Aikaisesta ajankohdasta huolimatta salin tunnelma Energiaremontti2015-kampanjan avajaisissa on lähes hurmoshenkinen. Professori Peter Lund on juuri painottanut, kuinka energiaremontin lykkääminen olisi suorastaan typerää ja epäitsekästä Suomelle.
Energiaremonttia ajavien kansalaisten, tutkijoiden, yritysten ja etujärjestöjen jälkeen ääneen pääsevät nuoret poliitikot. Keskustan Hilkka Kemppi liikuttuu kertoessaan kokemuksistaan ”kentältä”. Hän on tehnyt vaalityötä kiertämällä vaalipiirinsä Hämeen maatiloja ja kyselemässä vinkkejä Suomen talouden pelastamiseksi. Ensimmäinen vastaus minkä hän tyypillisesti saa, on ”lisää uusiutuvaa energiaa”.
Mistä tässä kaikessa on kyse ja miksi tavalliset ihmiset ovat juuri nyt kiinnostuneita energiasta? Yhdet havittelevat Suomelle talouskasvua uusilla investoinnilla ja teknologiaviennillä, toisille tärkeintä on taata päästötön energiantuotanto ja kolmannet haluavat nostaa tieteen näkemyksen energiapoliittiseen päätöksentekoon. Energiaremontti2015-kampanja yhdistää heitä kaikkia ja vaatii kaikkien tulevien energiainvestointien kohdistamista uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen.
Maailman suurimmat markkinat
Kampanja-avauksen puheenvuorot olivat tiukkoja ja esitetyt luvut vakuuttavia. Lundin ja muiden puhujien esimerkeistä kävi ilmi, että maailma on jo menossa kohti uusiutuvaa energiaa, ja nyt on kyse siitä, missä vaiheessa Suomi lähtee mukaan.
Energiamurros avaa maailman suurimmat markkinat, niiden koon on arvioitu olevan kumulatiivisesti 50 000 miljardia euroa seuraavan 20 vuoden aikana. OECD-maissa yli 80 prosenttia uudesta sähkön tuotantokapasiteetista on arvioitu kohdistuvan uusiutuvaan energiaan jo vuoteen 2020 mennessä. Sama kehitys on tapahtumassa myös kehitysmaissa. Viimeisen kuuden vuoden sisällä aurinkopaneelien hinta on tippunut 80 prosenttia, ja kustannusten oletetaan jatkuvan voimakkaalla lasku-uralla. Seuraavat läpimurtoteknologiat liittyvät sähkön varastointiin.
Energiaremontti lääke myös kestävyysvajeeseen
Professori Lundin mukaan tällä hetkellä Suomi tuo energiaa 8,5 miljardilla eurolla vuosittain, eli energian tuonti rasittaa kauppatasettamme. Samalla Suomi kärsii kestävyysvajeesta, joka olisi Lundin mielestä kurottavissa kiinni pelkästään energiapolitiikkaa muuttamalla. Hänen mukaansa energiaremontin aiheuttamat uudet investoinnit, teknologiavienti ja työllisyyden parantuminen voisivat nostaa Suomen talouskasvun nykyisestä pysähtyneisyyden tilasta jopa kahden prosentin kasvun tasolle.
Tähän on hänen mukaansa erinomaiset edellytykset: Suomi on suuri ja metsäinen maa, jolla riittää rantaviivaa, ja asukastiheyskin on pieni. Maaseudun mahdollisuudet tuottaa uusiutuvaa energiaa, esimerkiksi biokaasua liikenteen tarpeisiin ovat Suomessa hyvät. Lisäksi Lund kehui Suomen insinööriosaamisen olevan maailman huippuluokkaa. Näillä aineksilla Suomesta voitaisiin ja kannattaisi tehdä hänen mukaansa uusiutuvan energian suurvalta.
Energiapolitiikassa vallan keskittymisestä kohti demokratiaa?
ST1-energiayhtiön uusiutuvan energian liiketoiminnan johtaja Jari Suominen piti erittäin mielenkiintoisen puheenvuoron kampanjan avaustilaisuudessa. Suomisella on perspektiiviä energia-alaan, koska hän on työskennellyt 30 vuotta ExxonMobilissa, eli yhdessä maailman suurimmista öljy-yhtiöistä. Hänen mukaansa energiaremontti tulee kokemaan suurta vastustusta. ExxonMobilin kaltaiset yritykset ovat palkanneet laumoittain ihmisiä, joiden työn tarkoituksena on hidastaa globaalia murrosta kohti uusiutuvaa energiaa. Samalla uusiutuvan energian kehitys näyttää kuitenkin vääjäämättömältä.
Nyt on kiinnostavaa seurata, pystyykö Energiaremontti2015 nostamaan energian yhdeksi vaalikeskusteluiden pääteemoista ja mitä lupauksia eri puolueet tulevat aiheeseen liittyen antamaan. Kampanjan avaustilaisuuden kaikki puhujat korostivat demokratian tärkeyttä: energiapäätökset tulee nostaa pienen piirin kabinettipolitiikasta koko kansan keskusteluiksi. Myös uusiutuvan energian hajautettu luonne on osa tätä demokratiakehitystä. Kaikilla tulee olla mahdollisuus tuottaa energiaa ja osallistua energiakeskusteluun.
Hanna-Liisa Kangas
Hanna-Liisa Kangas on ilmasto-, energia- ja maankäyttöpolitiikan tutkija Suomen ympäristökeskuksessa. Kestävän energiajärjestelmän tutkiminen ja edistäminen on Hanna-Liisalle sydämenasia, koska täytyyhän tästä maapallosta jättää jotain seuraavillekin sukupolville. Hanna-Liisa on asunut koko elämänsä kaupungeissa. Hän pitää urbaanista kulttuurista, mutta virkistyy parhaiten luonnon helmassa.
Tämä kirjoitus on julkaistu 6.3.2015 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän blogina
