Älyverkkotyöryhmän ehdotusten tavoitteena asiakaskeskeinen ja joustava sähköjärjestelmä

TEM älyverkkotyöryhmän loppuraportti ehdottaa lisää toimintamahdollisuuksia erilaisille energiayhteisöille, kuten taloyhtiöille sähkön hajautettuun tuotantoon, sähkövarastojen omistaminen ja käyttö kilpailluksi liiketoiminnaksi, asiakkaille mahdollisuus vaikuttaa sähkönsiirtomaksuun, ja nykyinen verkkoyhtiöiden jäykkä kulutusjousto kilpailluksi toiminnaksi. Lähienergialiitto yhtyy lähes kaikkiin ehdotuksiin ja ehdottaa kolmea kilpailua ja kuluttajan asemaan parantavaa muutosta. 

 

TEM:n älyverkkotyöryhmän loppuraportti luovutettiin 24.10.2018 asunto-, energia ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle.

Ilmastohaasteisiin vastattaessa vaihtelevan uusiutuvan sähköntuotannon määrä tulee kasvamaan merkittävästi samalla, kun fossiilista säädettävää sähköntuotantoa poistuu markkinoilta

Sähkön tuotantorakenteen muutos eli energiamurros koettelee sähköjärjestelmää monin tavoin. Tätä haastetta ratkomaan työ- ja elinkeinoministeriö asetti älyverkkotyöryhmän syksyllä 2016.

Säästä riippuva uusiutuva sähköntuotanto on päästötöntä, mutta se vaatii tuekseen joustavuutta niitä hetkiä varten, kun tuuli- ja aurinkovoimaa ei ole saatavilla tai sitä on liikaa. Keskeistä on lisätä joustavuutta ja älyä sähköjärjestelmään ja mahdollistaa myös asiakkaiden mahdollisuudet osallistua markkinoille kulutusvalinnoin sekä tarjoamalla markkinoille omaa tuotanto- ja varastointipotentiaalia”, toteaa ministeri Kimmo Tiilikainen.

Älyverkkotyöryhmän tehtävänä oli muodostaa näkemys tulevaisuuden älykkään sähköjärjestelmän mahdollisuuksista asiakkaille ja yhteiskunnalle, sekä tehdä konkreettisia ehdotuksia, joilla edistetään asiakkaiden osallistumismahdollisuuksia sähkömarkkinoille ja parannetaan sähkön toimitusvarmuutta. Työryhmän toimikausi oli kaksivuotinen. Työryhmään oli kutsuttu laajasti edustajia viranomaisista, etujärjestöistä ja tutkimusmaailmasta.

Työryhmän ehdotukset tuovat selvästi lisää vaihtoehtoja asiakkaille hallita sähkönkäyttöään ja lisätä itse tuottamansa energian osuutta. Samalla työssä kiinnitetään huomiota yleisesti markkinoiden kehittämiseen ja joustavuuden lisäämiseen. Pidän ehdotuksia erittäin kannatettavina”, ministeri Tiilikainen jatkaa.

Lisäämällä kilpailua markkinoilla ja asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia sähkölaskuunsa varmistamme, että tulevaisuuden sähköjärjestelmämme on paitsi ilmastoystävällinen myös toimitusvarma ja kustannustehokas”, toteaa työryhmän puheenjohtaja Tatu Pahkala työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Ville Väre ja Heidi Uimonen esittelivät työryhmän keskeiset ehdotukset

Loppuraportissaan työryhmä esittää toimia, joilla selkeytetään sähkömarkkinaroolit ja –pelisäännöt, mahdollistetaan markkinaehtoiset kannusteet, luodaan riittävät tekniset edellytykset kulutusjoustolle ja lisätään toimialarajat ylittävää yhteistyötä joustavuuden edistämiseksi. Älyverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset 11 eri teemaan liittyen. Älyverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset 11 eri teemaan liittyen.

Esitysten jälkeen kuultiin kommenttipuheenvuorot Petri Pylsy (Kiinteistöliitto), Tapio Tuomi (Lähienergialiitto) ja Jarmo Partanen (LUT).

Kommenttipuheenvuoroissa nostettiin esiin kuluttajat, jotka mahdollistavat älykkään sähköjärjestelmän

Valtioneuvoston selonteossa energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 todetaan, että valtaosa sähkönpientuotannon potentiaalista on asuinrakennuksissa. Potentiaalin toteutuminen edellyttää, että aurinkosähkön hyvityslaskentamalli on myös lainsäädännön puolesta mahdollinen.

Sähkömarkkinalainsäädäntöä on kehitettävä nopeasti mahdollistamaan aurinkosähkön hyvityslaskentamalli”, kommentoi Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioista vastaava johtava asiantuntija Petri Pylsy.

