Viime vuosi huipentui jo yli 20 vuotta käynnissä olleen energiamaratonin maalisuoraan, Pariisin ilmastokokoukseen. Pariisissa tehtiin historiallinen päätös ilmastonmuutoksen torjumisen aloittamisesta yhdessä – globaalisti. 12.12.2015 allekirjoitettu sopimus piirtyi historian kirjoihin sekä 195 maan yhteisenä päätöksenä kohti hiilivapaata tulevaisuutta, että päivänä jonka jälkeen energiantuotanto ja energian jakelu kohtaavat rajun muutoksen. Sitä voisi verrata esimerkiksi haasteeseen, jossa mediatalot siirtyvät printistä digiin. Muutos on poikkeuksellisen suuri ja täynnä ratkaisemattomia haasteita. Ilmastonmuutosta nopeuttavaa hiilidioksidia ilmakehään tuottavien energiavoimaloiden sekä keskitetyn energiantuotannon ajasta olemme varmoin askelin siirtymässä kohti hiilivapaata energian tuotantoa ja nykyistä hajautetumpaa lähienergiaa – globaalisti. Muutoksen merkit ovat olleet nähtävissä jo viimeisten vuosien aikana ja yhteinen ilmastopäätös kiihdyttää muutosta entisestään.
Raju energiamurros näkyy perinteisen ja uusiutuvan energian välisenä taisteluna
Yhdysvalloissa energiamurros on ollut nähtävillä jo useamman vuoden ajan. Kun Suomessa vielä tuetaan uusiutuvan energian tuotantoa, Yhdysvalloissa tuetaan jo konkurssin partaalla kipuilevaa perinteistä energiantuotantoa verottamalla uusiutuvaa energiaa. Kivihiilellä energiaa tuottavat energialaitosten perustukset tutisevat, kun energiantuotannon painopiste siirtyy yhä vahvemmin edullisempaan ja puhtaampaan auringolla, tuulella, vedellä ja biopolttoaineilla tuotettuun energiaan.
Koska uusiutuvan energiantuotannon ja uusiutuvien polttoaineiden kehittämisen investoidaan globaalisti valtavia summia (2014 yli 270 miljardia dollaria, Bloomberg), uusiutuvan energian tuotanto tulee olemaan vuonna 2016 nykyisellä kehitystrendillä jo yli 10% globaalista energiantuotannosta. Pariisin ilmastopäätös nopeuttaa kehitystä yhä entisestään.
Monissa maissa on jo tehty merkittäviä päätöksiä, kohti uusiutuvaa energiaa. Ruotsin hallitus päätti lokakuussa 2015 että se aikoo olla yksi ensimmäisistä 100% uusiutuvaan siirtyvistä maista. Osa Ruotsin määrätietoista ilmastopolitiikkaa on uusiutuvan energian, erityisesti vesi- mutta myös aurinko- ja tuulivoimateknologioiden edistäminen ja niiden integraatio. Vuosina 2017- 2019 myönnetään runsaat 66 miljoonaa euroa aurinkoenergian kehittämiseen ja ikääntyviä ydinvoimaloita ajetaan alas. Suomessa energia-alan murrokseen ollaan vasta heräämässä. Puhtaasta luonnosta tunnettu Suomi on auttamattomasti jäljessä Ruotsin lisäksi myös monesta muusta maasta. Toivottavasti uusi hallitus ymmärtää tehdä päätöksiä jotka nopeuttavat uusiutuvien teknologioiden kehittämistä ja fossiilisesta energiantuotannosta luopumista.
Kansalaiset ovat jo valinneet uusiutuvan energian
Vaikka Suomi on valtiona vasta heräämässä, onneksi kansalaiset ovat jo kovaa vauhtia siirtymässä energiatehokkaisiin järjestelmiin. Työskentelen alalla, jossa autetaan koteja ja kiinteistöjä siirtymään energiatehokkaampiin järjestelmiin ja olen erityisen mielenkiinnolla seurannut muutaman energiailmiön kehittymistä.
Vuoden 2016 hittituote tulee ilman muuta olemaan ilma-vesilämpöpumppu. Sen määrät kasvoivat jo vuonna 2015 yli 80%. 2016 kasvuluku voi olla jopa yli 100%. Ilma-vesilämpöpumppujen energiatehokkuus on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes 100% ja ne pystyvät tuottamaan yhdellä kilowatilla sähköä jopa 3,5 kilowattia lämpöä – lähes läpi koko vuoden. Tämän ansiosta ilmavesilämpöpumppu haastaa jopa huipputehokkaan maalämpöpupun sekä hinnassa, että energiansäästössä. Uskon että parin vuoden sisällä se ohittaa asennusmäärissä jo maalämpöpumpun.
Toinen erittäin mielenkiintoinen energiajärjestelmä on ilman muuta aurinkopaneelit, nimenomaan sähköenergian tuottajana. Aurinkopaneelien hinta laskee erittäin nopeasti, koska tekniikka kehittyy. Aurinkopaneelista ei tule hittiä vielä vuonna 2016, mutta 2017 tai 2018 voi jo olla aurinkopaneelien vuoro. Englantilaisten ja australialaisten kehittämä perovskiittiä hyödyntävä aurinkopaneeliteknologia on tulossa markkinoilla 2017 ja se tulee jopa puolittamaan nykyisten aurinkopaneelien hinnan.
Moderni kaukolämpö?
Kolmas dramaattisen mielenkiintoinen ja seurattava asia on lämpöpumpuilla tuotetun energian rantautuminen energiamarkkinoille. Jo pitkään on ollut tiedossa että lämpöpumpuilla voidaan tuottaa lämpöä jopa 50-80% tehokkaammin kuin perinteisillä tekniikoilla. Nyt esimerkiksi St1 ja useampi paikallinen energiayhtiöt ovat osoittaneet mielenkiintoa lähteä tuottamaan lämpöpumpputeknologian avulla lähienergiaa, jota kutsun leikkisästi ”moderniksi kaukolämmöksi”. Pienempiä hajautettuja yksiköitä jotka kykenevät tuottamaan huomattavasti edullisempaa lämpöä kuin nykyinen kaukolämpöjärjestelmä. Jää lähivuosina nähtäväksi, että siirtyykö tämä energiatehokkaasti tuotetun energian hinta lämpöyhtiöiden kassaan vai saavatko kansalaiset tulevaisuudessa huomattavasti edullisempaa lämmitystä pohjolan olosuhteisiin.
Kirjoittaja
Matti Perkkiö,
Energia- ja lämpöpumppuasiantuntija yrityksessä Lämpöykkönen
Julkaistu alunperin 5.2.2016 MyyAsuntoni-blogikirjoituksena.
