Lähienergialiiton kevätkokouksen osana pidettiin webinaari Energiaveroja ja ilmastoelvytystä. Tässä kirjoituksessa käsitellään investointeja ja miten auttaa tässä tilanteessa pääomamarkkinoita, jotka aktiivisesti etsivät polkuja pois fossiilisista kohti puhtaampia sijoituskohteita. Aleksi Lumijärvi ehdottaa politiikkatoimenpiteitä, jotka yhdistävät taloudellisen aktiviteetin kasvun ja päästöjen vähentämisen.
Lähienergialiiton kevätkokouksen osana pidettiin 21.4.2020 webinaari Energiaveroja ja ilmastoelvytystä. Alustamassa ja keskustelemassa olivat VM:n lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen, Greenpeacen ilmastopoliittinen asiantuntija Kaisa Kosonen, Nordic Development Fundista Program Manager Aleksi Lumijärvi ja johtava asiantuntija Saara Tamminen Sitrasta. Webinaarin puheenjohtajana toimi Tapio Tuomi.
Tässä kirjoituksessa on poimintoja tilaisuuden osuudesta, jossa käsiteltiin investointeja ja millä keinoilla voidaan kiihdyttää puhtaisiin ratkaisuihin tehtäviä investointeja. Muista osuuksista löytyy omat kirjoitukset (Energiaveroja ja ilmastoelvytystä – suunta on oikea ja Energiaveroja ja ilmastoelvytystä – Helsinki periaatteet ja koronaelvytys ja Energiaveroja ja ilmastoelvytystä – loppuyhteenvedot). Jutun lopussa löydät linkit, joiden avulla voit katsoa joko tämän osuuden tai koko tilaisuuden videoinnin.
Energiamurros etenee ja sitä vauhditetaan investoinneilla
Viimeisenä aiheena on investoinnit, koska energiamurros etenee ja sitä vauhditetaan investoinneilla. Investointikohteina voivat olla esimerkiksi
- eri kokoluokan uusiutuvan energian tuotantolaitokset,
- energiatehokkuutta parantavat ratkaisut,
- vähäpäästöiset liikkumisvälineet ja -tavat ja tämän kaiken mahdollistava infra.
Investoijina toimivat kaikki: julkinen sektori, yritykset, kuluttajat. Investoinneille tarvitaan rahoitus ja sen varmistaminen ja vahvistaminen on tärkeää sekä nykyisissä tukitoimissa että elvytyksessä.
Nyt kun olemme korona-kriisissä ja odotettavissa on jonkinlainen laskusuhdanne ja tarve elvytykselle, jonka kohdistaminen puhtaan energian investointeihin on tärkeää ilmastotavoitteiden toteutumisen kannalta.
Aleksi Kivijärvi nostaa blogissaan esille ”… näkökulmia sen ymmärtämiseen, miksi pääomamarkkinat näyttävät haluavan eroon fossiilisista, mutta samalla puhtaan energian investoinnit eivät tunnu kasvavan. Tämän seurauksena energiasektorin investoinnit laahaavat kaukana siitä, missä niiden pitäisi olla. Miksi olemme ikään kuin jumissa vanhan ja uuden välissä?…”
Aleksin kirjoitus käsittelee pääomamarkkinoiden toimintaan globaalilla tasolla. Tapio Tuomi kysyi Aleksilta ”Mikä on sinun viestisi Suomen päättäjille, jotta jumi aukeaa?”
Pääomamarkkinat ovat aktiivisesti etsimässä polkuja pois fossiilisista kohti puhtaampia sijoituskohteita
Aleksi Lumijärvi aloitti kertomalla tuoreesta blogistaan. Hän pohti tilannetta, jossa energianinvestoinneissa ollaan tosiaan ikään kuin jumissa vanhan ja uuden välissä.
“On täysin kiistatonta, että hiilivoima on jo sellaisessa vääjäämättömässä laskukierteessä länsimaissa – Eurooppa, jenkit ja muualla – ja hiilivoima ei voi hyvin myöskään niissä maissa, joissa sitä vielä vahvasti tuetaan. Kuten Kiina, Intia, Vietnam, Indonesia etunenässä”.
Aleksi totesi, että yhä useammat sijoittajat ja rahoittavat ovat aktiivisesti poistumassa – ei pelkästään hiilimarkkinalta – vaan suhtautuvat kriittisesti myös öljy- ja kaasuntuotantoinvestointeihin. Varsinkin öljyntuotantoinvestointeihin. Osa investoreista on jo tehnyt kategorisen päätöksen olla investoimatta hiileen. Öljyn osalta on nähty pitkäaikainen trendi, jossa öljy-yhtiöiden pitkän aikavälin tuloksentekokykyyn liittyy hyvin paljon kysymysmerkkejä. Öljyhuippu-spekulaatioissa se on tulossa koko ajan lähemmäksi. Öljyalan ongelmat ei liity tähän hetkeen, vaan tilanne on ollut sama vuosikymmenen. Ja ongelmat tulevat säilymään myös korona-kriisin jälkeen.
