Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistukea maksettiin yhteensä noin 140 miljoonaa euroa vuonna 2024. Sähköistämistuki on suunnattu EU:n komission määritelmien mukaisesti merkittävän hiilivuotoriskin toimialoille. Yritysten on käytettävä myönnetystä tuesta vähintään puolet hankkeisiin, joilla ne vähentävät tai välttävät tuotannon kasvihuonekaasupäästöjä.
Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuki on suunnattu EU:n komission määritelmien mukaisesti merkittävän hiilivuotoriskin toimialoille
Niitä ovat komission määritelmien mukaisesti energia- ja vienti-intensiiviset toimialat, joiden käyttämään sähkön hintaan vaikuttaa päästökauppa.
Tuen tavoitteena on ehkäistä hiilivuotoriskiä, turvata teollisuuden kustannuskilpailukykyä ja ohjata yrityksiä kehittämään teollista tuotantoaan hiilineutraalimmaksi. Yritysten on käytettävä myönnetystä tuesta vähintään puolet hankkeisiin, joilla ne vähentävät tuotannon kasvihuonekaasupäästöjä.
Suomessa vuonna 2022 käyttöönotettu tukijärjestelmä on viisivuotinen ja viimeiset tuet tullaan maksamaan vuonna 2026
Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistukea haettiin vuonna 2024 yhteensä noin 170,5 miljoonaa euroa, mutta tukijärjestelmän maksukaton vuoksi Energiavirasto hyväksyi maksettavaksi 143,2 miljoonaa euroa.
Tukea maksetaan korkeintaan 150 miljoonaa euroa vuosittain. Tukimäärän laskentaan vaikuttavat muun muassa tukea hakevien laitosten tukikelpoinen sähkönkulutus, tuotantomäärä, tuki-intensiteetti ja päästöoikeuden termiinihinta. Energiavirasto vastaa tuen määrän laskennasta.
Vuonna 2024 hakemuksia saapui 31 yrityksen 55 laitokselta
Jos vuosittain haetun tuen kokonaismäärä ylittää 150 miljoonaa euroa, Energiavirasto määrittää sovellettavan tuki-intensiteetin siten, ettei maksukatto ylity. Vuoden 2024 tuki-intensiteetiksi muodostui 21 prosenttia ja siten tuen kokonaismääräksi 143,2 miljoonaa euroa.
Vuonna 2023 sähköistämistukea haettiin ja maksettiin 117,7 miljoonaa euroa. Sähköistämistukea haettiin siten noin 52,8 miljoonaa euroa enemmän vuonna 2024 vuoteen 2023 verrattuna.
Suurin yksittäinen syy haettujen tukimäärien nousulle oli päästöoikeuden termiinihinta, joka oli 81,21 euroa hiilidioksiditonnilta. Päästöoikeuden hinta on noussut merkittävästi tukiohjelman alusta lukien, jolloin termiinihinta oli 24,83 euroa ja tukea maksettiin enimmäistuki-intensiteetin (25 prosenttia) mukaisesti.
Metsäteollisuus suurin tuensaaja
Metsäteollisuuden 35 laitokselle maksettiin tukea 78,0 miljoonaa euroa, metalliteollisuuden seitsemälle laitokselle 41,9 miljoonaa euroa, kemianteollisuuden kahdelletoista laitokselle 23,1 miljoonaa euroa ja yhdelle lasikuitutuotteiden valmistajalle 0,1 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen tukea saanut yritys on UPM-Kymmene Oyj, jonka kuudelle laitokselle maksettiin tukea yhteensä 29,3 miljoonaa euroa.
Lähde Energiaviraston tiedote.