-
Suomi tarvitsee datakeskusstrategian
Lähienergialiiton kunniapuheenjohtaja, emeritusprofessori Raimo Lovio analysoi datakeskusinvestointeja: miten ja minkälaiset datakeskukset olisivat Suomelle hyödyllisiä. Sen pohjaksi Raimo kaipaa datakeskusstategiaa ja hyödyllisyyden arviointiin hän ehdottaa kriteeristöä. Lisäksi Raimo pohtii, onko datakeskusinvestointien tukeminen tarpeellista ja syrjättävätkö ne muita investointeja. Lehdissä on ollut viime viikkoina erittäin paljon kriittisiä juttuja datakeskuksista. Kritiikki, keskustelu ja pohdinta ovatkin tarpeen, mutta samalla…
-
Kaipaatko perusteluita miksi ilmastopolitiikka on tarpeellista?
Suomen ilmastopaneeli julkaisi muistion, josta löydät perustelut ilmastopolitiikan tarpeellisuudelle. Ilmastotoimien toteuttaminen on välttämätöntä, sillä ilmastonmuutos aiheuttaa vakavia ja laaja-alaisia haittoja ihmisille, luonnolle ja yhteiskunnille. Toimet ovat kiireellisiä: jokainen viivytys lisää inhimillistä kärsimystä, taloudellisia kustannuksia ja riskiä peruuttamattomista muutoksista. Valtioiden velvollisuus toimia perustuu kansainväliseen oikeuteen ja ihmisoikeussopimuksiin, ja se koskee kaikkia maita riippumatta päästöjen määrästä, sillä…
-
Ilmastopaneelin raportti: EU:n ilmastopolitiikan uudistaminen on Suomelle mahdollisuus
Suomen ilmastopaneelin uusin raportti käsittelee Euroopan unionin ilmastopolitiikan tulevaisuutta. Vuoden 2040 ilmastotavoitteen saavuttaminen ennen kaikkea EU-tasoisen päästöjen hinnoittelun avulla luo Suomelle taloudellisia mahdollisuuksia. Raportin tulosten perusteella Ilmastopaneeli antaa päättäjille suosituksia EU:n päästökaupan kehittämiseksi. Suomen ilmastopaneelin 9.2.2026 julkaistussa raportissa Suomi ja Euroopan unionin ilmastopolitiikka 2030-luvulla tarkastellaan vaihtoehtoja EU:n ilmastopolitiikan toteutukselle 2030-luvulla, kun EU:n tavoitteena on saavuttaa…
-
Tutkimus: Pariisin sopimuksella on merkittävä vaikutus ilmastopolitiikkaan – tulevaisuus epävarmempi
Kansainvälisen ilmastopolitiikan painopiste on siirtynyt tavoitteiden ja sopimusten muotoilusta käytännön toteutukseen. Niin sanottu toimeenpanon aikakausi ja geopoliittiset muutokset, kuten Yhdysvaltojen vetäytyminen, lisäävät painetta uudistaa YK:n ilmastokokousten toimintatapoja. Pariisin ilmastosopimuksen solmimisesta tuli 12. joulukuuta 2025 kuluneeksi kymmenen vuotta. Ulkopoliittisen instituutin ja ympäristöministeriön laatimassa raportissa Pariisin sopimus 10 vuotta – mitä on saatu aikaiseksi ja mitä tarvitaan jatkossa?…
-
EU-maat sopuun 90 prosentin päästövähennystavoitteesta vuodelle 2040
EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit pääsivät keskiviikkoaamuna yhteisymmärrykseen EU:n 90 prosentin päästövähennystavoitteesta vuodelle 2040 verrattuna vuoden 1990 tasoon. Samalla sopu saatiin EU:n päästövähennyssitoumuksesta Belémin COP30-ilmastokokoukseen: EU sitoutuu vähentämään päästöjään 66,25-72,5 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Sopu syntyi yli vuorokauden mittaisiksi venyneiden neuvottelujen jälkeen. “Olen tyytyväinen, että yhteinen näkemys lopulta saatiin erittäin vaikeiden neuvottelujen jälkeen. Tärkeintä on, että…
-
Suomella on vielä mahdollisuus saavuttaa hiilineutraalisuus, mutta uusia lisätoimia tarvitaan
