Lähienergialiiton kevätkokouksen osana pidettiin webinaari Energiaveroja ja ilmastoelvytystä. Tässä kirjoituksessa käsitellään webinaarin avannutta osuutta Suomen energiaverotuksen periaatteista ja keskustelua Marinin hallitusohjelmassa mainituista energiaverotuksen muutoksista.
Lähienergialiiton kevätkokouksen (21.4.2020) osana pidettiin webinaari Energiaveroja ja ilmastoelvytystä. Alustamassa ja keskustelemassa olivat VM:n lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen, Greenpeacen ilmastopoliittinen asiantuntija Kaisa Kosonen, Nordic Development Fundista Program Manager Aleksi Lumijärvi ja johtava asiantuntija Saara Tamminen Sitrasta. Webinaarin puheenjohtajana toimi Tapio Tuomi.
Tässä kirjoituksessa on poimintoja tilaisuuden aloittaneesta, energiaverotukseen keskittyneestä osuudesta. Muista osuuksista julkaistaan omat kirjoitukset (Energiaveroja ja ilmastoelvytystä – Helsinki periaatteet ja koronaelvytys ja Energiaveroja ja ilmastoelvytystä – puhtaan energian investointeja on saatava nopeutettua ja Energiaveroja ja ilmastoelvytystä – loppuyhteenvedot). Jutun lopussa löydät linkit, joiden avulla voit katsoa joko tämän osuuden tai koko tilaisuuden videoinnin.
Lähienergialiiton toiminnanjohtaja Tapio Tuomi avasi tilaisuuden. Vielä kaksi kuukautta sitten näytti hyvältä:
- Suomella maailman vahvimpiin kuuluva ilmastotavoite ”hiilineutraali Suomi 2035”,
- EU julkisti Green dealin ja siihen liittyvät rahoitusinstrumentit Kestävä Eurooppa -investointiohjelma ja oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi,
- EU:lta tuli aloite ilmastolaiksi.
- Tilastot, jotka kertoivat uusiutuvan energian investointien ja tuotanto-osuuden merkittävästä kasvusta maailmalla ja Suomessa.
Nyt koronakriisi on ymmärrettävästi noussut kaiken toiminnan keskipisteeksi. Mutta aina sateen jälkeen on poutaa ja siihen keskityimme webinaarissa.
Mitä voi ja kannattaa tehdä, jotta tässä korona-tilanteessa – siihen reagoinnissa ja sen jälkeisessä nousussa ja sen tukemisessa – varmistetaan uusiutuvien ja energiatehokkuuden kasvu. Ja jatketaan koronakriisin sivuvaikutuksena syntyneen päästövähenemän hyödyntämistä. Kaikki keinot ovat nyt käsittelyssä: verotus, suorat ja epäsuorat tuet, erilaiset rahoitusinstrumentit, poliitttiset ohjauskeinot.
Suomen energiaverotus perustuu objektiviseen ja teknologianeutraaliin tietoon
Tilaisuus alkoi alustuksella Suomen energiaverotuksen periaatteista, niiden ilmasto-ohjauselementeistä ja miten Suomi vertautuu muihin maihin. Marinin hallituksen hallitusohjelmassa on mainittu kestävän verotuksen tiekartan ja sen ensimmäistä vaihetta valmistelee VM:n työryhmä puheenjohtajana lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen.
Leo Parkkonen piti alustuksen Suomen energiaverotuksen periaatteista (täältä löydät Leon käyttämän esityksen).
Leo aloitti esityksensä kertomalla valmisteverojen roolista valtion tulolähteenä. Valmisteverot ovat merkittävä tulolähde valtiolle – 9,7 miljardia euroa, joka on 21 % valtion tuloista. Valmisteveroista suurin ovat energiaverot 4,7 miljardia euroa – josta 2,7 miljardia on bensiini- ja dieselveroja.
