-
Onko koskaan oikea aika investoida aurinkoenergian kehittämiseen? Historiallinen tutkimus eri toimijaryhmien yhteistoiminnasta aurinkoenergia-alalla Suomessa
Suomi oli mukana aurinkoenergian teknologisessa kehittämisessä jo vuosikymmeniä sitten. Silti kotimaisen aurinkoenergiamarkkinan syntyminen kesti pitkään. Kiinnostus aurinkoenergiaan heräsi Suomessa useaan otteeseen – öljykriisien, ilmastonmuutoksen ja myöhemmin kansainvälisen aurinkoenergiabuumin myötä – mutta eri toimijaryhmien yhteistoiminta alan kehittämiseksi jäi pitkäksi aikaa katkonaiseksi. Tätä ilmiötä tarkastelemme Business & Society -lehdessä julkaistussa tutkimuksessamme “When the Time Never Comes: Temporal…
-
LUT-yliopiston energiaselonteko – Energiaturvallisuuden merkitys korostuu monikriisisessä ajassa
LUT-yliopisto on julkaissut kolmannen energiaselonteon, joka tarjoaa ajankohtaisen katsauksen kiihtyvän energiamurroksen mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Tällä kertaa selonteon pääteemana on energiaturvallisuus, jota tarkastellaan teknologisista, ympäristöllisistä ja yhteiskunnallisista näkökulmista. Raportin tavoitteena on auttaa Suomen energiaturvallisuuden vahvistamisessa matkalla kohti fossiilitonta sähköjärjestelmää ja teollisuutta. ”Energiajärjestelmien turvallisuus on elintärkeää sekä yhteiskunnan toimivuuden että kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Energiasiirtymä on jo pitkällä,…
-
Entä jos Suomen tärkein ilmastoteko ei olekaan päästöjen vähentäminen Suomessa?
Suomi tuottaa noin promillen maailman päästöistä. Kiinan kaltainen jättiläinen voi tuottaa päivässä saman verran päästöjä kuin Suomi vuodessa. Näistä luvuista on helppo vetää johtopäätös, ettei omilla toimillamme ole väliä. Johtopäätös on väärä. Kotimaiset päästövähennykset ovat välttämättömiä, ja niihin meitä sitovat sekä oma ilmastolakimme että EU:n tavoitteet. Mutta luvut osoittavat silti oikean kysymyksen suuntaan: ongelma on…
-
Suomi tarvitsee datakeskusstrategian
Lähienergialiiton kunniapuheenjohtaja, emeritusprofessori Raimo Lovio analysoi datakeskusinvestointeja: miten ja minkälaiset datakeskukset olisivat Suomelle hyödyllisiä. Sen pohjaksi Raimo kaipaa datakeskusstategiaa ja hyödyllisyyden arviointiin hän ehdottaa kriteeristöä. Lisäksi Raimo pohtii, onko datakeskusinvestointien tukeminen tarpeellista ja syrjättävätkö ne muita investointeja. Lehdissä on ollut viime viikkoina erittäin paljon kriittisiä juttuja datakeskuksista. Kritiikki, keskustelu ja pohdinta ovatkin tarpeen, mutta samalla…
-
Kansalaisten potentiaalia sekä osallistumis- ja investointihalukkuutta energiayhteisöihin pitää kartoittaa
Tämä on toinen osa kahdesta blogitekstistä, jotka perustuvat tammi-toukokuussa 2023 tehtyyn pro gradu -tutkielmaan Yhteisöenergian rooli energiademokratiassa – tuulivoiman energiayhteisöjen haasteet Suomessa. Ensimmäisessä osassa perehdyttiin energiademokratiaan ja kansalaisten osallistamiseen energiajärjestelmässä, ja tässä osassa tarkastellaan energiayhteisöjen esteitä ja haasteita. Energiayhteisöillä viitataan kollektiivisiin energiatoimiin, joissa yhteisön jäsenet investoivat energiaratkaisuun ja hyödyntävät omaa energiantuotantoaan. Vaikka tuulivoiman energiayhteisöt ovat…
-
Onko oikeudenmukaisen energiamurroksen edellytys tasapainottelu keskitettyjen ja hajautettujen energiajärjestelmien välillä?
