Jo kolmatta kertaa FINVACin järjestämässä rakennusten energiaseminaarissa Helsingin Finlandia-talossa annettiin energiatehokkaan rakentamisen ammattilaisille jälleen paljon uutta ajateltavaa. Tällä kertaa teemana olivat erityisesti kotimaan ja muiden pohjoismaiden eteneminen kohti lähes nollaenergiarakentamista.
Seminaari alkoi isoilla luvuilla. Professori Markku Ollikaisen mukaan energiatehokkuuden globaalit markkinat ovat kasvaneet rajusti. Vuosina 2013-2014 kasvu oli 41,9 %!
Equan toimitusjohtaja Mika Vuolle avasi iskevän osuvasti oman puheenvuoronsa. Lähes nollaenergiarakennus on täysin epäonnistunut termi, sillä siitä tavallinen kansalainen ei ymmärrä tuon taivaallista. Esimerkiksi Tanskassa lähes nollaenergiarakennus on yksinkertaisesti ’luokka 2020’ määräysten voimaanastumisen mukaan. Uusimmat, vuonna 2015 voimaan astuneet määräykset ovat ’luokka 2015’.
Rakennusten energiatehokkuuden säännöksissä on eroja
Ympäristöministeriön Pekka Kalliomäki esitteli vuonna 2017 voimaan astuvia uusia määräyksiä, joista selvisi rakenteellisen energiatehokkuuden kuten passiivirakentamisen ystäville mieluisa helpotus. E-luvun sijaan asuinrakennuksissa tulee olemaan mahdollisuus osoittaa tarvittava energiatehokkuus kireämmillä U-arvoilla, ilmatiiviydellä sekä tehokkaalla ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla. Kokonaisuudessaan lähes nollaenergiamääräykset näyttivät kuitenkin laskeneen vaatimustasoa varsin reilusti eri rakennusluokissa edelliseen lausuntokierrokseen nähden.
Professori Bjarne W. Olesenin mukaan Tanskassa alan toimijoita pidetään tietoisena tulevista määräyksistä noin viiden vuoden aikajänteellä, jolloin ala pystyy luottavaisin mielin tuottamaan ja testaamaan tarvittavia ratkaisuja.
Ruotsissa on uudisrakennusten sähkölämmityksen vähentämiseksi professori Ivo Martinacin esityksen mukaan suomalaisnäkökulmasta käytössä erittäin suuri energiamuodonkerroin, 2,5. Suomessa kerroin on 1,7 ja 2017 alkaen vain 1,2. Korkea kerroin ohjaa eksergia-ajattelulla arvokasta energiamuotoa muuhun ja järkevämpään käyttöön kuin talojen lämmittämiseen.
Martinac totesi myös, että Ruotsissa rakentamismääräykset ovat olleet tyypillisesti jälkijunassa energiatehokkuudessa alan tahtotilaan verrattuna. Esimerkiksi Tukholmassa noudatetaan vapaaehtoisesti virallisia määräyksiä kireämpiä kriteerejä. Norjassa ollaan myös mukana energiatehokkaassa rakentamisessa vapaaehtoispainotteisesti. Maa on seurannut kansallisissa rakentamismääräyksissä EU:n standardeja sekä direktiivejä, vaikka se ei olekaan EU:n jäsenmaa ja energiaa on omasta takaa riittämiin.
Professori Bjarne W. Olesenin antoi katsauksen USA:n tapahtumiin nollaenergiasektorilla. USA:ssa on ollut vaikeaa viedä nollaenergiarakentamista läpi senaatissa, mutta DoE (Department of Energy) on ajamassa nollaenergiarakennuksille kansallista määritelmää. Nollaenergiarakentaminen on toistaiseksi jalkautunut maahan tehokkaimmin säännöllisesti järjestetyn opiskelijoiden Solar Decathlon demorakennusten kilpailun avulla. LEED-ympäristösertifikaatti on USA:ssa arkipäivää.
Energiatehokkuudella on merkittävä rooli päästöjen vähentämisessä
Professori Peter Lundin esityksessä ennustettiin että noin puolet globaaleista päästötavoitteista tullaan saavuttamaan energiatehokkuuden avulla. Suomalaisiksi vientituotteiksi hän näkisi erityisesti eri energiaratkaisuja älykkäästi integroivat automaatiojärjestelmät. Sähkön, lämmön ja jäähdytysenergian keskinäinen integraatio energian tuotannossa energian varastoinnin ja olomuodosta toiseen muuttamisen keinoin on ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi välttämätön kolmas teollinen vallankumous. Tällöin myös liikenne ja sen kuluttama energia olisi kiinteä osa uutta ja älykästä energiajärjestelmää. Lundin viesti oli että mikäli puhallamme Suomessa yhteen hiileen ja teemme fiksuja ratkaisuja myös päättäjien tasolla, on meillä vielä kaikki mahdollisuudet aikaansaada sellaisia tuotteita, jotka saavat jalansijaa esimerkiksi Kiinan nopeasti kehittyvillä cleantech-markkinoilla.
Energiatehokkuus suunnitelmissa ei vielä tuota energiatehokkaita rakennuksia
Rakennuttajia edustavissa puheenvuoroissa kävi ilmi myös energiatehokkaan rakentamiskulttuurin synnytystuskat. Rakennukset eivät useinkaan ole esimerkiksi yhtä energiatehokkaita kuin suunnitellaan. Tähän kysymykseen Mika Vuolle muistutti, että rakentamismääräysten mukaan lasketut E-luvut eivät kelpaa todellisen energiankulutuksen arviointiin, vaan lisäksi olisi tehtävä laskelmat mahdollisimman kohteen mukaisin ja tarkoin lähtöarvoin jo suunnittelun alkuvaiheessa suunnittelua ohjaavana toimenpiteenä. E-luku on rakentamislupaan ja energiatodistukseen tarvittava työkalu, ei muuta. Rakentamisen laatuongelmiin tuli esityksissä vastaan sellaisia uusia toimintamalleja ja termejä kuin allianssirakentaminen sekä big room -työskentely. Suuri koulutuksen tarve tunnistettiin kautta linjan, sekä hallitun rakennuksen käyttöönoton ja kulutuksen seurannan merkitys.
Osallistujien usko tulevaan oli vahva
Sali oli täynnä ihmisiä, energia syystäkin kiinnostaa rakennusalaa. Näytteilleasettajat olivat tuoneet runsaasti uusia uutuuksia esille, kantavana tekijänä erilaiset IoT-tyyppiset ohjaus- ja mittausjärjestelmät pilvipalveluna. Erittäin hienolta vaikutti mittausjärjestelmä jolla saadaan määritetyä rakennuksen todellinen eristävyystaso avaamatta rakenteita. Nyt pitäisi osata viedä osaamista myös rohkeasti ulkomaille!
Kirjoittaja
Maaria Laukkanen
Lähienergialiiton aktiivi
Lisätietoja
Tapahtuman esitysaineisto
