Lähienergialiiton kevätkokouksen osana pidettiin webinaari Energiaveroja ja ilmastoelvytystä. Tässä kirjoituksessa käsitellään Helsinki periaatteita ja niiden roolia koronaelvytyksessä. Tällä hetkellä 52 maata on sitoutunut ns. Helsinki periaatteiden noudattamiseen valtion talouden valjastamisesta ilmastonmuutoksen hillintään. Yhteinen näkemys oli, että kriisin hoitaminen edellyttää omanlaisia toimenpiteitä, mutta kriisistä elpymisessä ja julkisen talouden tasapainoituksessa Helsinki periaatteiden noudattaminen on Suomelle etu ja velvollisuus.
Lähienergialiiton kevätkokouksen osana pidettiin 21.4.2020 webinaari Energiaveroja ja ilmastoelvytystä. Alustamassa ja keskustelemassa olivat VM:n lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen, Greenpeacen ilmastopoliittinen asiantuntija Kaisa Kosonen, Nordic Development Fundista Program Manager Aleksi Lumijärvi ja johtava asiantuntija Saara Tamminen Sitrasta. Webinaarin puheenjohtajana toimi Tapio Tuomi.
Tässä kirjoituksessa on poimintoja tilaisuuden osuudesta, jossa käsiteltiin Helsinki periaatteita ja niiden soveltamista koronakriisin aikana. Muista osuuksista löytyy omat kirjoitukset (Energiaveroja ja ilmastoelvytystä – suunta on oikea ja Energiaveroja ja ilmastoelvytystä – puhtaan energian investointeja on saatava nopeutettua ja Energiaveroja ja ilmastoelvytystä – loppuyhteenvedot). Jutun lopussa löydät linkit, joiden avulla voit katsoa joko tämän osuuden tai koko tilaisuuden videoinnin.
Helsinki periaatteet luovat pohjan maailman valtiovarainministereiden perustamalle ilmastokoalitiolle
Suomi on tehnyt kansainvälisen lupauksen valjastaa talouspolitiikka palvelemaan ilmastotavoitteita. Suomi on koonnut sen ympärille kansainvälisen verkoston, joka on hyväksynyt ”Helsinki periaatteet”. Nyt, kun sekä Suomessa että maailmalla pohditaan kiivaasti, miten talouskriisistä noustaan, on erinomainen hetki laittaa nuo periaatteet käytäntöön ja näyttää näin kansainvälistä johtajuutta siinä, miten talouspolitiikka ja ilmastotavoitteet voivat lyödä kättä.
Saara Tamminen piti alustuksen aiheesta Mitä ovat ”Helsinki principles”. Saaran käyttämä esitysaineisto.
Saara aloitti kertomalla, että kyseessä on valtiovarainministerien ilmastokoalitio, jossa hän on ollut mukana alusta asti. Esityksessä käsiteltiin vastauksia kysymyksiin “mitä se on?” ja “mitä se tekee käytännössä?”
Idea perustamisesta syntyi 2018, kun silloinen valtiovarainministeri Petteri Orpo kertoi IMF:n kokouksessa miten Suomi on onnistunut vähentämään päästöjä mm. energiaverotuksen avulla. Suomi aloitti ensimmäisenä maailmassa päästöjen hinnoittelun ja se tapahtui vuonna 1990. Tässä idea laajeni siihen, miten maailman valtiovarainministerien hallinnassa olevia instrumentteja (verotus, tuet, budjetin säätely jne) voitaisiin käyttää ilmastotoimien tukemiseen.
Alussa mukana oli noin 20 maata ja nyt (kevät 2020) 52 maata. Suomi toimii puheenjohtaja (VM:n Pekka Morén) yhdessä Chilen kanssa. Sihteeristönä toimii Maailman pankki. Mukana on maiden lisäksi institutionaalisia partnereita (kts. kuva alla).
Mukana olevat maat ovat lupautuneet seuraamaan ns. Helsinki periaatteita. Saara kertoi, että tällä hetkellä hänestä näyttää siltä, että tämä on yksi Suomen parhaista keinoista vaikuttaa ilmastopolitiikkaan maailmanlaajuisesti.
Näiden periaatteiden tueksi tehtiin toimenpidesuunnitelma (Santiago Action Plan), joka määrittelee mitä käytännössä tehdään. Tärkeimpinä ovat erilaiset säännölliset kokoontumiset: virkamiesten kesken, ministerien kesken. Lisäksi järjestetään erilaisia tapahtumia. Näiden tavoitteena on tuottaa tietoa, ohjeistusta, politiikkasuosituksia ja jakaa kokemuksia. Näitä käytetään mm. siihen, että saataisiin hiilen hinnoittelu kansainväliselle tasolle.