Tämä on ensimmäinen osa kahdesta blogitekstistä, jotka perustuvat tammi-toukokuussa 2023 tehtyyn pro gradu -tutkielmaan Yhteisöenergian rooli energiademokratiassa – tuulivoiman energiayhteisöjen haasteet Suomessa. Tässä osassa perehdytään energiademokratiaan ja kansalaisten osallistumiseen energiajärjestelmässä. Toisessa osassa tarkastellaan tuulivoiman energiayhteisöjen esteitä ja haasteita. Teknologinen kehitys sekä tuulivoiman rakentamisen nopea kasvu ovat yllättäneet jopa monet asiantuntijat, joten tällä vuosikymmenellä vihreässä siirtymässä…
-
Nollamiehen mietteitä
Lähienergialiiton kymmenvuotisen taipaleen kunniaksi luotiin blogikirjoitusten sarja “10 vuotta lähienergiaa”. Tällä kertaa pitkäaikainen puheenjohtajamme, professori emeritus Raimo Lovio kysyy ratkeavatko ongelmat teknologioita muuttamalla ilman, että tarvitaan syvällisempää siirtymää tuotanto- ja kulutustavoissa. Eivät ratkea. Uusien energiateknologioiden edistysaskeleet antavat toivoa muutosten mahdollisuuksista, mutta sillä edellytyksellä, etteivät energia- ja materiaalivirrat Suomen kaltaisessa vauraassa maassa keskimäärin enää juurikaan kasva seuraavien…
-
Sähköstä on moneksi ja energiasiirtymä kiittää
Lähienergialiiton kymmenvuotisen taipaleen kunniaksi luotiin blogikirjoitusten sarja “10 vuotta lähienergiaa”. Tällä kertaa pitkäaikainen puheenjohtajamme, professori emeritus Raimo Lovio kirjoittaa kaiken sähköistymisestä. Kaikki tietävät ja ymmärtävät mitä tarkoittaa E = mc2 – mutta mitä tarkoittaa P2X? Power to the people? Hyvä juttu sekin, mutta ei, P2X liittyy enemmän sähköoppiin ja energiasiirtymään. Muistaakseni kuulin lyhenteen P2X ensimmäisen…
-
Miten tässä näin pääsi käymään, että tuulesta tuli näin tärkeä?
Lähienergialiiton kymmenvuotisen taipaleen kunniaksi luotiin blogikirjoitusten sarja “10 vuotta lähienergiaa”. Tällä kertaa pitkäaikainen puheenjohtajamme, professori emeritus Raimo Lovio kirjoittaa tuulivoiman roolista vihreässä siirtymässä. Jatkossa yhtä tärkeäksi tulee sähkön varastointi tavalla tai toisella ja kulutuksen kasvattaminen silloin kun tuulivoimaa on paljon. Suomesta tulee yhä useammin sähkön viejä, mutta erityisesti kannattaa kehittää sähkön kotimaista hyötykäyttöä ja jalostusta. …
-
Pumput lämmittävät tehokkaasti
Lähienergialiiton kymmenvuotisen taipaleen kunniaksi luotiin blogikirjoitusten sarja “10 vuotta lähienergiaa”. Tällä kertaa pitkäaikainen puheenjohtajamme, professori emeritus Raimo Lovio kirjoittaa lämpöpumppujen roolista vihreässä siirtymässä. Ne ovat olleet Suomessa poikkeuksellisen kiinnostava ja tärkeä menestystarina. Ensinnäkin alan yritystoiminta on ollut pienyritysvaltaista ja yliopistollisen teknisen tutkimuksen tuki tähän asti vähäistä. Toiseksi valtaosan investoinneista ovat tehneet kotitaloudet (maalämpöpumput ja…
-
Aurinko nousee
Lähienergialiiton kymmenvuotisen taipaleen kunniaksi luotiin blogikirjoitusten sarja ”10 vuotta lähienergiaa”. Kuka olisi parempi avaamaan kirjoitusten sarjaa kuin pitkäaikainen puheenjohtajamme, professori emeritus Raimo Lovio. Kirjoituksessaan Raimo käy läpi lyhyesti aurinkosähkön yleistymisen lyhyen historian Suomessa, sekä omat kokemukset aurinkosähkön tuottajana. Jossakin päin maailmaa paistaa aina aurinko Vaikka nykyistä sähkökriisiä ei ratkota Suomessa aurinkosähkön avulla, aloitan tämän…
