Sellutehdas. Biotalous, biotuotetehdas, hype. Onko suomalainen innovaatio vanhan idean kierrättämistä?
Äänekosken uusi biotuotetehdas on erinomaisesta brändäyksestä huolimatta sekin pääosin sellutehdas. Se on uusi ja valtava biomassaa mm paperin valmistusta varten keittävä kattila.
Miten hypen merkitystä mitataan?
Aivan samalla tavalla kuin puhuttaessa Smart Grid:stä – älykkäistä sähköverkoista tai Internet of Things:stä – asioiden internetistä, on minun ja varmasti sinun usein erittäin hankala päästä jyvälle siitä, mitä tämä hype oikeastaan merkitsee. Tuleeko tämä uusi asia, josta meuhkataan, mullistamaan maailman? Onko biotalous kuin kiertotalous? Vai enemmän kuin 3D-tulostaminen? Miten merkitystä mitataan?
Ilahdun ja yllätyn aina kun koti-Suomestamme ponnistaa uusi hienosti brändätty juttu liikkeelle. Ei brändinkään tarvitse olla heti valmis, vaan myös uusi idea tai palo parempaan sytyttää liekin. Näin kävi minulle myös biotalouden löydettyä tiensä twitteriini. Porukka alkoi mesota, positiivinen fiilis levisi ja tulevaisuudenusko valtasi alaa. Hyvä!
Yksi biotalouden mittari
Tämä on blogi energiasta. Teknologia on lopulta vähemmän fiilistä ja enemmän faktaa. Siksi seuraavaksi arvioin kuinka biotalous muuttaa energiatulevaisuuttamme.
Katso seuraavaa kuvaajaa. Se pyrkii kertomaan, mitä biotalous voi Suomelle tarkoittaa energianäkökulmasta. Kuvaajaan liittyy kaksi oletusta:
- Suomeen rakennetaan kolme suunnitteilla tai rakenteilla olevaa sellutehdasta: Äänekoski, Kuopio ja Kemijärvi. Mikään muu ei muutu.
- Kemijärven tehtaan sähköntuotannon on samaa kokoluokkaa muiden hankkeiden kanssa, suhteutettuna selluntuotantokapasiteettiin.
Lisäksi yksi huomio: Kaikki sellutehtaan tuottama energia ei ole sähköä, vaan tehtaalla syntyy samalla merkittävä määrä lämpöä. Kuvaajassa kuitenkin näkyy vain sähkön osuus.
Tämä on karkea arvio. Keskitytään kokoluokkiin.
*Katso lähteet.
Sekä sähkönkulutus, että -tuotanto siis kasvavat verrattuna nykytilanteeseen. Mitään erityisen merkittävää ei kuitenkaan näytä tapahtuvan. Biotalous näyttäisi helpottavan sähköpulaa…
Mutta vain vähän
Kun siis keskustelet ja mouhoat biotaloudesta, muista, että se
- Ei ratkaise Suomen energiahuollon suuria kysymyksiä.
- Uusilla sellutehtailla kuitenkin on positiivinen vaikutus Suomen energiahuoltoon.
Uuden aallon biotuotetehtaat ovat ennen kaikkea uusien biomateriaalien tutkimuskeskuksia, mutta samalla ne toteutuessaan pienentävät vuotuista sähköntuotannon tarvetta noin 2 TWh verran.
Pari terawattituntia – paljonko se on? Se on suunnilleen saman verran kuin neljännes ydinvoimalaa. Se on siis melko paljon. Toisaalta se on vain reilut pari prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta.
Summa summarum
Biotalouden suurimmat vaikutukset siis tulevatkin toivottavasti vientiteollisuuden kautta, kun uusia korkean hinnan biotuotteita alkaa mennä kaupaksi maailmalle.
Luin muuten juuri, että Lego etsii korvaajaa öljylle palikoidensa valmistamiseen.
Onhan suomalainen biotalous jo jonossa?
Kirjoittaja
Tuomas Vanhanen
Lähteet
Kaikki tämän kirjoituksen lähteet liittyvät kuvaajaan.
[1] Äänekosken sellutehtaan YVA-selostus (Ympäristövaikutusten arviointi). Sisältää mm arviot energiankulutuksesta ja tuotannnosta. www.metsafibre.fi/Uutiset/Material
[2] Kuopion sellitehdasta suunnittelee Finnpulp. Linkki hankkeen YVA-ohjelman raportti. www.finnpulp.fi/files/media/Finnpulp
[3] Pisimmällä biotalouden kärkijoukoissa näyttäisi uusista hankkeista etenevän Äänekosken sellutehdas-hanke. biotuotetehdas.fi/mika-hanke
[4] Kuopion sellutehdashanke on kooltaan Äänekoskea vastaava. www.ksml.fi/uutiset/talous/kuopio
[5] Kemijärven sellutehdashanke olisi kaivattu investointi. Energian kulutus- ja tuotantoarviot on tehty tämän jutun perusteella. www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/
*Vuoden 2014 sähköntuotannon arvona on grafiikan täydentämiseksi käytetty samaa kuin vuoden 2013 arvo. Todellinen luku ei tätä kirjoittaessa ollut minulla tiedossa, mutta se lienee samaa kokoluokkaa. Kiitos, jos viitsit osoittaa tuoreemmat luvut.
Alunperin julkaistu 20.10.2015 Tuomas Vanhanen -blogissa
