Biokaasun kannattavuuden kohentamiseen tarvitaan toimenpiteitä

biokaasulaitos Gasum

Biokaasualan kehityksen merkittävimmät haasteet liittyvät toiminnan heikkoon kannattavuuteen. Sitä voitaisiin parantaa investointikustannuksia alentamalla, lopputuotteista saatavaa myyntihintaa parantamalla sekä tehostamalla maataloudesta saatavien raaka-aineiden hankintaa. Korkeat investointikustannukset ovat hidaste etenkin pienille laitoksille.

 

Muun muassa nämä johtopäätökset sisältyvät kansallista biokaasuohjelmaa valmistelleen työryhmän loppuraporttiin, joka luovutettiin 28.1.2020 elinkeinoministeri Mika Lintilälle. TEM:n asettama työryhmä etsi keinoja, joilla lisätä fossiilisia polttoaineita korvaavan biokaasun tuotantoa ja käyttöä Suomessa.

Työryhmän raportissa kuvataan biokaasualan nykytilaa ja siihen liittyvät ohjauskeinot. Työryhmä ehdottaa joukon toimenpiteitä alan tunnistettujen esteiden ja hidasteiden ratkaisemiseksi. Raporttiin sisältyy myös Biokaasuohjelman toimeenpanosuunnitelma.

Biokaasun tuotanto ja käyttö edistävät monia myönteisiä asioita: maatalouden ravinnekierto tehostuu ja liikenteen päästöt vähenevät. Näiden hyötyjen saaminen edellyttää kuitenkin alan toimintaedellytysten kehittämistä tukien, sääntelyn ja neuvonnan avulla. Haluan kiittää työryhmää kattavista toimenpide-ehdotuksista”, elinkeinoministeri Mika Lintilä vastaanottaessaan raportin.

Biokaasu-ala heijastaa ilmasto- ja energiapolitiikassa laajemminkin tarvittavaa toimintatapaa: toimialojen integrointi mahdollistaa tehokkaan päästöjen vähentämisen”, korosti työryhmän puheenjohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Työryhmä pitää tärkeänä, että biokaasulaitosten tukemista jatketaan ja investointitukiohjelmille varataan myös jatkossa riittävät määrärahat. Alaan liittyvää epävarmuutta on vähennettävä pitkäjänteisellä politiikalla. Tukiohjelmien pysyvyyteen, ennakoitavuuteen ja yhteensovitukseen tulee jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomioita.

 

Biokaasun roolia liikenteen päästöjen vähentämisessä

Työryhmä pitää tärkeänä, että vuoden 2030 kaasuajoneuvotavoitetta tarkistetaan Fossiilittoman liikenteen tiekartta -työssä

Työryhmä ehdottaa, että biokaasun jakeluverkostoa kasvatetaan suuntaamalla Biokaasuohjelmalle varattua määrärahaa myös kaasun tankkausasemien jakeluinfrastruktuuritukeen.

Kestävästi tuotettu biokaasu sisällytetään biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen piiriin. Jakeluvelvoitteen ja biometaanin veron yhteisvaikutukseen liittyy suuri epävarmuus ja siten siitä tulee tehdä selvitys mahdollisimman pian.

 

Panostusta lopputuotteiden tuotannon teknologioiden kehittämiseen ja tutkimukseen

Biokaasualan arvokkaimmat lopputuotteet ovat tällä hetkellä sähkö, lämpö sekä liikenteessä käytettävä biometaani. Lisäksi laitosten mädätteestä voidaan tuottaa lannoitevalmisteita ja muita ravinnetuotteita, mutta kierrätyslannoitevalmisteiden markkinat ovat vasta kehittymässä.

Oleellisin teknologian kehityspotentiaali liittyy näihin lopputuotteisiin. Työryhmä ehdottaa, että biokaasun ympärille kehitetään yrityksistä ja tutkimuslaitoksista klusteri pilottihankkeita, tutkimushankkeiden koordinointia ja parhaiden käytänteiden jakamista varten.

 

Biokaasun maatilatuotannon ja ulosmyynnin rajoituksia tulisi lieventää

Biokaasun maatilahankkeiden kokoa on rajoittanut Euroopan komission valtiontukisääntelyn linjaus siitä, että maatalouden investointituella rahoitetuissa laitoksissa tuotettua energiaa ei voi myydä tilan ulkopuolelle. Tällä on vaikutus laitoskokoihin ja hankkeiden kannattavuuteen ja komission säännöksiin tulee pyrkiä vaikuttamaan ulosmuunnin mahdollistamiseksi.

Työryhmän mukaan tulevan CAP-rahastokauden suunnittelussa tulee etsiä ratkaisuja, jotka edistävät maatilojen ja maaseutuyritysten mahdollisuuksia tuottaa ja markkinoida biokaasua sekä käyttää ja jalostaa prosessissa syntyneitä ravinnejakeita.

 

Biokaasun tuotantotuesta potkua maatalouden ravinnekierron tehostamiseen

Maatalouden biomassoilla on keskeinen rooli biokaasutuotannon lisäämisessä. Hallitusohjelmaan on kirjattu ravinnekierron toimenpidekokonaisuus, jolla edistetään kierrätyslannoitevalmisteiden markkinoiden kehittämistä. Näin tehostetaan myös ravinteiden tarkoituksenmukaista käyttöä ja materiaalitehokkuutta sekä vähennetään ilmasto- ja vesistöpäästöjä.

Hallitusohjelman mukaan käyttöön otetaan ravinnekiertoon perustuva biokaasun tuotantotuki. Biokaasuinvestointien lisäksi tuetaan myös uusia lannankäsittelytekniikoita sekä pyritään sujuvoittamaan biokaasulaitosten sääntelyä mm. luvituksen ja energian ulosmyynnin osalta.

 

Lisätiedot

Biokaasuohjelman toimeenpanosuunnitelma

Biokaasuohjelmaa valmistelevan työryhmän loppuraportti

ylijohtaja Riku Huttunen, TEM, puh. 050 431 6518 (työryhmän puheenjohtaja)

teollisuusneuvos Pekka Grönlund, TEM, puh. 050 502 1235

 

Lähde TEM tiedote

 

Ajankohtaista

aurinkosähkö

K-ryhmästä Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja

Lähienergialiiton jäsenyritykset Solnet Green Energy ja Solarigo Systems ovat toimittamassa K-ryhmälle aurinkosähköjärjestelmiä, jotka tekevät K-ryhmästä Suomen suurimman aurinkosähkön tuottajan. Kesään 2017 mennessä K-ruokakauppojen yhteydessä toimii jo 15 aurinkovoimalaa. Uusien investointien myötä K-ryhmästä tulee Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja ja käyttäjä.   Yhteensä K-ruokakauppojen katoilta löytyy jatkossa 15 aurinkovoimalaa, joissa aurinkopaneeleja on 13 489. Sähköä voimalat tuottavat […]