Leo hillitsi niiden odotuksia, jotka odottavat hallituksen tekevän “suuren energiaverouudistuksen”. Se on tehty jo vuonna 2011. Silloin energiaverotuksen rakenne sai nykyisen muotonsa: verotus perustuu objektiiviseen ja teknologianeutraaliin tietoon, verotuksen perusteena ovat energialähteiden ominaisuudet – energiasisältö ja CO2-päästöt. Energiasisällön verotus ohjaa energiatehokkuuden lisäämiseen ja luonnonvarojen säästämiseen. CO2-päästöjen verotus taas tähtää polttoaineiden elinkaaripäästöjen huomiointiin.
Paljon keskustelua aiheuttavasta turpeen verotuksesta Leo totesi, ettei turvetta veroteta edellä mainittujen periaatteiden mukaan, vaan niillä on fiskaalinen vero (taso on määritelty poliittisella päätöksellä). Nykyisin vero on noin 10% siitä, mitä se olisi noiden perusteiden mukaisesti verotettuna.
Liikenteen verotus koostuu autoverosta ja vuotuiseta ajoneuvoverosta. Näissä kummassakin on voimakas päästöohjaus. Kuten alla olevasta kuvasta selviää: mitä vähemmän liikkuminen tuottaa päästöjä, sen vähemmän maksaa veroja.
Leo kertoi, että Suomessa on liikenteen ja lämmityksen verotuksessa käytössä moderni, monipuolinen ja koko elinkaareen kohdistuva ympäristöperusteinen verotus. Se on tekniikkaneutraali, ohjaava ja ennakoitava, siten myös kustannustehokas toimi päästöjen vähentämisessä
Suomessa energiatuotteiden ja muun valmisteverotuksen taso on korkea, kun verrataan muihin EU:n jäsenvaltioihin. Kaikissa valmisteveroissa olemme top kolmessa (tai ainakin top viidessä).
Biopolttoaineiden jakeluvelvoite ja ympäristöperusteinen polttoaineverotus yhdessä muodostavat kustannustehokkaan ohjausjärjestelmän biopolttoaineiden saattamiseksi markkinoille.
Alustuksen pohjalta keskusteltiin Marinin hallituksen hallitusohjelmassa tehtäväksi määritellyistä energiaverotuksen muutoksista
Niitä ovat mm.
- poistetaan teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä,
- alennetaan II veroluokan sähkövero EU:n sallimaan minimitasoon (tarkennus tehty Kulosaaren kokouksessa)
- Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon verotukea alennetaan ja
- lämmityspolttoaineiden verotasoa korotetaan niin, että verotuotot kasvavat yhteensä 100 miljoonaa euroa vaalikauden aikana.
- Kaivokset siirretään sähköveroluokkaan I ja ne poistetaan energiaveron palautusjärjestelmästä.
Keskustelun avasi Kaisa Kosonen. Hän aloitti toteamalla, että “on hienoa, että hallitus on tehnyt jämäkästi selväksi, ettei Suomessa ilmastotoimet pysähdy korona-kriisin johdosta, vaan niitä jatketaan ja että ne saavat lisävauhtia talouden jälleenrakennustoimista”.
Kaisa totesi, että hallitusohjelmaan kirjatut muutokset ovat kaikki hyviä ja oikeasuuntaisia. Energiaverotuksen muutosten aikataulun siirtymisestä Kaisa huomautti, että lisäaika on hyvä hyödyntää. On aikaa varmistaa, että suunnitellut muutokset ovat yhä “fit for purpose”.
Suunniteltuihin muutoksiin Kaisa kommentoi ensimmäisenä ajoitusta. “Sähköveron alennus ja energiaveroleikkurin poistohan toteutetaan nyt asteittain, mistä herää kysymys, että miksi? Partasen yritystukityöryhmähän suositteli, että tämä muutos tehtäisiin nimenomaan yhdellä kertaa, ensi vuoden alusta, eikä vaiheittain. Ja kun nyt korona-kriisinkin myötä mietitään, miten investointisignaaleja pitää korjata ja vahvistaa, niin on syytä kysyä, onko vaiheittainen toteutus perusteltua.”
