Hallitus antoi eduskunnalle marraskuun 2024 lopussa esityksen sähkömarkkinoihin liittyvistä muutoksista, joita ovat mm. sähkön energian ja siirron yhteislaskutus, jakeluverkkomaksujen rakenteiden harmonisointi sekä markkinapohjainen loppukäyttäjän kuormanohjaus. Tämä kirjoitus käsittelee tarkemmin ehdotettua markkinapohjaista kuormanohjausta ja arvioi sen toteutumiseen liittyviä haasteita.
Lakimuutosten taustalla on vuonna 2018 julkaistu TEM:n älyverkkotyöryhmän loppuraportti ja osaltaan Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukset sähkön vähittäismarkkinoiden jouston lisäämisestä sekä joustavan tuotannon ja kulutuksen yhteensovittamisesta.
Jakeluverkkomaksujen rakenteiden harmonisoinnista löydät oman kirjoituksen.
Kuormanohjauksen lyhyt historia
Kuormanohjaus tunnetaan yleisemmin nimellä ”yösähkö” (nykyään on tarjolla useita, sekä sähköenergiaan että siirtoon liittyviä). Se on ja oli käytössä erityisesti sähkölämmitteisissä taloissa. Kuormanohjauksen historiassa pitää mennä 1970- ja 1980-luvulle, jolloin oli öljykriisi ja ydinvoimaloita rakennettiin Suomeen. Silloin syntyi tarve siirtää sähkönkulutusta päivältä yölle, lisäksi silloin sähkölämmitys yleistyi öljykriisin seuraksena. Tavoite oli sekä tasoittaa sähköverkon kuormitusta että vähentää kuluttajien sähkölaskua. Ohjausta hoidetaan sekä aikaan liittyen (arkipäivinä kallista, muulloin halvempaa), että jakeluverkkoyhtiön sähkömittarille lähettämän ohjauskäskyyn perustuen.
Älyverkkotyöryhmän ehdotus kuormanohjaukseen liittyen ei ole kokonaisuudessaan toteutumassa
TEM:n älyverkkotyöryhmän loppuraportin ehdotuksia olivat:
- sähkön kulutusjouston tulisi olla kilpailtua liiketoimintaa
- kuormanohjaustoiminnallisuus tulee sisällyttää seuraavan sukupolven älymittareihin asiakkaille, joilla on merkittäviä ohjattavia kuormia
- Jakeluverkkoyhtiöiden roolina olisi tarjota tekninen alusta, kun taas palveluntarjoajat huolehtisivat varsinaisista ohjauskäskyistä verkkoyhtiöiden rajapintojen kautta.
Ehdotuksen tarkoitus oli, etteivät jakeluverkkoyhtiöt itse enää tarjoaisi kuormanohjauspalveluita. Mutta lakiesityksen mukaan jakeluverkonhaltijat eivät täysin menetä mahdollisuutta tarjota kuormanohjausta.
Ehdotettu 65 b § sisältää säännöksen, jonka mukaan loppukäyttäjän valtuuttama sähkömarkkinoiden osapuoli voi toteuttaa kuormanohjauksen, mutta jos loppukäyttäjä ei tee valtuutusta, jakeluverkonhaltijan on jatkettava jo käytössä ollutta kuormanohjausta. Lisäksi, jos loppukäyttäjän valtuutus markkinapohjaiseen kuormanohjaukseen päättyy eikä uutta valtuutusta tehdä, jakeluverkonhaltijan on aktivoitava kuormanohjaus entiseen tapaan.
Toisin sanoen, jakeluverkonhaltijat voivat edelleen toteuttaa kuormanohjausta, jos loppukäyttäjä ei ole valinnut markkinapohjaista toimijaa tai palveluntarjoajaa.
Kuormanohjauksen merkitys
Varsin laaja yhteisymmärrys vallitsee siitä, että kustannustehokkain ja nopein ratkaisu sähköjärjestelmän tasapainottamisessa – vastauksena kasvavaan sääriippuvaiseen tuotantoon – on joustojen lisääminen kaiken kokoisissa kulutuspisteissä. Kuormanohjaus tai laajemmin kulutusjousto on yksi keino tasoittaa sähkön kysyntää vastaamaan tuotantoa. Hallituksen esityksessä on arviot ”Ensimmäisen sukupolven älymittareiden kuormanohjausreleisiin on ollut kytkettynä arviolta 1 800 MW asiakkaiden ohjattavaa kuormaa” ja ”Potentiaalisesti seuraavan sukupolven älymittareiden kautta toteutettavan markkinapohjaisen kuormanohjauksen piirissä voisi ministeriön arvion mukaan olla suuruusluokaltaan 1 000 MW asiakkaiden kuormia”
Kulutusjouston kokoluokasta ja vaikutuksesta tammikuun 2024 hintapiikkiin: kulutus laski yli 1 200 MW ennakoidusta tasosta illan huipputuntien aikana, mikä oli seurausta kuluttajien ja yritysten aktiivisesta energiankäytön vähentämisestä korkeiden hintojen takia.
