Lähienergialiitto ja kansanedustajat Harri Jaskari, Jari Myllykoski, Johanna Karimäki järjestivät Aurinkoenergia nyt –tapahtuman 9.6.2016 Pikkuparlamentin kansalaisinfossa. Tapahtuma sisälsi paneelikeskustelun,  paneeliin osallistuneiden yritysten toiminnan esittelyitä ja tuoreiden aurinkoenergiakirjojen esittelyt.

 

Tapahtuman avasi kansanedustaja Johanna Karimäki kertomalla keskustelun tavoitteesta: ”Paneeliin kutsuttiin paljon yrittäjiä, jotta saamme hyvän kuvan aurinkoenergian nykyisistä mahdollisuuksista ja erityisesti mitä toiveita heillä on meille päättäjille”. Johanna mainitsi, että aivan tuore saavutus tehtiin Portugalista, joka tuotti 4 päivää putkeen kaiken tarvitsemansa energian uusiutuvalla energialla – pääosissa olivat tuuli- ja aurinkoenergia. Johanna Karimäki jatkoi ”Meidän pitää lisätä päästötöntä energian tuotantoa, kuten aurinkoenergia on. Kannatan nettolaskutuksen käyttöönottoa, kuten jo monessa maassa tehdään. Se on oikeudentajun mukaista ja edistää hajautettua pientuotantoa.

Paneelikeskustelun moderoivat kansanedustajat Jari Myllykoski ja Harri Jaskari. Keskusteluun osallistuivat toimitusjohtaja Jari Varjotie (Savo-solar), toimitusjohtaja Jouni Penttinen (Playgreen Finland), toimitusjohtaja Juha Marjeta (OptiWatti), toimitusjohtaja Sami Aro (Geotalot), yli-insinööri Katja Outinen (Ympäristöministeriö) ja hallitusneuvos Päivi Janka (Työ- ja elinkeinoministeriö).

 

Aurinkoenergian kasvavasta merkityksestä ja roolista oli laaja yksimielisyys

Kansanedustaja Jari Myllykoski toivotti osallistujat tervetulleiksi ja avasi keskustelun ”Tervetuloa, tänään me edistetään sitä luonnonvaraa, johon meillä kaikilla on oikeus: aurinkoenergia. Tämä energiamuoto on ja pysyy”. Esittelykierroksen aikana kaikki osallistujat kertoivat uskovansa aurinkoenergian kasvavaan rooliin Suomessa. Nykyään teknologisen kehityksen nopeus tuntuu olevan aina odotuksia suurempi ja yllättävä.

Jari Varjotie muistutti, että ”EU:ssa 50% ja Suomessa 70% energiasta käytetään lämmön tuottamiseen. Me ei puhuta pelkästään sähköstä, vaan mahdollisuudesta korvata fossiilisia polttoaineita lämmöntuotannossa. Aurinkolämmöllä on tässä suuri mahdollisuus.” Lisäksi Jari lähetti terveisiä energiapolitiikan tekijöille ”Energiapolitiikan peruspilareihin pitää lisätä energiateknologian viennin edistäminen ja työllisyys-näkökulma.”

Kansanedustaja Harri Jaskari kertoi nauttivansa tilanteesta ”Kerrassaan mahtava tilanne, kerrankin poliitikko juontajana ja pääsen esittämään kysymykset!”, hän jatkoi että aurinkoenergiatoimialan kannalta nyt on loistava tilaisuus tuoda esille muutoksia ”Paikalla on kaikki tarvittavat osapuolet: yritykset, jotka ehdottavat muutoksia, virkamiehet, jotka valmistelevat muutokset ja poliitikot, jotka päättävät niistä.”.

 

Esteitä ei juurikaan ole, vaan kuluttajien roolia pitää tukea, saada tasapuolisuus toteutumaan investointituissa ja julkisten toimijat mukaan

Keskustelu aloitettiin keskustelemalla esteistä, jotka hidastavat aurinkoenergian käytön laajentumista. Keskustelussa nousi esille yksityisten kuluttajien halu ja innostus investoida ympäristöystävällisiin ja energiatehokkuutta parantaviin ratkaisuihin. Varsin suuren yksimielisyyden sai ehdotus kotitalousvähennyksen käyttökohteiden laajentamisesta työn osuudesta myös laitteisiin ja suorien energia-avustusten määrän kasvattamista.

Investointitukien osalta todettiin, että ne syytä kohdennetaan tasapuolisesti ja teknologianeutraaleina. Joita ne nykyään eivät ole. Erityisesti otettiin esille asunto-osakeyhtiöt, jotka yrityksille tarkoitetuista investointituista aina rajataan pois.