Aleksi kertoi, että pääomamarkkinat ovat aktiivisesti etsimässä polkuja pois fossiilisista kohti puhtaampaa. Samalla kuitenkaan puhtaan energian puolella investoinnit eivät lisäänny sitä tahtia kuin pitäisi.
Aleksi on ihmetellyt miksi näin? Kokonaisinvestoinnit laahaavat perässä ja joten johonkin sitä on investoitava. Hänen analyysinsä on, että seuraavista syistä näin on tapahtunut:
- Tukia on poistettu viime aikoina ja korvattu esim tarjouskilpailumenettelyillä, mikä laskee sijoittajan tuottoa ja lisää developerien ja rahoittajien riskiä
- Yleinen investointiympäristö hankekehitykselle ja niiden rahoittamiselle ei ole ollut suosiollinen. Se että uusiutuvat ovat halvin tuotantomuoto ei riitä, vaan investointiympäristön ja markkinarakenteiden pitää mahdollistaa sen halvimman tuotannon rakentamisen
- Myös rahoitusmarkkinoilla on omat haasteensa rahoituksen kanavoinnissa. Osalle rahoittajista hankkeet ovat uusia ja ne ovat hirveän pieniä. Isotkin aurinko- ja tuulivoimahankkeet ovat pieniä verrattuna perinteisiin hiili-, kaasu-, öljyhankkeisiin.
Puhtaan energian investointeja on saatava nopeutettua
Aleksi totesi, etteivät investoinnit etene ilmastotavoitteiden mukaisesti. Sekä ilmastotavoitteiden että koronaelvytyksen kannalta olisikin kriittinen tarve ja myös mahdollisuus panostaa siihen, että puhtaan energian investointeja saataisiin nopeutettua.
Koronakriisi tuo poliittisen ohjauksen mahdollisuuden ja tarpeen voimakkaammin pöydälle myös puhtaan energian markkinoilla. On myös jonkin verran on sellaista näkemystä, että kun tuuli- ja aurinkoenergia ovat tulleet kilpailukykyisiksi, ei mitään poliittista ohjausta ja edistämistä enää tarvita.
“Voidaan kuitenkin sanoa, että niin kauan kuin vähäpäästöinen energia ei korvaa fossiilista energiaa ilmastotavoitteiden kannalta riittävällä vauhdilla, poliittista ohjausta tulee voimistaa. Tämä on kiistatta tilanne vielä tällä hetkellä”
Energiatehokkuus ja hajautettu kiinteistökohtainen energiantuotanto kohtaavat kiinnostavalla tavalla sekä ilmastotoimien että koronaelvytyksen näkökulmista, ja onkin kiinnostavaa pohtia niiden mahdollisuuksia maailmalla ja Suomessa. Koska ilmastomielessä nämä ovat molemmat globaalissa perspektiivissä valtavia päästövähennyspotentiaaleja:
- IEA on mallintanut, että energiatehokkuus voisi vastata yli kolmanneksesta tarvittavista päästövähennyksistä globaalisti, jos toimia toteutettaisiin kustannustehokkuusjärjestyksessä.
- Kiinteistökohtaisen energian odotetaan olevan selvästi nopeimmin kasvava uusiutuvan energian segmentti. Bloombergin mukaan jopa 1/3 maailman aurinkosähkökapasiteetista vuonna 2050 voisi olla kiinteistökohtaista hajautettua sähköä
Aleksi kertoi, että elvytysmielessä nämä ovat samalla toimia, jotka ovat verrattain nopeasti skaalattavissa. Ei raskasta, kallista, aikaavievää ja riskialtista hankekehitystä kuten suuremmilla energiantuotantohankkeilla tai infrahankkeilla usein on. Jos luodaan kannustin, niin tällainen markkina lähtee nopeimmin liikkeelle ja vaikutus näkyy jo kuukausissa.
Toinen peruste on vahva työllistävä vaikutus: kansainvälisissä selvityksissä energiatehokkuushankkeiden osalta on arvoitu, että 60 % hankkeiden kustannuksista on työvoimakustannuksia.
