Asumisen aiheuttamat ilmastopäästöt ja energiankulutus ovat suuruudeltaan merkittäviä. Valtion rahoitukseen perustuva ARA:n energia-avustus vähentää asuinrakennusten kasvihuonepäästöjä ja tekee niistä energiatehokkaampia. Lisäksi tukimuodolla on useita muitakin myönteisiä vaikutuksia EU:n Green Dealin tavoitteisiin kuten Suomen energiaomavaraisuuden parantaminen, työpaikkojen lisääminen ja kestävän vihreän talouden kehittäminen.
FrEE-hanke järjesti tammikuussa Talotekniikka tänään -koulutustilaisuuden, jonka aiheena oli asumisen ja kiinteistöjen energiaosaaminen. Ohjelmassa oli useita asiantuntijoiden puheenvuoroja, myös valtion Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle ARA:lle oli varattu omansa, mutta se valitettavasti peruuntui. ARA:n asumisen energiatehokkuutta parantava energia-avustus on viime vuosina osoittautunut erittäin suosituksi tukimuodoksi. Tässä kirjoituksessa on tarkoitus kuvata yleisesti, miten energia-avustuksen avulla toteutetaan suoraan ja välillisesti vihreää siirtymää Suomessa. Avustuksen hakemisesta ja siihen liittyvistä yksityiskohdista en kirjoita tarkemmin, mutta niistä saa lisää tietoa suoraan ARA:lta: ARA.fi ja energia-avustus
Perustietoja energia-avustuksesta:
- Energia-avustusta on ollut tarjolla vuodesta 2020 lähtien pientalojen omistajille (omakoti- ja paritalo), taloyhtiöille sekä ns. ARA-yhteisöille, jotka omistavat valtion tuella rahoitettuja vuokraasuntoja sekä asumisoikeusasuntoja.
- Vuosina 2020-2022 energia-avustusta myönnettiin moniin erilaisiin asumisen energiatehokkuutta parantaviin korjaustarpeisiin yhteensä 135 miljoonaa euroa. Avustushakemuksia jätettiin yli 4200.
- Tuki voi olla korkeintaan 4000 – 6000 euroa per asuinhuoneisto sekä enintään 50 % toteutuneista energiatehokkuutta parantavista ja hyväksytyistä kustannuksista.
- Valtio on myöntänyt vuodelle 2023 rahoitusta energia-avustuksiin aiempaa suuremman määrän noin 99 miljoonaa euroa.
Asuminen koskettaa meitä jokaista asumismuodosta ja sijainnista riippumatta. On hyvä tiedostaa, että asumisesta aiheutuva energiankulutus Suomessa on melko suuri. Tilastokeskuksen tietojen mukaan se oli noin 20% koko käytetyn energian osuudesta vuonna 2021. Tämä energialukema koostuu asuintilojen ja käyttöveden lämmityksestä, kotitalouslaitteiden kuluttamasta energiasta sekä saunojen lämmityksestä. Asuminen on myös yksi suurimpia kasvihuonepäästöjen lähteistä aiheuttaen noin 25 % Suomen hiilijalanjäljestä. Energia-avustukset on kohdistettu suurelle kohderyhmälle, joten niiden avulla voidaan merkittävästi vähentää energiankulutusta sekä kasvihuonepäästöjen määrää. Alla käyn läpi Green Dealin eli vihreän kehityksen ohjelman keskeisiä tavoitteita, joihin ARA:n energia-avustus osaltaan vaikuttaa. Nämä tavoitteet ovat tekstissä väliotsikkoina.
Asuinrakennusten kunnostaminen energia- ja resurssitehokkaiksi
Energia-avustuksen päätehtävä on tukea kaiken ikäisten asuinrakennusten korjaushankkeita sekä lisätä energiatehokkuutta. Tarkoituksena on parantaa asuinrakennusten energialuokitusta kuvaavaa E-lukua, joka kertoo rakennuksen energian kokonaiskulutuksen. Energiatehokkuuden ja samalla E-luvun parantuminen todistetaan laskemilla avustushakemuksen yhteydessä. ARA:n tukea on käytetty monenlaisiin kunnostus- ja remonttitarkoituksiin: lämpöpumppu- ja vettä säästävien järjestelmien asennuksiin, öljylämmitysjärjestelmien vaihtoon ympäristöystävällisemmäksi maalämmöksi, aurinkopaneelien asennuksiin, lämmitystarpeen pienentämiseen asunnon/talon ikkunoita ja ovia uusimalla jne. Lisäksi energia-avustusta myönnetään energiaremontin suunnittelukustannuksiin.
Siirtyminen puhtaan eli uusiutuvan energiaan käyttöön
Puhuttaessa uusiutuvan energian käytöstä asumisessa tarkoitetaan pääasiassa puupolttoainetta, maalämpöä ja aurinkoenergiaa, joiden käyttöä on tuntuvasti lisätty asuinnoissa ja erillistaloissa vuodesta 2020 lähtien ARA:n energia-avustuksien tukemana. Aurinkosähkön etuna on, että se myös tuottaa aurinkoisella säällä energiaa myytäväksi sähköverkkoon. Jokainen voi myös vaikuttaa uusiutuvan energian tarjonnan lisäämiseen sähköyhtiöissä tilaamalla kotiinsa ilmastoystävällisesti tuotettua sähköä.