Uudet pitkän aikavälin ilmastoskenaariot osoittavat, että Suomella on hyvät mahdollisuudet saavuttaa hiilineutraalisuus vuoden 2040 jälkeen ja hiilinegatiivisuus vuosisadan puoliväliin mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi on lisättävä sekä teknisiä että luonnon omia hiilinieluja. Niin kansalaiset kuin yrityksetkin ovat erittäin sitoutuneita ilmastotavoitteiden saavuttamiseen Tämä selviää VTT:n, Suomen ympäristökeskuksen, Luken ja Geologian tutkimuskeskuksen raportista Kansallisen energia- ja ilmastopolitiikan uudet toimet…
-
Uusiutuva energia kovassa kasvussa – aurinkosähkön johdolla
IEA:n tuoreen katsauksen mukaan maailmanlaajuinen uusiutuvan sähköntuotannon kapasiteetti kasvaa voimakkaasti 2030-luvun kynnykselle, ja vauhtia johtaa erityisesti aurinkosähkö. Kasvu luo merkittäviä mahdollisuuksia, mutta vaatii samanaikaisesti panostuksia sähköjärjestelmän joustoon, toimitusketjuihin ja rahoitukseen. International Energy Agency (IEA) arvioi, että globaalisti uusiutuva kapasiteetti kasvaa tulevina vuosina erittäin vahvasti. IEA:n tiedotteen mukaan lisäyksestä merkittävä osa tulee aurinkosähköstä , jonka kustannuskilpailukyky,…
-
Ilmastopaneelin politiikkasuositukset tarjoavat keinoja kuilun kuromiseen
Hallituksen tänä vuonna laatimat energia- ja ilmastostrategian luonnos ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman luonnos osoittavat, että nykyiset ilmastotoimet eivät ole riittäviä. Ilmastopaneeli ehdottaa poliittisten päätösten tekijöille esimerkiksi liikenteen sähköistymisen edistämistä vero-ohjauksella sekä metsien hiilinielua vahvistavien käytäntöjen kirjaamista metsälakiin. Suomen nettopäästöjen vähentäminen edellyttää toimia. Niitä tarvitaan erityisesti maankäyttösektorin hiilinielun palauttamiseksi ja taakanjakosektorin riittävän kehityksen varmistamiseksi. Ilmastopaneelin 20.10.2025…
-
Suomi tukee ehdotusta vähentää EU:n nettopäästöjä 90 prosenttia vuoteen 2040
Suuri valiokunta ja valtioneuvosto tukevat EU:n 90 prosentin päästövähennystavoitetta – korostavat teknologianeutraaliutta ja kustannustehokkuutta. Eduskunnan suuri valiokunta ja valtioneuvosto tukevat Euroopan komission ehdotusta, jonka mukaan EU:n nettopäästöjä vähennetään 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Tuki edellyttää kuitenkin, että jatkotyössä otetaan riittävästi huomioon maankäyttösektorin epävarmuudet, teknologianeutraalius, kustannustehokkuus ja teknologiset hiilinielut. Suuri valiokunta käsitteli…
-
Ilmastopaneeli: Hiilineutraalius 2035 on perusteltu ja saavutettavissa oleva tavoite
Ilmastopaneelin tuore kannanotto: Metsien muuttuminen nielusta päästölähteeksi vaikeuttaa kiistatta Suomen ilmastolakiin kirjatun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista, mutta ei tee siitä mahdotonta. Hiilineutraaliutta tavoittelemalla Suomi tekee reilun osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja pitää yllä houkuttelevuuttaan puhtaiden investointien maana. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi päätöksentekijöille on tarjolla runsaasti tutkittua tietoa, jonka pohjalta on mahdollista toimia välittömästi. Tässä tekstissä käytetään Suomen ilmastopoliittisessa keskustelussa vakiintunutta…
-
Ota kantaa Suomen sosiaalisen ilmastorahaston toimenpide-ehdotuksiin
EU:n Sosiaalinen ilmastorahasto on luotu lieventämään päästökaupan laajenemisen aiheuttamia sosiaalisia ja taloudellisia haasteita. Rahaston käytöstä Suomessa on tehty toimenpide-ehdotus, johon voi antaa näkemyksiä Ota kantaa -palvelussa 26.3. mennessä. Päästökauppa laajenee koskemaan tieliikennettä ja rakennusten erillislämmitystä vuodesta 2027 lähtien (ETS2). Suomessa EU:n sosiaalisen ilmastorahaston varoja ohjataan muun muassa rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen sekä vähäpäästöisen liikkumisen…
