Neljän kerrostalon lämmonsiirtohuoneessa pöhisee kaksi maalämpöpumppua, 60 kilowattinen pääpumppu ja kapasiteettia lisäävä 40 kilowattinen varapumppu. Näistä pumpuista on lähtöisin kerrostalojen, yhteensä 24 asunnon lämpöenergia. Kyseessä ovat Lakea Kiinteistöt Oy:n kaksi vuokrataloa, As Oy Vaasan Meriportti Bost Ab:n talo ja rakenteilla oleva As Oy Vaasan Suviportti Bost Ab:n talo. Näissä kohteissa rakennuttajina ovat olleet Lakea Oy ja Peab Oy. Lämpö pumppuihin on peräisin syvistä kaivoista, joita ensimmäistä taloa varten porattiin neljätoista. Viimeisissä kahdessa talossa kaivomäärä on vähentynyt yhdeksään parantuneiden rakenteiden energiavaatimusten sekä tarkentuneiden tehokkuuslaskelmien myötä.
Alkuperäisten tehokkuusarviointien tarkkuudessa olikin jonkin verran heittoa. Rakennuttaja Lakean Ari Nyman kertoo, että lämpöjärjestelmän takaisinmaksuajaksi arvioitiin ensin 7-8 vuotta, mikä ei ole toteutumassa. ”Lämpöpumppujen tehokkuus on lopulta ollut paljon ennakoitua korkeampi.” Lopullinen takaisinmaksuaika tulee olemaan neljästä viiteen vuotta.”, Nyman toteaa. Lakea Kiinteistöt Oy:n ensimmäinen vuokratalo onkin ollut erinomainen pilottiprojekti, sillä sen myötä tilastotietoa ja oppia on karttunut niin kustannuksista kuin järjestelmän toiminnasta. Merkittävänä apuna oppimisessa on ollut kahdessa ensin valmistuneessa talossa tutkimuksia tehnyt Vaasan ammattikorkeakoulu.
Lämpöjärjestelmän tehokkuutta on nostanut lämpöpumppujen ja katoilla komeilevien aurinkokeräimien liittäminen yhteen. Yhteensä talojen katoilla on 36,6 neliömetriä aurinkokeräimiä, jotka lämmittävät käyttövettä, mutta myös maalämmön liuoksia. Keräimillä kesäisin saatava ylijäämäenergia varastoidaan kallioperään, minkä myötä kallion lämpötila pysyy talvellakin korkeana. Vaasan Ammattikorkeakoulun puolesta projektista vastannut Tapani Hahtokari selventää, että liuosten lämpötilan pysyessä mahdollisimman korkeana talvella saadaan lämpöpumpuista maksimipotentiaali irti.
Ensimmäisten talojen valmistumisesta on kulunut noin kolme vuotta. Niin rakennuttaja kuin asukkaatkin ovat olleet kovin tyytyväisiä lähienergiaratkaisuun. Soraäänet ja epäilyt on todistettu tarpeettomiksi laitteiston täytettyä taloyhtiön tarpeet enemmän kuin hyvin. Suurimmat huolenaiheet ovat laitteiston huoltoon ja uusimiseen liittyviä, mutta ensimmäiset kokemukset enteilevät, että alun hienosäädön jälkeen laitteisto on lähes huoltovapaa.
Rakennuttajille lähienergiaratkaisuihin tarttumista ajoi halu viedä alaa eteenpäin ja luoda tietotaitoa valmistautuakseen jatkuvasti tiukentuviin energiamääräyksiin. Asukkaiden kiinnostus ja into ovat lompakkoperustaisia: Ensimmäisen valmistuneen vuokratalon lämmityskulut ovat puolen euroa neliöltä, kun tavanomaisesti kaukolämmössä ne ovat keskimäärin 1,2 € neliömetriltä.