-
Selvitys: Ilmastoturvallisuusuhkiin varautumista syytä vahvistaa Suomessa
Ilmastonmuutos uhkaa yhteiskuntamme vakautta ja turvallisuutta monin tavoin. 31. elokuuta julkaistun selvityksen mukaan Suomella on hyvät edellytykset varautua ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutuksiin, mutta käytännön toteutusta on vielä tehostettava huomattavasti. Yhteistyön, osaamisen ja ennakoinnin kehittäminen on tässä avainasemassa. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Ilmastoturvallisuus on jaettu suoriin, ketjuuntuviin ja siirtymävaikutuksiin Hankkeen tuloksena…
-
Vaihtelevaan uusiutuvaan tuotantoon perustuva energiajärjestelmä edellyttää joustokapasiteettia ja takuita energian riittävyydestä
Tampereen yliopiston koordinoimassa EL-TRAN-hankkeessa on mallinnettu Suomen sähköenergiajärjestelmän toiminnallisuutta vuosina 2030 ja 2050 neljän eri skenaarion avulla. Skenaarioiden pohjana ovat Suomen sähköenergiajärjestelmän nykyinen rakenne ja jo tiedossa olevat vuoteen 2025 ulottuvat investoinnit muun muassa tuulivoiman tuotantoon. Vuodelle 2030 laadittiin kolme skenaariota, joissa tutkittiin tuuli- ja aurinkovoiman maltillisen lisäyksen, voimakkaan lisäyksen ilman merkittävää lisäystä energiavarastoihin,…
-
Lähiöt kaipaavat energiaremontteja
Kerrostalot 1960- ja 70-luvuilta kuuluvat valtaosin energiatehokkuudeltaan luokkiin D-F. Peruskorjaukset tarjoavat mahdollisuuden parantaa energiatehokkuutta ja vähentää asumisen päästöjä. Yli kolmasosa nykyisestä suomalaisesta kerrostaloasuntokannasta rakennettiin 1960- ja 70-luvuilla. Tämän asuntokannan korjausvelka onkin suuri haaste Suomessa – asunnot ovat nyt tyypillisesti laajamittaisen peruskorjauksen tarpeessa. Energiakorjaukset ja päälämmitysjärjestelmän vaihdot ajoittuvat tyypillisesti peruskorjausten yhteyteen, joten lähiöiden peruskorjaukset antavat ajankohtaisen…
-
Mukaansatempaava vai luotaantyöntävä energiamurros?
Viime eduskuntavaalien alla puolueet nostivat ilmastonmuutoksen keskeiseksi teemaksi, joskin eri tavoin. Useimmat halusivat tehdä kunnianhimoista politiikkaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi, kun taas eräs puolue nostatti huolta siitä, viedäänkö suomalaisilta autot pihasta ja murentaako ilmastonmuutoksen torjunta suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn. Huolet ovat aiheettomia, mutta ne tuntuvat tarttuneen hedelmälliseen maaperään. Äänekäs ja näkyvä vähemmistö suomalaisista on Helsingin Sanomien kyselyn mukaan…
-
Kotitalouksien sähköjärjestelmän kehittymisen pieni historia – ja hieman tulevaa
Tarkastelen tässä blogipostauksessani energiajärjestelmän kehittymistä kohti sähkön hallitsevuutta sekä sähköjärjestelmän kehityksen tulevaisuutta kotitalouksien näkökulmasta. Blogiteksti värittynee osittain tietoliikennealan asiantuntijuuttani vasten. Menneisyyden hajautettu energiajärjestelmä Tarve pysyville asumuksille syntyi, kun ihmiset siirtyivät metsästys-keräilykulttuurista maanviljelyyn ja asettuivat aloilleen. Kotitalouksien täytyi pystyä sekä lämmittämään, valaisemaan että valmistamaan ruokaa. Suomessa kun ollaan, pohditaanpa tätä meidän näkökulmasta. Aikoinaanhan puolet vuodesta…