-
Tragediaa ja dramatiikkaa ilmastoasioissa
Raimo Lovio ”Maailman kehityksen surkeuden vuoksi jatkan kirjoittelua energiasta. Energia – toisin kuin järki ja inhimillisyys – ei koskaan häviä. Se vain muuttaa muotoaan.” Kävin alkuviikosta puhumassa Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen perinteisessä vuosiseminaarissa Heurekassa ilmastopolitiikan näköaloista. Seminaari osoitti, että fossiilisia polttoaineita korvaava ja sähköä säästävä lämpöpumppuala on edelleen hyvin etenemässä. Kun ensimmäisen kerran tapasin yhdistyksen toiminnanjohtajan Jussi…
-
Lähienergialiiton uutiskirje 10/2024: Nyt kaikki reservimarkkinoille
Lähienergialiitto levittää ymmärrystä suomalaisen uusiutuvan energin käytöstä mahdollisimman laajalle yleisölle. Marraskuu 2024 tarjosi mm. seuraavaa: suurin Merus Powerin valmistama sähkövarasto siirtyy sähkömarkkinakäyttöön, Suomen uusiutuvat ry päättäjäbarometri: tuulella ja auringolla on päättäjien vahva tuki, SmartCityWind: Kaupunkituulivoimasta lisää virtaa energiasiirtymään, Jari Varjotie jatkaa Lähienergialiiton puheenjohtajana. Poimintoja lähienergia-alan viimeaikaisesta toiminnasta Nyt kaikki reservimarkkinoille! Harkitsetko akkujärjestelmän hankintaa ja sinulle…
-
YK:n ilmastokokouksessa energiasiirtymän vauhdittamisessa ei päästy yksimielisyyteen
COP29-ilmastokokouksessa saavutettiin sopu 300 miljardin dollarin ilmastorahoitustavoitteesta sekä 1 300 miljardin dollarin kokonaisrahoitustavoitteesta. Fossiilisista polttoaineista irtaantumisen globaalista seurantamenetelmästä sopiminen jää tulevien ilmastokokousten varaan. Neuvottelut kansainvälisistä markkinamekanismeista saatiin viimein päätökseen. Azerbaidzhanin Bakussa pidetty YK:n COP29-ilmastokokous päättyi sopuun yli päivän yliajalla. Loppuvääntö käytiin kahdesta ydinkysymyksestä: rahoituksesta ja päästöjen hillinnästä. Kokous oli poikkeuksellisen vaikea. Kokouksessa onnistuttiin sopimaan uudesta, yhteisestä…
-
Ilmastopaneelin raportti: Uudet laskelmat puoltavat tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius Suomessa vuoteen 2035 mennessä
Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee Suomen päästöbudjettia ja hiilineutraaliustavoitetta uusien, ilmastotieteen paremmin huomioivien laskentamenetelmien avulla. Tarkastelun pohjalta Ilmastopaneeli korostaa, että ilmastolakiin kirjattu hiilineutraalius vuonna 2035 on perusteltu tavoite. Ilmastopaneelin aiemmissa arvioissa on käytetty inventaariolaskentaan perustuvaa lähestymistapaa, johon ilmastopolitiikka perustuu. Tuore raportti Suomen päästövähennyspolun tarkastelu huomioiden muiden kuin CO2-kasvihuonekaasujen ja epäsuorien nieluvaikutusten rooli tarkastelee hiilineutraaliutta ja päästöbudjettia…
-
Ilmastopaneelin raportti: Jakeluvelvoitteen kasvattaminen ja sähköistymisen vauhdittaminen puolittavat liikenteen päästöt
Suomen ilmastopaneeli on julkaissut arvion nykyisen hallituksen liikenteen päästövähennystoimista suhteessa ilmastotavoitteisiin. Merkittävimmät haasteet liittyvät jakeluvelvoitteen muutoksiin. Tavoitteet on mahdollista saavuttaa kasvattamalla uusiutuvien polttoaineiden osuuksia riittävän suuriksi fossiilisten liikennepolttoaineiden joukossa ja vauhdittamalla liikenteen sähköistymistä. Liikennepäästöjen vähentäminen taakanjakosektorin päästötavoitteiden varmistamiseksi on myös taloudellisesti kannattavaa. Ilmastopaneelin tuore raportti Tieliikenteen päästövähennystoimet ja niiden vaikutukset tarkastelee tieliikenteen päästövähennystoimien kasvihuonekaasupäästö- ja…
