Sähköenergian mittaus kuluttajien energiapalvelujen ja puhtaan energian mahdollistajana -keskustelupaperin suurin ansio on se, että käytännön kokeilujen kautta on tunnistettu nykyisen lainsäädännön puutteita ja esteitä puhtaan energian liiketoiminnan kasvulle. Keskustelupaperin ratkaisuehdotuksien aikataulujen osalta Lähienergialiitto kaipaa nopeampaa aikataulua: energiamurroksen vauhdittaminen ja puhtaan liiketoiminnan kasvun kiihdyttäminen vaatii nopeampia muutoksia. Lähienergialiiton ehdotukset ratkaisuiksi ovat: yhden kiinteistön sisällä pitää sallia sähkön siirto ilman sähköveroa, sekä kaupankäyntijakson sisäinen netotus – kaikkien vaiheiden osalta – ostetun ja myydyn sähkön osalta pitää mahdollistaa niin, että netotus suoritetaan verkkoyhtiön tietojärjestelmässä. Nämä muutokset mahdollistava lainsäädäntötyö on käynnistettävä välittömästi.
Aalto-yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja STEK:n FinSolar taloyhtiökokeilu -hankkeen kokeilujen yhteydessä havaittiin haasteita sähkömittauksen nykyisen sääntelyn soveltuvuudesta taloyhtiön osakkaiden yhteisessä aurinkosähkötuotannossa ja sen jakamisessa osakkaille. Näihin ongelmiin ratkaisuehdotuksiksi tuotettiin hankkeessa keskustelupaperi Sähköenergian mittaus kuluttajien energiapalvelujen ja puhtaan energian mahdollistajana. Hankkeen ohjausryhmän kokouksessa 7.3.2018 keskustelupaperia käsiteltiin ja myös Lähienergialiitolta pyydettiin kommenttipuheenvuoroa keskustelupaperin sisällöstä erityisesti puhtaan energian yritysten näkökulmasta. Tämä kirjoitus sisältää toiminnanjohtaja Tapio Tuomen kommenttipuheenvuoron keskeisimmät kohdat.
Keskustelupaperin suurin ansio on se, että käytännön kokeilujen kautta on tunnistettu nykyisen lainsäädännön puutteita ja esteitä puhtaan energian liiketoiminnan kasvulle
Puutteista ja esteistä erityisesti ja aiheellisesti on käsitelty tunnin sisäinen netotus ja energiayhteisön – erityisesti asunto-osakeyhtiöiden osakkaiden – yhteisen pientuotannon jakaminen sen jäsenten kesken. Nämä sähkönmittaukseen liittyvät asiat ovat olleet keskustelun kohteena pitkän ajan, mutta vihdoinkin ne selvitettiin perusteellisesti.
Toinen merkittävä ansio keskustelupaperissa on tavoite digitaalisiinpalveluihin perustavaan sähkömarkkinaan, jossa kuluttajille on tarjolla uusia palveluita ja uusia toimijoita. Ja sähkömarkkina, jonka toimintaa ohjaa mahdollista lainsäädäntö.
Keskustelupaperin ratkaisuehdotuksien aikataulujen osalta Lähienergialiitto kaipaa nopeampaa aikataulua: energiamurroksen vauhdittaminen ja puhtaan liiketoiminnan kasvun kiihdyttäminen vaatii nopeampia muutoksia.
Ratkaisuehdotusten sisältö ja ehdotettu toteutusaikataulu ovat pettymyksiä. Nyt on aika toimia, eikä odottaa 2020-luvun puoliväliä
Keskustelupaperi käsittelee perusteellisesti ja tunnistaa sähkönmittaukseen liittyviä nykyisiä lainsäädännön puutteita ja miten ne estävät kuluttajia hyödyttävien ja tasapuolisesti käsittelevien palveluiden tarjoamisen ja kehittämisen. Selvästi tähän osuuteen on käytetty riittävästi panoksia, joten esitetyt ratkaisuehdotetukset – erityisesti lyhyen tähtäyksen ratkaisuehdotus – ovat isoja pettymyksiä.
Näistä ehdotuksista on pakko tehdä yhteenveto “odotetaan 2020-luvun puoliväliin”, joka on puhtaan energian alan ja kuluttajien kannalta täysin käsittämätön ja väärä ratkaisu.
Lisäksi ihmetyttää ratkaisuehdotusten vaatimaton tavoitetaso ja hitaus, erityisesti huomioiden keskustelupaperissa esitetyt varsin vakavat havainnot: “… Suomessa käytössä olevat sähkömittarit eivät nyt kaikissa tapauksissa täytä mittauslaitedirektiivin vaatimusta, koska kaikki mittarit eivät tallenna menneitä mittaustietoja …” ja “… Haasteeksi nähdään, että verkkoyhtiöt eivät ole aina noudattaneet lakia nykyisiä mittareita hankkiessaan… ”.
Lähienergialiiton kanta on, että yhden kiinteistön sisällä pitää sallia sähkön siirto ilman sähköveroa. Tämän mahdollistava lainsäädäntötyö on käynnistettävä välittömästi.
Kaupankäyntijakson sisäisessä netotuksessa on siirryttävä puheista tekoihin. N-Y-T
Keskustelupaperin johtava ajatuksena on selvästi digitaalisten palveluiden edistäminen. Lisäksi keskustelupaperi tunnistaa oikein merkittävän haasteen “Vaihteleva mittaustekniikka johtaa vaihteleviin mittaustietoihin, joiden johdosta pientuottajien osto- ja myyntimaksut vaihtelevat keskenään.”
Nämä huomioiden seuraava ratkaisuehdotus tuntuu varsin omituiselta “Netotuksen tulisi tapahtua mittareissa määritetyn mittausjakson ja sähkökaupassa käytetyn aikayksikön puitteissa”. Varsinkin, kun seuraavassa kappaleessa ehdotetaan toisenlaista – kannatettavaa tapaa “Kaupallisen toiminnan tulisi pohjautua jatkossa yhtenäiseen mittaustekniikkaan ja mittaustietoja yhtenäistäviin laskentasääntöihin, eikä enää vaihteleviin mittarien teknisiin mittaustapoihin”.
Lähienergialiitto toivoo, että kyseessä on vain kömmähdys sisällön tarkastuksessa ja jälkimmäistä ehdotusta käytetään johdonmukaisesti koko sisällössä. Sähkömittarin roolina pitää olla ainoastaan mittaaminen ja tulosten rekisteröinti, kaikki muu logiikka pitää sijaita sähköjärjestelmää tukevissa – mittarin ulkopuolisissa – tietojärjestelmissä. Näin varmistetaan sähköjärjestelmän komponenttien ja regulaation joustava toteutus.
Lähienergialiiton kanta on, että kaupankäyntijakson sisäinen netotus – kaikkien vaiheiden osalta – ostetun ja myydyn sähkön osalta pitää mahdollistaa lainsäädännöllä niin, että netotus suoritetaan verkkoyhtiön tietojärjestelmässä
Kirjoittaja
Tapio Tuomi
Toiminnanjohtaja
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org
Lisätietoa
Finsolar taloyhtiökokeilu -hanke, Keskustelupaperi: Sähköenergian mittaus kuluttajien energiapalvelujen ja puhtaan energian mahdollistajana, 9.2.2018. Huomaa, että kommentit ovat yhä tervetulleita tähän keskustelupaperiin.
TEM Älyverkkotyöryhmä, Seuraavan sukupolven älykkäiden sähkömittareiden vähimmäistoiminnallisuudet, 15.12.2017
