissa. Keskihinnoiksi eri pumpuille (alv mukana) SULPU arvioi: maalämpöpumppu 33 000€, ilmavesilämpöpumppu 15 000€ ja ilmalämpöpumppu 2 400€. Nyt päättyvänä vuonna pumppujen myynti tulee ylittämään miljardin euron rajan.
Lämpöpumppujen sähkön avulla ympäristöstä (ilmasta, maasta, vedestä) otettu energia lasketaan uusiutuvaksi energiaksi. Tilastokeskuksen energiatilaston suuntaa antavan laskentamallin mukaan lämpöpumpuilla saadaan synnytettyä jo noin 7 TWh uusiutuvaa energiaa. Lisäksi koska lämpöpumppujen käyttämästä sähköstä 90 % on Suomessa ei-fossiilista, on lämpöpumppujen tuottama lämpöenergia lähes täysin hiilidioksidivapaata.
Lämpöpumput kehittyvät koko ajan erityisesti suurissa kohteissa. Yhtenä tulevaisuuden suuntana on myös ns. keskisyvien reikien poraaminen (1–2 km), joista lämpöpumppujen avulla voidaan tekniikan kehityttyä tuottaa todennäköisesti edullista lämpöä.
Lämpöpumppualasta löytyy myös monipuolista tutkimusta
Energiasiirtymästä kiinnostuneet yhteiskunta- ja kauppatieteilijät ovat jo runsaan 10 vuotta seuranneet lämpöpumppualan kehitystä (mm. Eva Heiskanen, Mikko Jalas, Sampsa Hyysalo, Jouni Juntunen, Armi Temmes…) ja nyt mukaan ovat tulossa myös tekniikan taiturit. Tästä esimerkkinä voidaan mainita Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa käynnistymässä oleva suuria kuumalämpöpumppuja koskeva tutkimus. Myös suuret insinööritoimistot ja energiayhtiöt ovat aktivoituneet ja suomalaiset lämpöpumppualan yritykset ovat alkaneet kiinnostamaan ulkomaisia sijoittajia.
Suomalainen lämpöpumppumarkkina ja -osaaminen onkin Euroopan huippua
Euroopan lämpöpumppuyhdistyksen (EHPA) tilaston mukaan vuonna 2021 lämpöpumppuja myytiin kotitaloutta kohti laskettuna eniten Norjassa, Suomessa, Virossa, Tanskassa ja Ruotsissa. Suomalaiset yritykset ovat myös voittaneet usein EHPAn kilpailuissa uusilla ratkaisuillaan. Tänä vuonna Oilon ja Helen palkittiin Helsingissä käyttöönotetusta kerrostalon lämmitys- ja viilennysratkaisusta. Palkinnon sai myös GEOLO-lämpökontti, jolla lämpöpumpuilla hoidetaan jo uuden rakennuksen rakentamisen aikainen lämmitys. Suomalaisia lämpöpumppuja maailmalle vievät mm. Oilon ja Gebwell.
Putinin sodan synnyttämä energiakriisi Länsi-Euroopassa johtuu paljolti siitä, että Saksassa ja eräissä muissa maissa käytetään paljon kaasua sähkön tuotannon lisäksi myös lämmitykseen. Kaasun käytön vähentämisessä lämmityksessä tulee lämpöpumpuilla olemaan huomattava rooli. RePowerEurope-suunnitelmassa lämpöpumppujen määrän toivotaan kasvavan nykyisestä 14 miljoonasta pumpusta jopa 50 miljoonaan pumppuun vuoteen 2030 mennessä.
Suomessa lämpöpumppuinvestointeja tullaan tällä vuosikymmenellä tekemään useilla miljardeilla euroilla. SULPUn arvion mukaan lämpöpumppujen määrä nousee yli 2 miljoonaan kappaleeseen. Niiden lämmöntuotanto vuonna 2030 on arvion mukaan 25–30 TWh/a eli noin 30 % Suomen rakennusten lämmitystarpeesta.
Kirjoittaja
Raimo Lovio
Alunperin julkaistu Raimo Lovion Facebook-profiilissa