-
Vuonna 2023 juhlittiin Lähienergialiiton kymmenvuotista taivalta
Vuosi 2023 piti sisällään mm. energiapolitiikan vuoden huippukohta oli Dubain ilmastokokouksen sopu luopua fossiilisista polttoaineista, puhdas lämmitysjärjestelmä perustuu hajautettuun tuotantoon ja monipuoliseen teknologiaan, yhteisöenergian hyödyntäminen on mahdollista yhä laajemmalle joukolle, tulevaisuuden energiajärjestelmä rakentuu älykkäistä ja joustavista ratkaisuista, vetyyn asetetut toiveet alkoivat muuttua konkretiaksi, biokaasun liikennekäyttö kasvaa jakeluverkoston laajentuessa, aurinkosähkön pientuotannon suosio ennätyslukemissa – teollisen kokoluokan…
-
Dubain ilmastokokouksessa sopu fossiilisista polttoaineista irtaantumisesta
YK:n ilmastokokous COP28 päättyi Dubaissa haastavien neuvottelujen jälkeen. Fossiilisia polttoaineita koskevista kirjauksista saavutettiin historiallinen sopu. 1,5 asteen tavoite on edelleen hauraalla pohjalla. Sen saavuttaminen vaatii mailta ja etenkin suurilta talouksilta kiireellisiä lisätoimia. Arabiemiraateissa järjestettyyn COP28-ilmastokokoukseen ladattiin ennen kokousta paljon odotuksia. Kokouksessa huipentui Pariisin sopimuksen ensimmäinen viisivuotistarkastelu (Global Stocktake), jonka yhteydessä arvioitiin tarvittavia toimia, joilla ilmaston…
-
Valtioneuvosto asetti uuden ilmastopaneelin – puheenjohtajaksi Jyri Seppälä
Valtioneuvosto asetti 9. marraskuuta uuden ilmastopaneelin kaudelle 2024-2027. Puheenjohtajaksi valittiin Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta. Ilmastopaneeli antaa lausuntoja ja tuottaa tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi. Ilmastopaneeliin nimettiin 15 tutkijaa yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Ilmastopaneeli on riippumaton asiantuntijaelin, jonka asema on määritelty ilmastolaissa. Lain mukaan paneelin tehtävänä on tuottaa, koostaa ja eritellä tieteellistä tietoa sekä tunnistaa tietotarpeita ilmastonmuutoksen hillitsemisestä…
-
Suomen sopeutumispolitiikassa tulee huomioida lisääntyvät ilmastoriskit laaja-alaisemmin – toimettomuus tulee kalliiksi
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt, ja tuleviin riskeihin kannattaa varautua. Ilmastopaneelin tuore raportti ja muistio korostavat tarvetta selkeyttää ja laajentaa kansallista sopeutumispolitiikkaa tutkittuun tietoon perustuen. Selkeät riskiarviointiin perustuvat tavoitteet ja toimenpiteet sekä indikaattoreihin nojaava seurantajärjestelmä ovat edellytyksiä sopeutumispolitiikan johdonmukaiselle kehittämiselle. Ilmastopaneelin tuoreet julkaisut (Suomen sopeutumispolitiikan kehittäminen toimenpiteiden riskimallinnuksen ja vaikuttavuuden seurannan avulla ja Suuntaviivoja Suomen…
Ajankohtaista
Aurinkosähkön tuotantokapasiteetti jatkoi kasvuaan yli neljänneksen vuonna 2025
Vuoden 2025 lopussa Suomessa oli asennettua aurinkosähkökapasiteettia yli 1 700 MW. Määrä on suurempi kuin Suomen suurimman ydinvoimayksikön eli Olkiluoto 3:n sähköteho. Kasvua tapahtui erityisesti teollisen mittaluokan aurinkosähkökapasiteetissa, mutta kokonaiskapasiteetista valtaosa oli edelleen pientuotantoa. Energiaviraston alustavien tietojen mukaan vuoden 2025 lopussa Suomessa oli asennettua sähköverkkoon kytkettyä pientuotantoa oli 1 251 MW ja Suomen uusiutuvat ry:n […]