Eduskunta hyväksyi 1.3.2023 rakentamislain. Uusi laki tuo ilmastonmuutoksen torjunnan kattavasti osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Laki myös sujuvoittaa rakentamista, vauhdittaa kiertotaloutta ja digitalisaatiota ja parantaa rakentamisen laatua. Rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025.
Aiemmin eduskunta hyväksyi kokonaisuuteen liittyvät lait rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä, maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta ja rakentamisen pätevyyksistä. Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset tulevat voimaan 1.1.2024, mutta kunta tai maakunnanliitto saa halutessaan soveltaa vanhoja kaavan tietosisältöä koskevia säädöksiä yksittäistapauksissa päätöksellään vuoden 2028 loppuun asti.
”Olen iloinen, että eduskunta hyväksyi uuden rakentamislain, joka auttaa alaa kehittymään. Samalla otettiin askel kohti hiilineutraalia Suomea, sillä ilmastonäkökulma on vahvasti mukana lainsäädännössä. Meillä Suomessakin rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen kasvihuonepäästöistä, joten vähäpäästöisillä ratkaisuilla on iso kysyntä”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.
Työkaluja ilmastonmuutoksen hillintään
Suurin muutos nykyiseen maankäyttö- ja rakentamislakiin on ilmastonmuutoksen hillinnän tuominen osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Laki ohjaa rakentamaan vähähiilisesti, eli huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt.
Käytännössä tämä tapahtuu uuden lain nojalla myöhemmin annettavilla asetuksilla. Asetukset rakennuksen ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista tulevat osaksi Suomen rakentamismääräyskokoelmaa.
Laki vahvistaa rakentamisen kiertotaloutta. Uusien olennaisten teknisten vaatimusten mukaan rakennukset on suunniteltava pitkäikäisiksi ja muunneltaviksi. Uusista ja purettavista rakennuksista on selvitettävä käytetyt ja vapautuvat materiaalit sekä rakennuspaikalta pois kuljetettava maa- ja kiviaines ja vaarallisten jätteiden määrä.
Yksi lupamuoto ja korkeampi lupakynnys sujuvoittavat rakentamista
Nykyiset rakennuslupa ja toimenpidelupa korvataan yhdellä lupamuodolla, rakentamisluvalla. Lupaa edellyttävien rakentamishankkeiden kynnystä nostetaan siten, että jatkossa esimerkiksi alle 30 neliön varaston tai pihasaunan voi rakentaa ilman lupaa, kunhan rakentamis- ja kaavamääräykset sekä rantarakentamisen säännökset täyttyvät. Kaikki rakennukset kuluttavat jatkossakin tontin rakennusoikeutta.
Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta voidaan muuttaa esimerkiksi asumiseen sopivaksi asemakaava-alueella poikkeamisluvalla. Muutokseen voidaan katsoa olevan erityinen syy, jos käyttötarkoituksen muutoksella tuetaan rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä.
Poikkeamislupamenettely on kaavan muuttamista joustavampi menettely. Valtakunnallisesti määritelty poikkeamisperuste tuo varmuutta investointeihin, tehostaa tilankäyttöä ja auttaa vähentämään tyhjien tilojen määrää.
Digitalisaation avulla rakentamisen tiedot luotettavasti käyttöön
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevassa laissa säädetään tiedoista, jotka kuntien ja maakuntien liittojen on jatkossa toimitettava uuteen valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Eduskunta hyväksyi lain 24.2. Samassa yhteydessä hyväksyttiin muutos nykyiseen maankäyttö- ja rakennuslakiin, jossa säädetään alueidenkäytön tietojen digitaalisuudesta.
Lakiuudistus antaa odotetun pohjan rakennetun ympäristön digitalisaatiolle, josta hyötyvät kaikki. Se sujuvoittaa prosesseja, tukee rakennusten korjaamista ja ylläpitoa sekä helpottaa ilmastovaikutusten laskentaa ja materiaalien seurantaa. Keskeinen muutos liittyy tietojen yhdenmukaisuuteen: jatkossa rakentamisluvitus ja alueidenkäytön suunnitelmat tehdään yhteentoimivan tietomallin mukaisina koneluettavassa muodossa.
Suomen ympäristökeskuksen uusi rakennetun ympäristön tietojärjestelmä aloittaa toimintansa 1.1.2024, jolloin se on valmis vastaanottamaan tietoja. Rakentamisen tiedot tulee toimittaa järjestelmään viimeistään vuoden 2027 loppuun mennessä ja alueidenkäytön tiedot vuoden 2028 loppuun mennessä.
Lue lisää
- Ympäristövaliokunnan mietintö YmV 27/2022, hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi
- Ympäristövaliokunnan mietintö YmV 26/2022, hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta
- Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus
- Rakennetun ympäristön tiedonhallinta Ryhti-hanke
Lähde YM tiedote.
