Energiamarkkina ja erityisesti kaukolämpö on uudenlaisessa kilpailutilanteessa. Kun taloihin asennetaan vimmalla erilaisia uusia energiaratkaisuja, on kaukolämmön tuottajien päätettävä oma roolinsa muutoksessa. Samalla kiinteistöjen omistajien on syytä valmistautua energiayhtiöiden peliliikkeisiin. Kiinteistöt nimittäin eivät ole valmiita muuttuneeseen energiamarkkinaan.
Energiayhtiöt tekevät nyt isoja peliliikkeitä!
Kaukolämmön hinta on perinteisesti jakautunut ”energiamaksuun” ja ”perusmaksuun/tehomaksuun”. Kiinteistön omistajien panostaessa energiatehokkuuteen tuntuu monessa kaukolämpöyhtiössä houkuttelevalta nostaa tehomaksua.
Espooseen, Kirkkonummelle, Järvenpäähän, Tuusulaan ja Joensuuhun tarjotaan nyt vaihtoehtoista ”Vakaa”-mallia, jossa tehomaksun osuus on 50% (tyypillisesti ~10-30%). Uuteen malliin kannustetaan alhaisemmalla kokonaislaskulla – joskin samalla monelta energian kulutukseen keskittyvältä investoinnilta vedetään matto alta.
Tampereella tehomaksun nosto on tehty yksipuolisemmin, joka on herättänyt energian kuluttajissa närää (ks. Aamulehti). Jyväskylässä puolestaan lanseerattiin malli, jossa kasvaneen tehomaksun ohella kokonaislaskuun vaikuttaa myös mm. ”paluuveden lämpötilaan pohjautuva kompensaatio”.
Fortumin kaukolämpöalueella on 2000:ssa Leanheat-asunnossa ollut jo 2 vuotta käynnissä kaukolämmön ”kysyntäjouston” pilotti, jossa tavoitteena on ollut tasoittaa energian kysyntää varaamalla lämpöä taloihin halvan hinnan ajankohtina ja purkamalla lämpöä kysyntäpiikeissä. Kyse on siis sähkön spot-hinnan kaltaisesta hinnoittelusta, mutta kyse vain on lämmöstä. Tasainen energian kysyntä mahdollistaa edullisemman ja päästöttömämmän kustannusrakenteen lämmön tuottajalle. Myös monet muut kaukolämpöyhtiöt ovat tietojemme mukaan pohtimassa vastaavia hinnoittelumalleja.
Kiinteistöt eivät ole valmiita muuttuneille hinnoittelumalleille!
Uusilla hinnoittelumalleilla on suuri vaikutus kiinteistöjen kustannusrakenteisiin ja erilaisten energiatehokkuusratkaisujen taloudellisuuteen.
Energian tehomaksun noustessa esim. 10 prosentista 50 prosenttiin, tarkoittaa se, että monen energian kulutusta alentavan tuotteen takaisinmaksuaika voi jopa tuplaantua. Ratkaisut, jotka olivat eilen taloudellisesti kannattavia, voivat siis olla huomenna kannattamattomia.
Joustavien hinnoittelumallien (esim. kysyntäjousto) hyödyntäminen puolestaan on perinteisillä tavoilla hullun hommaa. Ilman älykästä järjestelmää kysyntäjousto tarkoittaa nimittäin käytännössä sitä, että pakkaspäivinä lämmitystä säädetään ylös ja alas sokkona. Ei onnistu, sillä tuntematta läpikotaisin esimerkiksi kerrostalon jokaisen asunnon lämmönvaraamiskykyä on tällaisen säädön tekeminen hyvin riskialtista. Pieni muutos lämmönsäädössä voi vetää osan asunnoista erittäin kylmiksi tai kuumiksi.
Kiinteistöjen on mukauduttava muuttuvaan energiamarkkinaan!
On vielä vaikea ennakoida, millaisia peliliikkeitä loput ~200 suomalaista kaukolämpöyhtiötä tekevät, vaikkakin tehomaksujen nostaminen näyttää juuri nyt suositulta. Tehomaksujen nosto voi toki jäädä väliaikaiseksikin ilmiöksi, sillä kiinteiden hintojen ja yksipuolisten nostojen luulisi parantavan esim. maalämmön asemaa kilpailussa. Ja kilpailu johtaa sopeutumiseen.
Kiinteistöjen lämmitysjärjestelmiä ja energiatehokkuusratkaisuja mietittäessä onkin nyt pidettävä mielessä fraasi ”vain muutos on varmaa”. Fiksut ratkaisut pystyvät mukautumaan hinnoittelumallien ja koko energiamarkkinan muutokseen siten, ettei investointien taloudellisuus ole kiinni energiayhtiöiden peliliikkeistä. Siinä hetkeksi pään vaivaa kiinteistöjen omistajille ja palveluntarjoajille.
Loppuun vielä lyhyt ”kaupallinen puheenvuoro”: Ratkaisuja tähän kaikkeen on nimittäin jo olemassa, kuten edustamani Leanheat-konsepti. Kehittämämme tekoäly ohjaa parastakin aikaa yli 10 000 asunnon lämmitystä ja muuta talotekniikkaa – ja se on immuuni kaukolämpöyhtiöiden peliliikkeille.
Kirjoittaja:
Pekka Paaskunta
Leanheat
