Energiaveroja ja ilmastoelvytystä – loppuyhteenvedot

webinaari kevätkokous 2020

Lähienergialiiton kevätkokouksen osana pidettiin webinaari Energiaveroja ja ilmastoelvytystä. Tässä kirjoituksessa käydään läpi keskustelijoiden loppuyhteenvedot, joissa nousi esiin tarve pitkäjänteisyyteen. Hiilen hinnoittelun lisäksi keskustelijat edellyttivät myös muita toimia sekä rakenteellisia muutoksia.

 

Lähienergialiiton kevätkokouksen osana pidettiin 21.4.2020 webinaari Energiaveroja ja ilmastoelvytystä. Alustamassa ja keskustelemassa olivat VM:n lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen, Greenpeacen ilmastopoliittinen asiantuntija Kaisa Kosonen, Nordic Development Fundista Program Manager Aleksi Lumijärvi ja johtava asiantuntija Saara Tamminen Sitrasta. Webinaarin puheenjohtajana toimi Tapio Tuomi.

Tässä kirjoituksessa on poimintoja tilaisuuden osuudesta, jossa keskustelijat esittivät loppuyhteenvetonsa. Muista osuuksista löytyy omat kirjoitukset (Energiaveroja ja ilmastoelvytystä – suunta on oikea ja Energiaveroja ja ilmastoelvytystä – Helsinki periaatteet ja koronaelvytys ja Energiaveroja ja ilmastoelvytystä – puhtaan energian investointeja on saatava nopeutettua). Jutun lopussa löydät linkit, joiden avulla voit katsoa joko tämän osuuden tai koko tilaisuuden videoinnin.

 

Suomi johtaa esimerkillä ja noudattaa Helsinki periaatteita julkisessa taloudessa. Millä keinoin sinä suosittelet tämän tehtävän?

Tilaisuuden lopuksi kaikki keskustelijat vastasivat kysymykseen ”Oletetaan, että Suomi nousee korona-kriisistä entistä vahvempana ja päättäväisempänä ja ottaa samalla harppauksen lähemmäs kohti fossiilivapaata hyvinvointivaltiota. Lisäksi on tärkeää, että Suomi johtaa esimerkillä ja noudattaa Helsinki periaatteita julkisessa taloudessa. Millä keinoin sinä suosittelet tämän tehtävän?

Ensimmäisenä vastasi Saara TamminenVihreää elvytystä niin paljon kuin pystytään.

Mietitään samalla sitä kestävän kehityksen verosiirtymää: pyritään saamaan hiilen hinta tasaiseksi ja korkealle – samalla lisää tukijärjestelmiä ja poistetaan muuta verotusta joka haittaisi yrityksiä tai investointeja.

Yksinkertaisuudessaan, vauhtia siihen, että mietitään meidän vero- ja tukirakenteet uusiksi.

Seuraavana vastasi Leo ParkkonenSuhteellisen pitkällä kokemuksella kiteyttäisin, että pitää olla hallituskaudet ylittäviä tavoitteita, monipuolisia toimia ja pitää muistaa ettei pikavoittoja ole tarjolla.

Eivätkä äkkinäiset toimet suuntaa ja toiseen ole parhaita. Vaan määrätietoiset, eri asiat huomioon ottavat ja tavoite kirkkaana mielessä pitävät toimet. Olivat ne sitten veroja tai tukia.

Niitä kehitettäessä on oltava päästövähennykset mielessä, mutta pitää olla myös valmius muuttaa ja luopua vanhoista tuista, jotta julkinen talous – ja markkinatalous – toimisi.

Kaisa Kosonen kertoi neljä pointtia ”Ensimmäinen liittyy pitkäjänteisyyteen. Meille tulee avuksi päivitetty ilmastolaki – on vahva tahtotila siitä, että ilmastotavoitteet tulevat sitoviksi ja saadaan vuosittainen seurantajärjestelmä toteutusta varten. Näin pystytään tekemään paremmin ja täsmällisemmin korjausliikkeitä.

Rahat ratkaisuihin. Nyt, kun joka tapauksessa elvytykseen käytetään rahaa, niin katsotaan että ne vauhdittavat päästövähennystoimia.

Nyt on erittäin hyvä aika purkaa fossiilitukia. Käydä läpi vielä kerran kaikki haitalliset tuet ja tehdä niille jokaiselle suunnitelma niiden lopettamiseksi tai miten niitä uudelleen ohjataan.

Ja viimeisenä tarvitaan realismia. Korona-kriisin hoito on osoittanut, että taloudellisella ohjauksella on rajansa ja kuten Leo alustuksessaan kertoi – meillä on paljon jo tehty. Mutta esimerkiksi liikenteessä ei ole tapahtunut riittävästi rakenteellisia muutoksia, eikä olla oikeilla raiteilla. Siinä mielessä pitää tunnistaa, että ihmisten ja yritysten tekemisten ohjaus vaatii regulaatiota. Se tekee selväksi miten pitää toimia ja mihin suuntaan mennä, jotta ilmastotavoitteet toteutuvat – oikeudenmukaisesti ja kestävällä tavalla.

Ja viimeiset sanat sanoi Aleksi Lumijärvi ”Hiilen hinnoittelu on tärkeä ja läpileikkaava. Se on vähän kuin Tähtien sodan The Force, joka vaikuttaa läpi universumin tasaisella voimalla ja tukee tätä taistelua.

Mutta sitten on jokainen taistelu erikseen voitettava, koska toimet ja sektorit ovat hyvin moninaisia. Resurssit eri taisteluissa ovat hyvin erilaisia.

Ja me tarvitsemme muitakin keinoja kuin pelkkä hiilen hinta. Tarvitaan ennakkoluulotonta lähestymistä kaikenlaisiin keinoihin – taloudelliseen ja muuhun ohjaukseen. Tarvitsemme lisäksi rajoitteita, pakkoja ja houkuttelua. Standardointia ja informaatio-ohjausta.

Usein kuulen ’hiilelle hinta ja that’s it’ – ei tule tapahtumaan sillä tavalla – ainakaan menestyksellisesti ja riittävän nopeasti.

Pitkäjänteisyys on erittäin kriittistä ja markkinoille on lähetettävä selkeä viesti: tähän suuntaan mennään, saa suorittaa. Siihen tarvitaan selkeitä ja riittävän kunnianhimoisia viestejä, nimenomaan liikenteen ja lämmityksen dekarbonisoinnista.”

 

Tämä osuus webinaarista löytyy YouTubessa. Myös koko webinaari videoitiin ja löydät sen soittolistana Lähienergialiiton YouTube-kanavalta.

 

Kirjoittaja

Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org

 

Ajankohtaista

Ympäristövaliokunnan asiantuntijalausunnossa Jussi Hirvonen painotti lähienergian työllistävää roolia

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU) on parhaillaan eduskunnan valiokuntakäsittelyssä. Lähienergialiiton ympäristövaliokunnalle antamassa asiantuntijalausunnossa varapuheenjohtajamme Jussi Hirvonen painotti, että lähienergia työllistää, aktivoi taloutta ja lisää kiinteistöjen arvoa.   Ilmastolain mukaan valtioneuvosto hyväksyy kerran vaalikaudessa Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU). Suunnitelma varmistaa osaltaan, että ilmastolaissa linjattu kansallinen tavoite kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä vähintään 80 % vuoden 1990 tasosta saavutetaan […]