Sähkö korvaa liikenteen fossiilisia polttoaineita – energiatehokkuus kasvaa ja päästöt vähenevät

Sähköautona pidetään sekä täyssähköautoa että ladattavaa hybridiä (*). Energiajärjestelmä siirtyy yhä kasvavassa määrin sähkön käyttöön. Sähkö on monipuolinen energialähde ja sen päästötön tuotanto kasvaa sekä Suomessa että maailmalla. Myös liikenteen käyttövoimana sähköä voidaan käyttää irtauduttaessa fossiilisesta energiasta ja päästöjen vähentämiseen. 

(*) täyssähköauto: voimanlähteenä toimii sähkömoottori ja jossa sähköenergia on varastoitu akkuihin. Ladattavaa hybridi: bensiini- tai dieselkäyttöinen auto, jonka akut on mahdollista ladata ulkoisesta sähkönlähteestä.

Liikenteen päästövähennyskeskusteluissa hyvin usein käsitellyt aiheet ovat mm. ”sähköautot ovat tehokkain päästöjen vähentäjä – Suomessa erityisesti, koska sähköntuotantomme päästöt ovat varsin alhaiset”, ”vuonna 2030 Suomessa on 250 000/500 000/750 000/1 000 000 sähköautoa”, ”sähköautojen lataaminen on ongelma”, ”riittääkö Suomessa sähkö/sähköteho kaikille näille sähköautoille”. Tässä artikkelissa käsitellään sähköautoilun päästöjen vähentämisen keinona, sähköautoilun vaikutus sähköjärjestelmään, sähköautojen lataukseen liittyviä asioita ja sähköautoilun edistämiseen kohdistettuja tukitoimia. Sivun alalaidassa on linkkejä tämän artikkelin tekemisessä käytettyjä lähteitä ja linkkejä lisätietoihin.

Liikennekäytössä olevien henkilöautojen käyttövoimat jakautuivat seuraavasti:

Kuinka vähäpäästöistä suomalainen sähkö on ja riittääkö sitä kasvavalle sähköautoarmeijalle?

Suomessa tuotettu sähkö oli vuonna 2018 79%:sti tuotettu CO2-neutraalisti. Vaikka sähköntuotannon CO2-päästöt kasvoivat 2018, niin 105 g CO2 / kWh on hyvä arvo. Sen suuruusluokkaa voi verrata vaikka bensiinin tai dieselin päästöihin. Kun sähkön ja bensiinin päästöjä verrataan yhteismitallisella gCO2/km arvolla, päästöt ovat 12,0 (sähkö) ja 159,0 (bensiini) (Lähde VTT:n LIPASTO-tietokanta).

”Sähköjärjestelmän kannalta 250 000 sähköauton energiankulutus ei ole iso ongelma, sähkönkulutuksen lisäys vuodessa on noin 1 TWh. Sähköauto kulkee yhdellä kilowattitunnilla sähköä noin 5–6 kilometriä. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana Suomen sähkönkulutus on laskenut noin 8 TWh, joten vaikka Suomen kaikki noin 2,5 miljoonaa autoa olisivat sähkökäyttöisiä, sähköä kuluisi suurin piirtein saman verran kuin huippuvuonna 2007 (10 TWh:n lisäys)”, sanoo Fingrid. Vertailulukuna voi käyttää vaikka vuoden 2018 sähkön kokonaiskäyttöä, joka oli 87 TWh.

Jos olet huolissasi sähköautojen latauksen vaikutuksista sähkön riittämisestä kylmänä pakkaspäivänä, niin Fingrid rauhoittaa sinua tästäkin aiheesta ”Talven huippukulutustilanteessa kylmänä pakkaspäivänä Suomi on jo pitkään ollut riippuvainen sähkön tuonnista naapurimaista. Lisäävätkö sähköautot edelleen Suomen tuontiriippuvuutta huippukulutustilanteessa? Neljännesmiljoona sähköautoa tarvitsevat sähköenergiaa noin 2000 MWh vuorokaudessa. Kaikkea sähköä ei kuitenkaan ladata samanaikaisesti autoihin. Osa autoista on liikenteessä, osa pysäköitynä ilman latausmahdollisuutta ja osassa akut ovat täynnä. Neljännesmiljoona autoa voisi lisätä tarvetta sähköteholle enimmillään 100-200 megawattia kylmän pakkaspäivän aamu- ja iltatunneilla, kun sähkönkulutus tyypillisesti on korkeimmillaan. Suhteutettuna Suomen huippukulutukseen (ensi talven arvio 15 200 MW), puhuttaisiin noin prosentin kasvusta.”

Ja jotta sähköautojen lataus on mahdollisimman sähköjärjestelmäystävällinen, niin siihen ratkaisu on älykkäät sähköautojen latauspalvelut, joista seuraavassa kappaleessa.

Sähköauton latauspisteiden lukumäärä kasvaa jatkuvasti

Sähköautoja ja ladattavia hybridejä voi ladata kotona, työpaikalla, julkisilla latauspaikoilla, pysäköintihalleissa jne. Lataukseen voi käyttää tavallista pistorasiaa tai lataukseen tarkoitettua latauspistettä. Latauspisteen voit ostaa kotiin tai hankkia sen palveluna. Latauspalveluita Suomessa tarjoavat mm. Fortum Charge & Drive, Parkkisähkö, Virta ja useat energiayhtiöt. Heidän nettisivuilta saat lisätietoja sähköautoilusta, latauspalveluiden käytöstä ja hankinnasta.

Tiedot latauspaikoista ja niiden sijainnit löytyvät verkkopalveluista ja latauspalveluiden tarjoajien omista sovelluksista.

Esimerkkeinä netin karttapalveluista mm. Virta

Sähköautoilun yleistymistä varten löytyy valtiolta useampi tuki: sähköauton hankkijoille, asunto-osakeyhtiöille ja latauspalvelua tarjoaville yritykselle

Valtio tukee sähköauton ostamista tai pitkäaikaista vuokraamista vuosina 2018-2021. Tuen määrä on 2 000€, kunhan auton kokonaishinta on korkeintaan 50 000€.  Ohjeet hankintatuen hakemista Traficomin-sivuilla ja tarkka kuvaus ehdoista löytyy ao. laista.

Taloyhtiöt voivat elokuusta 2018 alkaen hakea avustusta sähköautojen latausinfraan Aralta. Lisäksi Energiavirasto tukee sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamista.

Asiantuntevia kirjoituksia sähköautoista ja niihin liittyvistä myyteistä löytyy 10 myyttiä sähköautoilusta -sivustolta.

Lähteet ja lisätietoja sähköautoista

Wikipedia – Sähköauto

Virta tietopankki

Parkkisähkö-sivut

Facebookin Sähköautot – nyt! -ryhmä

10 myyttiä sähköautoilusta -sivusto

Traficomin Ole muutosvoima – aja vaihtoehtoista -sivut

Sähkö- ja kaasuautojen kustannustehokkaat edistämiskeinot – GASELLI loppuraportti

Liikenteen ilmastopolitiikan asiantuntijaryhmän toimenpideohjelma, jolla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan poistaa vuoteen 2045