Lähienergialiitto järjesti 4.9.2018 aamiaistilaisuuden energiapolitiikan taloudellisista ohjauskeinoista: päästökaupasta, haittaveroista ja tukijärjestelmistä. Markku Ollikainen kertoi päästökaupasta ja sen toimintamekanismista päästöjen vähentämisestä – huomiona mm. se, että päästöoikeuden hinta on vieläkin alempi kuin ilmastohaitan arvo. Saara Tamminen päästökaupan ulkopuolisista haittaveroista ja niiden tehokkuudesta päästöjen vähentäjinä. Lopuksi Kimmo Ollikka kertoi erityyppisistä energiatuista ja tutkimustuloksista, joiden perusteella energiaverojen palautus ei paranna energiaintensiivisen teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä.
Lähienergialiiton toiminnanjohtaja Tapio Tuomi avasi tilaisuuden toivottamalla täyden salin osallistujia tervetulleiksi ja kertoi tilaisuuden tavoitteesta ”Energiapoliittista keskustelua seuratessa ja siihen osallistumisessa on hyvä ymmärtää kaikki käytössä olevat taloudelliset ohjauskeinot. Tämän tilaisuuden tarkoitus on auttaa osallistujia hahmottamaan ohjauskeinojen valikoimasta päästökauppa, haittaverot ja erilaiset energiatuet”.
Kohti tehokkaampaa päästökauppaa (linkki koko esitysaineistoon)
Ensimmäisen esiintyi Markku Ollikainen (Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori).
Yleisesti EU:n päästökauppaa pidetään samana kuin EU:n ilmastopolitiikka. Näin ei ole, vaan päästökauppa on EU:n ilmastopolitiikan pääinstrumentti taakanjakosektorin ja maankäyttösektorin lisäksi.
EU komissio hallinnoi päästöoikeuksien määrää. Päästöoikeuksia hankitaan huutokaupalla, jota hoitaa EU:n puolesta pääosin EEX avulla. EU määrittää jokaiselle vuodelle päästöoikeuksien maksimimäärän. 40% päästöoikeuksista jaetaan huutokaupan avulla. Ne tulevat energiayhtiöiden ostettaviksi säännöllisin välein.
Ilmainen alkujako voidaan hoitaa kahdella tavalla. EU:ssa käytössä benchmarkin periaate. Sen avulla ajetaan toimialan keskiarvoa enemmän päästöjä päästäviä yrityksiä puhdistamaan päästöjään.
Kun energiantuotanto puhdistuu, päästöoikeuksien tarve pienenee ja päästöoikeuden hinta laskee. Jotta päästöjen väheneminen jatkuu, täytyy EU:n fiksu ja osata arvioida kuinka paljon päästökattoa (eli vuoden päästöoikeuksien maksimimäärä) pitää laskea vuosittain. Päästöoikeuksien vähentämisen tavoite on nostaa päästöoikeuden hintaa, jotta investoinnit hiilivapaaseen tuotantoon jatkuvat ja päästöt vähenevät.
Päästökaupassa on meneillään sen kolmas kausi. EU:n päästökaupan avulla toteutetaan Kioton sopimuksen sitoumusta vähentää päästöjä 8%. Nyt on valmistelussa neljäs kausi.
Päästöoikeuden hinta on kehittynyt seuraavasti. Kaudella yksi hinta laski nollaan. Kausi kaksi alkoi niukkuudella, mutta finanssikriisin ja laman jälkeen jäi merkittävän ylijäämäiseksi (yli 1 300 Mt) jolloin päästöoikeuden hinta laski. Kaudella kolme hinta jatkoi laskuaan, mutta kääntyi tänä vuonna nousuun.
Haittaverot ja niiden ohjausvaikutus – kolikon kumpikin puoli (linkki koko esitysaineistoon)
Saara Tamminen (johtava asiantuntija, Sitra) kertoi energiaan liittyvistä haittaveroista. Saara aloitti esityksen kertomalla mikä on ollut energiapolitiikan ohjaustoimenpiteiden vaikutus päästöihin esim. energiaverotuksen kiristys 2011 ja päästökauppa 2005, ovat vähentäneet päästöjä. Ja tuoreimmat ennusteet näyttävät, että nykytoimenpiteiden vaikutuksesta päästöt myös jatkavat laskuaan.