Alla olevassa kuvassa on lueteltu tällä hetkellä mukana olevat maat. Joukossa on hyvin paljon EU-maita, Pohjoismaat ovat tietenkin mukana. Kuriositeettina mainittakoon Puola, joka on EU:n ilmastopolitiikassa jarrumiehenä, mutta mukana tässä koalitiossa. Sitten mukana on iso joukko OECD-maita ja useita kehittyviin maihin luokiteltuja maita. Aasiasta on mukana isoja päästäjiä: Indonesia ja Filippiinit. Todella isoista päästäjistä joukosta puuttuu – vielä, Kiina, Intia ja USA. Nykyiselläänkin mukana olevat maat edustavat suurta osaa maailman päästöistä.
Saara esitteli lyhyesti Helsinki periaatteiden kuusi pääperiaatetta, joihin nämä maat ovat sitoutuneet. Ensimmäinen – jonka työstämisessä Sitra on mukana – periaate on, että maa muuttaa politiikkansa ja toimintaansa vastaamaan Pariisin sopimuksen sitoumuksia. Aikajänteenä kyseessä on siis pidemmän ajan ilmastopolitiikka.
Kolmas periaate kiinnostaa ihmisiä eniten: maat sitoutuvat suunnittelemaan ja toteuttamaan toimenpiteitä, joilla saada tehokas CO2-päästöjen hinnoittelu. Neljäs periaate vaatii ottamaan ilmastonmuutoksen huomioon kaikessa valtion toiminnassa: budjetoinnissa, investoinneissa, hankinnoissa jne. Viides periaate kannustaa toimiin, joilla julkisten varojen lisäksi investointeihin saada myös yksityinen raha mukaan. Eli saada maan koko rahoitussektori tukemaan ilmastonmuutosta hidastaviin investointeihin.
Esimerkkinä käytännön toimenpiteistä Saara esitteli CO2-päästöjen hinnoittelun. Ajatus on, että kestävän kehityksen verouudistuksessa hiilen verotuksen tiukennusta kompensoitaisiin keventämällä muuta verotusta. Lisäksi tässä on huomioitava vaikutuksen kilpailukykyyn ja tulonjakoon. Haasteena on saada tapahtumaan muutos siihen, että perinteisesti vain ympäristöministerit ovat ilmastonmuutoksen toimijoita. Suomen esimerkkiä hiilen hinnoittelussa on käytetty siihen, että valtiovarainministereillä on tärkeä rooli ja että heillä on paljon tehokkaammat välineet taisteluun ilmastonmuutosta vastaan.
Alustusta seurasi keskustelu, jossa pohdittiin miten nuo periaatteet voidaan hyödyntää tässä tilanteessa.
Hallituksen kehysriihen tiedottessa todetaan mm. ”…Koronavirusepidemian seurauksena yleinen taloudellinen aktiviteetti heikkenee tuntuvasti. Kuluvan vuoden BKT:n ennakoidaan supistuvan merkittävästi, mikä näkyy lähes kaikissa verolajeissa. Verotuloja alentavat yleisen taloudellisen tilanteen heikkenemisen lisäksi virusepidemian hillitsemiseen liittyvät toimenpiteet sekä tukitoimet, joilla verotuksellisin keinoin helpotetaan vaikeuksiin ajautuvien yritysten asemaa. Näiden yhteisvaikutuksena verotulojen ennakoidaan laskevan yhteensä 4,7 miljardia euroa.” (kirjoittajan huomio: verotulojen budjetoitu määrä vuodelle 2020 on 47 miljardia euroa),
Hallitus on käynnistänyt satojen miljoonien tukitoimet koronakriisien takia
Valtion verotulot vähenevät koronakriisin takia – nostaako se entistä suuremman tarpeen karsia haitallisia tukia – kuten turpeen veroetu – ja nostaa fossiiliveroja? Tai tehdään jo sovitun siirtymän nopeammin?
Ensimmäisenä aiheeseen tarttui Saara Tamminen.
Saara aloitti toteamalla, ettei esityksessä näkynyt se, että tällä hetkellä koalitio pohtii talouselvytystä koronakriisiin. “Odotan, että koko joukolta tulee lähiaikoina yhteinen lausunto. Sitä on työstämässä kovan luokan taloustieteilijöitä pohtimassa linjauksia, joihin kaikki pystyisivät sitoutumaan. Itse näen, että ihan ensimmäiseksi pitää hillitä tätä koronakriisiä. Kun pandemia on saatu kontrolliin, pohditaan järkevintä tapaa elvyttää taloutta.”