Suomen etu energiamurroksessa ovat lähes 90 000 luontaiseksi energiayhteisöksi soveltuvaa toimijaa eli asunto-osakeyhtiöt”, Pylsy jatkaa.

Lähienergialiiton puheenvuorossa toiminnanjohtaja Tapio Tuomi ”Lähienergialiitto mielestä älyverkkotyöryhmälle asetettu tavoite on erittäin hyvä ja kannatettava. Älyverkkotyöryhmän työskentelyyn osallistuminen on ollut hyvin mielekästä ja käsitellyt aiheet olleet tavoitteen kannalta hyvin valittuja. Lähes kaikki älyverkkotyöryhmän tekemät ehdotukset ovat yhteensopivia Lähienergialiiton toiminnan tavoitteiden ja keinojen kanssa”.

Sähkön hinnoittelua on käsitelty ainoastaan yksittäisten hintakomponenttien näkökulmasta

Lähienergialiitto lähtee siitä, että sähkön hinnan pitää ohjata sähköntuotantoa päästöjen vähentämiseen ja sähkönkulutusta mahdollisimman energiatehokkaaksi sekä tukea sähköjärjestelmän tasapainoa. Lisäksi sähkön kuluttajien on koettava hinnoittelu oikeudenmukaisena ja tasa-arvoisena.

Sähkön hintakomponenttien osalta tärkeintä on niiden yhteinen ohjausvaikutus: kaikkien tulee ohjata samaan suuntaan ja edellä kuvattuja tavoitteita kohti. Yksittäisen hintakomponentin muutoksissa on aina arvioitava, että sähkön hinta kokonaisuutena ohjaa voimakkaammin kohti tavoitteita, eikä suinkaan vähennä muiden hintakomponenttien ohjausvaikutusta.

Loppuraportissa ehdotetut ehdotukset tehoon liittyvästä siirtohinnoitteluista ja suhteellisesta sähköverosta ovat käsitelty erillisinä hintakomponentteina, eikä ehdotusten yhteisvaikutusta ole arvioitu sähköntuotannon päästöjen vähentämisen näkökulmasta.

Älykäs sähköverkko syntyy kustannustehokkaasti mahdollistavan säätelyn ja kilpaillun markkinan yhdistelmällä

Työryhmän ehdotus, että jakeluverkkoyhtiöiden toteuttamasta kuormanohjauksesta luovutaan on oikea ja Lähienergialiitto yhtyy sen perusteluihin. Tämä ehdotus kehittää sähkömarkkinaa lisäämällä kilpailtua toiminnan osuutta.

Lähienergialiitto nosti esiin tämän ehdotuksen kanssa täysin ristiriitaisen ja markkinoiden toimintaa estävän ehdotuksen “kuormanohjaustoiminnallisuus pakolliseksi toiminnallisuudeksi seuraavan sukupolven älymittareihin” (kuluttajat, joilla merkittäviä ohjattavia kuormia). Keskitetty, mittarin kautta tehtävä kuomanohjaus on turha ja vanhanaikainen ratkaisu.

Toiminnanjohtaja Tuomi lopetti puheenvuoronsa ”Olemme maailman kärkeä älykkään ohjauksen teknologioissa, nyt vanhanaikaista teknologiaa halutaan tukea regulaatiolla ja ehkäistä markkinan kehittyminen aidon kilpailun kautta. Älykäs sähköverkko ja kustannustehokas kuormanohjaus on hajautettu, ei keskitetysti ohjattava.

Kirjoittaja

Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org

 

Lähteet ja lisätiedot

TEM älyverkkotyöryhmän loppuraportti 24.10.2018 (liitteineen)

TEM tiedote 24.10.2018

Lähienergialiiton eriävä mielipide loppuraporttiin

TEM älyverkkotyöryhmän sivusto

Kiinteistöliitto uutinen 24.10.2018

 

Julkistustilaisuuden videointi

Julkistustilaisuuden 24.10.2018 videointi

Ajankohtaista

maalämpö geolämpö

Vantaan Energian geotermisen lämpölaitoksen rakentaminen käynnistyi

Vantaan Energian geotermisen lämpölaitoksen rakentaminen Vantaan Varistoon käynnistyi syyskuun alussa. Lämpölaitos on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2020 lopussa. Sen rakentamisesta vastaa Quantitative Heat Oy. Hanke on yksi Vantaan Energian kivihiilestä luopumisen mahdollistajista jo vuonna 2022.   Vantaalla saadaan vielä tämän vuoden puolella puhdasta geotermistä lämpöä syvältä maaperästä. Quantitative Heat rakentaa Variston lämpökeskuksen tontille keskisyvän kahden […]