Saara siirtyi VATT:sta Sitraan tutkimaan erityisesti sitä, miten päästökaupan ulkopuoliset päästöt (Suomessa niiden osuus on 55% päästöistä) ovat muuttuneet, mitä instrumentteja on ollut käytössä ja mikä on ollut niiden vaikutus.
Tämän hetken päästöjen lähteistä on seuraava (ETS = Emission Trading Scheme, päästökauppa). Esitys painottui liikenteeseen, koska se on suuri päästölähde ja verotuskohde.
Energiaverotuksen (kaaviossa Car&vehicle tax, Energy tax ja CO2 tax) kokoluokasta saa kuvan, kun katsotaan kaikkia Suomen verotuloja ja niiden suhdetta BKT:hen: ne ovat hyvin pieniä verrattuna esimerkiksi työn verotukseen, sosiaaliturvamaksuihin. Ympäristöverojen osuus on noussut vuoden 2008 6%:sta vuoden 2017 7%:iin.
Energiaveron maksajia ovat koko ajan olleet kuluttajat. Ja vuoden 2008 vuoteen 2015 osuus on kasvanut merkittävästi.
Tutkimustulokset liikennepolttoaineiden CO2-verotuksen nopeasta vaikutuksesta päästöjen vähentymiseen ovat masentavia: niiden vaikutus on nolla! Tehokkaammat vaikutukset ovat uuden vähäpäästöisen auton hankinta tai ajosuoritteen vähentäminen.
Saaran yhteenveto kansallisista haittaveroista:
Energiatuet – syntyykö lisää liiketoimintaa ja vähentävätkö ne tehokkaasti päästöjä (linkki koko esitysaineistoon)
Viimeisenä esiintyi Kimmo Ollikka (erikoistutkija, VATT). Kimmo aloitti esityksessä toteamalla ettei välttämättä vastaa esityksen otsikon osaan ”syntyykö lisää liiketoimintaa” eikä myöskään ”vähentääkö ne tehokkaasti päästöjä” – energiatuista kylläkin. Esityksessä käsiteltiin ensin energiatukia yleisesti, sitten uusiutuvan energian tukipolitiikkaa ja lopuksi energiaintensiivisen teollisuuden energiaverotusta ja veronpalautuksia.
Alkuun Kimmo esitti kysymyksen ”Miksi energiatukia tarvitaan?” ja kertoi energiaan liittyvistä yritystuista ja niiden kokoluokista.
Uusiutuvan energian tukeminen liittyy ilmastonmuutoksen hillintään ja energiamurrokseen.
Uusiutuvan energian tukemiseen on käytetty erilaisia instrumentteja ja niiden vaikutuksista.
Esityksessä annettiin lyhyt vastaus kysymykseen ”Parantavatko energiaverojen palautukset energiaintensiivisen teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä?” ja tutkimustulos oli yksiselitteinen EI.
Energiaveron palautusta saa erityisesti isot yritykset, jolloin energiaveronpalautukset eivät vaikuta juurikaan yrityksen tulokseen. Lisäksi tutkimuksen perusteella saaduilla energiaveronpalautuksilla ei ollut minkäänlaista vaikutusta yritysten kilpailukykyyn.
Miten tästä eteenpäin?
Lähienergialiitto keräsi palautteen tilaisuudesta ja sen kannustamana ja ohjaamana Energiapolitiikan taloudelliset ohjauskeinot -tilaisuuksia tullaan järjestämään lisää (lähi)tulevaisuudessa. Jos haluat järjestää jollekin ryhmälle tämänlaisen tilaisuus tai haluat jatkossa osallistua tilaisuuksien järjestämiseen, ota yhteys kirjoittajaan.
Kirjoittaja
Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org