Saaran mukaan Sitra ja koalitio ovat painottaneet, että kaikki elvytystoimet pitäisi olla ns. “vihreitä”. 1930-luvun ja 2008 finanssikriiseissä elvytysrahaa tungettiin markkinoille erilaisiin infrahankkeisiin – vaikkapa kivihiilivoimalan rakentamiseen. Nytkin infrarakentaminen voi olla kohteena, mutta kohteiden pitää olla vähähiilisiä. Sitten on tartuttava julkisen talouden tasapainon paikkaamiseen, jossa toimenpiteiden suunnittelussa ja valinnassa on painotettava sitä, että myös ne tukevat meidän ilmastotavoitteita. Ja ovat sosiaalisesti tasa-arvoisia.
Esimerkkinä vihreästä elvytyksestä Saara mainitsi Costa Rican. He päättivät säilyttää bensiinin hinnan nykyisellä tasolla. Ja halvasta öljyn hinnasta syntyvä tuotto käytetään koronaelvytykseen.
Omassa puheenvuorossaan Aleksi Lumijärvi totesi aluksi, että on erittäin hienoa että Suomi on ollut aloitteen tekijänä tälle koalitiolle. On erittäin kriittistä, että valtionvarainministerit ja talousajattelu saadaan mukaan kansainväliseen ilmastotyöhön. Ja on hienoa nähdä, että jo neljännes maailman maista on mukana. Hän esitti toiveen, että Kiinan, USAn ja Intian lisäksi olisi hienoa nähdä Etelä-Afrikka ja Lähi-idän koalitiossa.Aloite on hieno ja kannatettava.
Aleksi pohti esitettyä kysymystä “Onko nyt oikea hetki kiristää vaikka polttoaineiden verotusta?”. Hän jatkoi ”Minusta periaatteessa kyllä. Siinä mielessä, että varsin merkittävät tahot, esim. IEA:n pääjohtaja, ovat muistuttaneet että juuri tällaisessa tilanteessa on oikea tilaisuus poistaa fossiilisten tukia esim. liikennepolttoaineilta. On sama asia lisätä veroa ja poistaa tukea – kumpikin on julkinen subventio. Nythän voisi – kuten Saaran mainitsemassa esimerkissä – pitää polttonesteiden hinta pumpulla ennallaan. Ja rakentaa verokuormaa lisää hintaan. Se hillitsee öljyn hinnan noustessa kysynnän kasvua. Mutta yksipuolisesti tätä ei pidä tehdä. Pitää huolehtia reilusta transitiosta – tulonjakovaikutusten kompensointi on hoidettava jollain mekanismillä. Harvemmin puheissa on tarjottu realistisia vaihtoehtoja, joita pitäisi tuoda tarjolle. Jos fossiilisten polttoaineiden hintaa nostetaan, pitää tarjota uskottavia vaihtoehtoja. Oli ne sitten lisää julkista liikennettä tai lisää sähköautoja. Olen usein maininnut, että ilman tarjolla olevia vaihtoehtoja öljynkulusta ei saada piennennettyä.”
Leo Parkkonen kertoi, että hän on ollut mukana perustamassa tätä toimintaa, joten aihe on kovin tuttu. Hän huomautti, että koalition yksi pääkohdista – tiedon ja kokemuksien jakaminen – on hyvin tärkeä. Koska juurikaan missään valtiovarainministeriöistä ei ole suurta kiinnostusta ympäristöasioista. Leo oli Saaran kanssa samaa mieltä, että nyt kriisin hoitoon on omat toimenpiteet. Ja sen jälkeen on eri toimenpiteet – joiden olisi hyvä olla niitä vihreää kasvua tukevia.
Kaisa Kosonen yhtyi muiden mielipiteeseen, ”Aloite on hyvä ja Suomella on loistava mahdollisuus olla kokoaan suurempi kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Varsinkin tässä tilanteessa, jossa Suomen nykyiset ilmastotavoitteet ovat herättäneet paljon kansainvälistä huomiota. Ja Suomella on yksi maailman nuorimmista pääministereistä.” Kaisa jatkoi “Yhdistettynä siihen, että Suomi on käynnistänyt tämän koalition, niin nämä kaikki lisäävät odotuksia että juuri Suomi – koronakriisin keskelläkin – laittaa näitä Helsinki periaatteita käytäntöön. Yksi olennainen osa on määrätietoinen fossiilitukien alasajo ja insentiivien uudelleenohjaus.”
Tämä osuus webinaarista löytyy YouTubessa. Myös koko webinaari videoitiin ja löydät sen soittolistana Lähienergialiiton YouTube-kanavalta.
Kirjoittaja
Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org