Suomessa mahdollisuudet liittyvät pääosin kiinteistöenergiaan ja lämmitykseen
Aleksi on keskustellut lämpöpumpuista eri ihmisten kanssa. Esimerkiksi nykyinen 600 miljoonan euron vuotuinen markkina on hyvinkin mahdollista kasvattaa lyhyellä tähtäimellä noin kolmasosalla vuodessa – ensin 800 miljoonaan ja sitten yli 1 miljardiin.
Jos otettaisiin projektiksi 100 000-150 000 öljylämmityskohteen korvaaminen 5 – 7 vuodessa. Siis 20 000 per vuosi nykyisen 5 000 sijaan. Siitä syntyy noin 300 miljoonan kasvu vuosi-investointeihin seuraaviksi 5 – 7 vuodeksi, josta suurin osa on työvoimakustannuksia. Tässä ei ole mukana energiatehokkuushankkeita – pelkkä lämpöpumppujen synnyttämä kasvu.
Lämmityksen sähköistyminen lisää sähkön kysyntää, jota tarvitaan. Nyt lama on pienentänyt sähkön kysyntää ja sitä kautta laskenut hintaa tasolle, jossa minkään tuotantomuodon lisäinvestoinnit eivät ole kannattava. Öljylämmityksen korvaaminen tuo lisää sähkönkäyttöä, mutta lisäksi myös muiden polttoaineiden korvaaminen sähköllä synnyttäisi nopeasti useiden TWh:en lisäyksen sähkön kysyntään ja siten tukisi Suomessa osaltaan myös sähköistymistä ja sähkösektorin dekarbonisaation nopeutumista.
Politiikkatoimenpiteet, jotka yhdistävät taloudellisen aktiviteetin kasvun ja päästöjen vähentämisen
Lopuksi Aleksi ehdotti politiikkatoimenpiteitä, joilla voidaan yhdistää taloudellisen aktiviteetin kasvu ja päästöjen vähentäminen.
Ensimmäiseksi hän mainitsi, että ”Käytetään niitä mekanismeja, jotka jo ovat olemassa. Esimerkiksi kotitalousvähennyksen merkittävä korottaminen niillä hankkeilla, jotka parantavat energiatehokkuutta tai lisäävät puhtaan energian tuotantoa”.
Seuraavana hän mainitsi energiaremonttien tuen laajentamisen, lisäämisen ja helpottamisen. Jotta se kannustaisi vielä enemmän ja nopeammin energiatehokkuus- ja lämmitysremonttien tekemiseen.
“Sekä kotitaloudet, taloyhtiöt että yritykset tulevat lähiaikoina laskemaan rahansa tarkkaan ja pitämään käteistä saatavilla. Eivätkä pääomaintensiiviset ja pitkävaikutteiset hankinnat ole päällimmäisinä mielessä.”
Joten hankkeiden rahoitusedellytyksiä kannattaa edistää. Aleksi mainitsi esimerkkinä pitkät, osittaiset valtion lainatakaukset näille investoinneille. Pitkäaikaisella takauksella olisi vaikutuksena, että se laskee korkoa ja pidentää laina-aikaa niin, että investoija voi alkaa säästämään ”from day one”. Tällöin lainanhoidon kuukausikustannus on alusta asti pienempi kuin säästetyn energian tuoma kustannussäästö.
Aleksi totesi, että tämä oli vain yksi esimerkki takaus- ja hankekehitysinstrumentistä joita maailmalla jo on käytössä.
”Tähän voisi myös lisätä hankekehityslainan niissä tapauksissa, jotka vaativat selvittämistä. Laina jota ei tarvitse maksaa takaisin, jos hanke ei toteudu. Ja olisi vaikkapa nollakorkoinen laina, joka maksettaisiin takaisin, jos hanke toteutuu. Tämä edistäisi monimutkaisempia hankkeita, jotka vaativat esim. teknisiä selvityksiä alussa. Summat eivät olisi isoja, mutta voivat olla yrityksille kynnys.”
Aleksi lopetti alustuksena toteamalla “Uskon, että tällaisilla aika pienillä panostuksilla saataisiin aikaan hyvinkin merkittäviä ja nopeasti skaalautuvia sekä työllistäviä toimia”. Tärkeää on myös muistaa eri toimenpiteiden vaikutuksen aikajänne ja se että Suomen on myös päätettävä pidemmän aikajänteen strategia.
Muut keskustelijat kiittivät Aleksia hyvin kiinnostavasta alustuksesta ja konkreettisista ehdotuksista, joihin on helppo yhtyä.
Tämä osuus webinaarista löytyy YouTubessa. Myös koko webinaari videoitiin ja löydät sen soittolistana Lähienergialiiton YouTube-kanavalta.
Kirjoittaja
Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org