Jari Varjotie otti esille asian, että aurinkolämmön ja -sähkön kohdalla pitää paikkansa ”mitä suurempi järjestelmä rakennetaan, sitä halvempaa energiaa saadaan”. Lisäksi hän kannusti kunnallisia toimijoita, erityisesti kunnallisia energiayhtiöitä, toimintaan.

 

Keskustelun edessä löytyi sittenkin esteitä: E-luvun laskentatapa ja haasteet alueellisen ratkaisujen toteuttamisessa

Keskustelun edetessä löytyi sittenkin asioita, jotka hidastavat tai estävät uusiutuvan energian etenemistä: rakennusten energiatehokkuutta kuvaavan E-luvun laskentatapa ja alueellisten/yhteisöllisten energiaratkaisujen sääntely.

E-luvun laskennan osalta keskustelussa ihmeteltiin, ettei nykyisiä energian tuotannon ja kulutuksen mittausmahdollisuuksia hyödynnetä. Jari Varjotie toivoi, että E-luvun laskennassa käytettävä taserajan määrittely muutetaan. Hänen mielestä ”Suomi poikkeaa EU:n muista maista, joissa myös kiinteistön ulkopuolella tuotettu uusiutuva energia otetaan E-luvun laskennassa huomioon”. Nykyinen määrittely ohjaa liikaa kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin, jolloin menetetään mahdollisuus toteuttaa suurempia, alueellisia ja kustannustehokkaita ratkaisuja.

Aurinkosähkön osalta nousi esiin sähkömarkkinalaki, jonka säädökset estävät asunto-osakeyhtiötä hyödyntämästä täysimittaisesti aurinkosähköä ja yhteisöllisten aurinkovoimaloiden rakentamisen. Ratkaisuksi mainittiin virtuaalimittarointi, joka parantaa merkittävästi aurinkosähköinvestoinnin kannattavuutta.

Vilkasta keskustelua käytiin rakennusten energiatehokkuuden arviointitavasta. Nykyinen tapa, pelkästään rakennuksen ominaisuuksiin perustavana, sai voimakasta arvostelua. Rakennusten energiatehokkuuden tarkastelu kokonaisuutena, sisältäen energian tuotannon – kiinteistössä tai yhteisöllisiin ratkaisuihin pohjautuen – sai suurta kannatusta.

 

Kuluttajia kannustamalla kiihdytetään markkinat

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Päivi Janka totesi, että ”Aurinkosähkön yleistymisellä on ollut kuluttajia aktivoiva vaikutus”. Keskustelussa todettiin, että kuluttajan näkökulmasta katsottaessa kaikki nykyiset  ratkaisut eivät kannusta, eivätkä helpota energiatehokkaiden ratkaisujen tekoa. Tähän auttaisi esim. sähköverkkoyhtiöillä olisi kaikilla käytössä tunnin sisäinen nettomittarointi. Lakimuutosten yhteydessä pyritään löytämään parhaat ratkaisut, mutta joskus yksinkertaisesti tarvittavia resursseja tai aikaa vaan ei ole.

Yleinen käsitys oli, että kuluttajien aktiivisuus tule tarttumaan myös isompiin toimijoihin, jota ulkomaiset esimerkit vahvistavat. Asunto-osakeyhtiöt ja niiden asukkaiden kannustamiseen olisi yksinkertainen keino: laajennetaan kotitalousvähennys koskemaan myös taloyhtiön uusiutuvan energian investointeihin.

 

Paneelikeskustelun jälkeen oli esillä juuri aurinkoenergiakirjat julkaiseet Janne Käpylehto ja Markku Tahkokorpi

Toukokuussa ilmestyi kaksi kirjaa aurinkoenergiasta: Auringosta sähköt kotiin, kerrostaloon ja yritykseen ja Aurinkoenergia Suomessa. Tapahtuman osallistujat pääsivät esittämään kysymyksiä aurinkoenergiasta Jannelle ja Markulle.

 

Kirjoittaja:

Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org

 

Tilaisuuden videointi Periscopessa

Alkuosa (12 min) ja loppuosa (51 min). Huom. kuvan ja äänen laadussa välillä hieman toivottaa, ei häiritsevässä määrin.

 

 

Ajankohtaista

sähkölinja

Lämpöpumppujen, konesalien ja sähkökattiloiden sähköveroalennukselle tukea selvityksestä

Selvityksen mukaan veronalennukset lisäisivät kiinnostusta erilaisten hiilineutraaliutta edistävien ratkaisujen laajempaan käyttöönottoon. Kaukolämmön hintaan muutoksella ei arvioida olevan juurikaan vaikutusta.   Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035. Hallitusohjelman mukaan polttoon perustumattomia uusia kaukolämmön tuotantotapoja edistetään ja sähköveron veroluokkaan II siirretään kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja konesalit. Selvityksen mukaan yhtenä keinona […]