-
Tukilämmitysjärjestelmillä potentiaalia päästöjen ja kustannusten vähentäjinä
Tukilämmitysjärjestelmien liittäminen pääjärjestelmän rinnalle tai tueksi on yksi lämmityksen tehostamistavoista. Useita lämmitystapoja yhdistelevien hybridiratkaisujen lisääntyminen on kuitenkin – perinteistä puutakkaa ja leivinuunia lukuun ottamatta – ollut kiistattomista hyödyistään huolimatta hidasta. BCDC Energia -hankkeessa tekemämme tutkimus lisää ymmärrystä siitä, miksi tukilämmityshankintoja ei aina tehdä, ja auttaa löytämään keinoja vaikuttaa järjestelmähankintojen yleistymiseen. Tilojen ja käyttöveden lämmityksen osuus…
-
Energiatiedon lukutaidon 5 A:ta – Harppauksilla myönteisiin energia-arjen muutoksiin
Vaikka Euroopan komission ilmastotyöstään palkitseman Iin kunnan asukkaat ovat valveutuneita energia-asioissa, on yllättävää, ettei heidän ja muiden suomalaisten energiatiedon lukutaidossa ilmene huomattavia eroja. Lukutaidon yhteneväisyyksiä ja pienempiäkin eroja on kuitenkin silmiä avaavaa tarkastella arjen informaatioympäristön näkökulmasta. Huomioni perustuvat hiilineutraali- eli Hinku-kunta Iin sekä muiden suomalaisten kotitalouksien energiatiedon lukutaitoa vertailevaan kyselytutkimukseen, jonka toteutin Iisisti Energinen…
-
Mittaustietojen laskennassa ongelma – aurinkosähkö ei usein päädykään pientuottajan hyödyksi
Suomessa on jo tuhansia aurinkosähkön pientuottajia. Aurinkosähkön hyödyntämistä omakotitaloissa ja muissa kiinteistöissä varjostaa nyt mittaustietojen käsittelyyn liittyvät puutteet. Aurinkosähkön taloudellinen kannattavuus vaihtelee Suomessa alueittain – kuluttajien yleensä asiasta tietämättä. Mittaustiedot voitaisiin yhtenäistää laskutusjärjestelmissä, mutta näin ei tehdä. Ongelma voidaan korjata mittausasetusta päivittämällä. Suomalaisten sähkönsiirtoyhtiöiden älykkäät sähkömittarit eivät ole kaikki samanlaisia, vaan mittaustapa vaihtelee todellisuudessa…
-
Voittajilla ja häviäjillä on tunteet – eletäänpä ihmisiksi energiamurroksessakin
Kaikki puhuvat nykyään energiamurroksesta. Murroksessa kaikki menee uusiksi ja enää ei toimi se, miten aiemmin on tehty. Murroksessa on voittajia ja häviäjiä. Sekä voittajat että häviäjät ovat ihmisiä, joilla on tunteet. Uudet ratkaisut ovat pitkään alakynnessä Systeemisten muutosten teoria puhuu hallitsevasta toimintamallista, joka murroksessa joutuu muuttumaan. Muutosta edistää laajemman toimintaympäristön muutos – maailman muuttuminen…
Ajankohtaista
Merus Power toimittaa teollisuuskokoluokan kompensaattorin Kolumbiaan
Merus Power toimittaa keskikokoisen Merus™ STATCOM kompensaattorin yhteistyökumppaninsa Bulla y Salcedon kanssa terästeollisuuden loppuasiakkaalleen Kolumbiaan. Laite tulee tukemaan Grupo Siderúrgico Reyna (GSR) terästehtaan toimintaa ja energiatehokkuutta. Sopimukseen sisältyy kompensaattorin lisäksi myös aktiivisuodattimia, monivuotinen huoltosopimus sekä yhteistyökumppanin tarjoamat sähkö- ja rakennustyöt. Sopimuksen kokonaisarvo on noin 3 miljoonaa euroa, josta Merus Powerin tuotteiden ja palveluiden osuus on […]