Tuontienergia-riippuvuuden vähentäminen
Suomi on lisännyt kotimaista sekä uusiutuvaa energiantuotantoa huomattavasti, erityisesti viimeisen vuoden aikana. ARA:n avustuksien kannustamana on suuri määrä asuinrakennuksia korjattu energiatehokkuutta lisäävillä tavoilla ja järjestelmillä, mikä vähentää energian tarvetta. Sen lisäksi uusiutuvan energian käyttö on yleistynyt asumisessa. Nämä muutokset ja parannukset ovat auttaneet vähentämään Suomen riippuvuutta tuontienergiasta, etenkin Venäjän fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta. Tätä kehitystä ovat vauhdittaneet Venäjän ja Ukrainan sota sekä siihen liittyvät kysymykset energiaomavaraisuudesta ja kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä asioista.
Työpaikkojen luominen ja kestävän kasvun tukeminen
Sen lisäksi, että ARA:n energia-avustukset edistävät asumisen energiatehokkuutta ja ilmastotavoitteita, ne tukevat samalla kestävää ja vihreää taloutta. Tukijärjestelmä lisää kunnostus- ja rakennustoimintaa asuinkiinteistöissä ympäri Suomen, joten sillä on positiivinen vaikutus liiketoiminnan kasvuun erikokoisissa rakennus- ja kiinteistöalan yrityksissä, jotka ovat erikoistuneet mm. talotekniikkaan, suunnitteluun, sähkö- ja LVI-töihin. Tämä luo uusia työpaikkoja valtakunnallisesti. Lisäksi valtio hyötyy liiketoiminnan ja työpaikkojen määrän kasvusta verotulojen muodossa ja samalla kansantalous voi hyvin. Tärkeää on, että asumisen päästöjä ja sähkön kulutusta vähentävä liiketoiminta on kestävää ja ympäristöä suojelevaa.
Tutkimustyön ja innovaatioiden hyödyntäminen
Energia-avustuksen myötävaikutuksella tapahtuva energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvan energian kysynnän nousu ja uuden tekniikan käyttöönotto esim. kiinteistöautomaation ratkaisuissa lisää tarvetta tutkimukselle ja innovaatioille asumisen ja energiajärjestelmien kehittämisessä. Energia-asiat ovat tällä hetkellä erittäin ajankohtaisia, mikä vauhdittaa alaan liittyvää tutkimusta ja uusien teknologisten ratkaisujen luomista. Esimerkiksi erilaiset tekoälyyn perustuvat järjestelmät ovat talotekniikassa jatkuvan kehityksen kohteena. Energiajärjestelmiin liittyen tutkimusteemoina ovat mm. uudet energiateknologiat, vetytalous ja energian varastointi.
Kasvihuonepäästöjen vähentäminen on päätavoite
Kaikki edellä luetellut tavoitteet Green Dealiin liittyen tukevat kasvihuonepäästöjen vähentämistä. Suomessa on lähdetty valtion toimesta ratkaisemaan asumisen päästöongelmaa asuinrakennusten korjauksiin ja energiankäytön vähentämiseen kannustavan ARA:n avustusten muodossa. Lämmityksen ja sähkön kulutus asuinrakennuksissa on aikaisemmin ollut enimmäkseen fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa. Uusiutuvan energian, nykyaikaisen teknologian ja järkevän energiankulutuksen avulla on asumisesta aiheutuvia kasvihuonepäästöjä voitu vähentää merkittävästi. Energia-avustusta ovat eniten hakeneet taloyhtiöt, vuokra-asuntoyhteisöt sekä asumisoikeusasuntoja omistavat tahot, jotka avustuksen tukemana tekevät energiatehokkuutta parantavia remontteja yhdellä kertaa useassa asunnossa tai asuinrakennuksessa. Eli hyöty korjaustoimista näissä kohteissa asumisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi ovat mahdollisimman suuret verrattuna yksittäisen omakotitalon remonttiin.
Valtion rahoituksella mahdollistettu energia-avustus on erittäin toimivasti toteutettu tukimuoto, joka kehittää kestävää asumista ja samalla jalkauttaa osaltaan EU:n ja Suomen vihreän kehityksen strategiat käytäntöön. Kun vanhan omakotitalon omistaja Suomussalmella Kainuussa päättää vaihtaa vanhan öljylämmityksen edulliseen maalämpöön ja hakee siihen ARA:lta energia-avustusta, hän on mukana tekemässä osaltaan vihreää siirtymää ja suurempaa globaalia muutosta, tiedosti hän sen tai ei.
Lähteet:
ARA:n energia-avustus
Tilastokeskus – Vuoden 2021 asumisen lämmitysenergian kulutus
Ilmasto-opas – Kotitalouksien kulutuksella on merkittävä ilmastovaikutus
Kirjoittaja:
Taina Rautiainen, projektiasiantuntija
FrEE-hanke, Metropolia Ammattikorkeakoulu