Tampereen yliopiston analyysin mukaan “jos kulutuksen lasku olisi osattu ennustaa tarjouksia tehtäessä, Suomen ja koko Pohjois-Euroopan hinta olisi tarkastellulla tunnilla ollut alle 300 €/MWh, mutta Suomen aluehinta olisi kuitenkin ollut reilusti korkeampi kuin 200 €/MWh.” Kertauksen vuoksi: 5.1.2024 kello 18-19 hinta oli 1 896 €/MWh (hinnat ovat alv 0%).
Tästä aiheesta voit lukea lisää Itsenäiset aggregaattorit sähkömarkkinoilla: Kuluttajan asema vahvistuu.
Lakimuutosta perustellaan seuraavasti
Perusteluina lakimuutokselle hallitus esitetään seuraavat seikat:
- Kulutusjouston edistäminen – Tavoitteena on siirtää sähkönkäyttöä edullisempaan ajankohtaan ja vähentää kulutuspiikkejä, mikä parantaa sähköverkon tehokkuutta ja toimitusvarmuutta.
- Kilpailullisuuden lisääminen – Kuormanohjauksen avaaminen markkinoille antaa palveluntarjoajille mahdollisuuden kehittää innovatiivisia ratkaisuja ja tarjota asiakkaille monipuolisempia vaihtoehtoja.
- Teknologinen kehitys – Uudet älymittarit mahdollistavat tehokkaamman ja joustavamman kulutuksen hallinnan.
- Verkon kustannustehokkuus – ohjaus vähentää tarvetta perinteisiin verkonvahvistusinvestointeihin.
Nuo kaikki ovat kannatettavia tavoitteita, kunhan pidetään mielessä se, että uuden älymittarin kuormanohjausreleen kautta tapahtuva ohjaus on yksi vaihtoehto muiden joukossa. On tärkeää, että löytyy vaihtoehtoja, joilla kaikilla on tasapuolinen ja oikeudenmukainen toimintaympäristö. Tästä aiheesta Lähienergialiitto lausui hallituksen esityksen luonnoksen lausuntokierroksella.
Miten ehdotettu muutos vaikuttaa yhteiskunnan sähköistymiseen ja kuluttajiin
Lakimuutoksen vaikutusarvioissa nostetaan esiin mm. kotitalouksien osalta säästömahdollisuudet: kotitaloudet voivat hyödyntää sähkönkulutuksen ajoittamista edullisempiin ajankohtiin, mikä alentaa sähkölaskuja.
Yritysvaikutuksista nostetaan esiin kilpailun lisääntyminen: uusia liiketoimintamahdollisuuksia energiayhtiöille ja teknologian toimittajille.
Nuo kaikki pitävät paikkansa, mutta lakimuutoksen kuvaama ”markkinapohjainen kuormanohjaus” ja sen toteutuminen vaatii vielä työtä:
- edellytyksenä on että käyttöpaikassa on uusi (AMR 2.0) sähkömittari – sähkömittareiden vaihto on käynnissä ympäri Suomea ja tilanne vaihtelee paljon verkkoyhtiöiden välillä. Valtioneuvoston asetuksen mukaisesti se pitää tapahtua 2028 loppuun mennessä
- kuormanohjaukseen siirtyminen sekä palvelun muutostilanteet edellyttävät asiakkailta aktiivisia toimia ja asiaan perehtymistä. Mm. käyttöpaikassa pitää sähkömittarin vaihdon jälkeen erikseen kytkeä kuormanohjausrele ohjaamaan haluttuja kuormia esim. lämmitystä tai lämminvesivaraajaa. Lisäksi käyttöpaikassa pitää olla valmius hyödyntää tätä ohjausta
- tietojärjestelmien kehittämistä, jotta kuormanohjausrajapinta palveluntarjoajat pystyvät ohjaamaan kuormia.
Edellä mainitut huomioiden palveluntarjoajilla, verkkoyhtiöillä ja kuluttajilla kaikilla on paljon epävarmuutta edessä. Markkinoilla on tarjolla jo nyt vaihtoehtoja kuormanohjauksen toteutukseen, mutta niiden vaatimat alkuinvestoinnit voivat olla liian suuret osalle kuluttajista.
Kuormanohjauksen tulisi olla kilpailtu, teknologianeutraali markkina, jotta se kehittyisi niin, että markkinoilla olevilla yrityksillä olisi menestymisen edellytykset myös kansainvälisillä markkinoilla. Mittarilla tehtävän kuormanohjaus teknologian tukeminen pakottamalla se regulaatiolla hidastaa muiden, älykkäämpien teknologioiden kehitystä pienentämällä näiden ansaintamahdollisuuksia.
Kirjoittaja
Tapio Tuomi, Lähienergialiitto
Huom! kirjoituksen pohjana on hallituksen esityksen sisältö. Kun eduskunta on hyväksynyt esityksen, kirjoituksen sisältöä päivitetään tarvittavin muutoksin. Markkinapohjaiseen kuormanohjaukseen liittyvät muutokset tulevat voimaan syyskuun 2026 alusta.
Lähde hallituksen esitys 197/2024.