Lämmityspolttoaineiden verotason nostosta Kaisa totesi “Tässähän iso kysymys on ollut erityisesti turpeen verotuki, jonka karsimisessa tämä energiaverouudistus tekee ihan sen minimin, siinä lämmityspolttoaineiden kokonaisuuden mukana, minkä jälkeen valtaosa turvetuesta jää yhä jäljelle. Ja nythän asiaa korjaava päätös näyttää lykkääntyvän taas vuodella eteenpäin, kun katsoo vihdoin perustetun turpeen polton alasajoa koskevan työryhmän aikataulua. Turpeen tuen perusteeton jatkaminen on kestämätöntä paitsi ilmasto- ja luonnonsuojelutavoitteiden kannalta niin myös yleisen oikeustajunkin kannalta”.
Kaisa jatkoi ”Muutoin lämmityspolttoaineiden veron noston kannalta on olennaista, että samalla, kun hallitus tuo keppiä, on tarjolla myös porkkanaa: avustuksia energiaremontteihin. Ja tätä pitääkin pitää sitten toteutuksessa ja sen seurannassa tarkasti silmällä, että lämmityspolttoaineiden veronkorotus ei aja vähävaraisia ahdinkoon ilman mahdollisuuksia muutoksiin.”
Lopuksi Kaisa kiteytti energiaverotuksen muutoksista ”Eli kaiken kaikkiaan: Suunta on oikein hyvä, mutta kyllähän tämän hallituksen, tässä maailmanajassa ja tässä taloustilanteessa pitäisi päästä eroon fossiilituista ja muista ilmastolle haitallisista tuista kokonaan ja suunnata insentiivit ratkaisuihin.”
Saara otti puheenvuorossaan esille mm. “energiaverotuksen periaate kohdella kaikkia energialähteitä samalla tavalla perustuen niiden energiasisältöön ja aiheuttamiin CO2-päästöihin on syytä säilyttää” ja “kaikki tähän tehdyt poikkeukset pitäisi purkaa nopealla tahdilla”. Lisäksi hän pohti “kannattaisiko kiinteitä biomassoja energiaverottaa samalla tavalla kuin muita energiamuotoja“.
Aleksi totesi, ettei hän näe yritystukia itsessään pahoina, vaan niiden jakoperusteet pitäisi muuttaa säilyttävistä innovaatioita tukeviksi. Myös hänen mielestä kannattaa tutkia ja harkita ajoituksen muutosta vaiheittaisesta kerralla tehtäväksi – voisimmeko siten saada nopeammin toimintaa? Hän näki erityisen tärkeinä sähköistymistä tukevat muutokset ja että verorasitus siirtyy sähköstä muihin energiamuotoihin. Hän totesi, että sähköistyminen on globaali trendi. Dekarbonisaation toteuttamiseksi voidaan sanoa, että on osittain pakkokin siirtyä uusiutuvaan sähköön perustuvaan energiasektoriin. Sähköistymistä on tuettava lisää niin teollisuudessa, lämmityksessä kuin liikenteessäkin. ”Kokonaisuudessaan muutokset ovat hyvä alku sähköistymisen tukemiseksi”.
Energiaverotusta käsitelleen osuuden lopuksi Leo totesi, että kaikki edellä esitetyt havainnot ja ehdotukset ovat varteenotettavia. Hän myös muistutti, että demokraattisessa yhteiskunnassa päätöksenteko pohjautuu moniin arvoihin, joten päätöksenteko ei ole aina yksinkertaista – eikä nopeaa.
Tämä osuus webinaarista löytyy YouTubessa. Myös koko webinaari videoitiin ja löydät sen soittolistana Lähienergialiiton YouTube-kanavalta.
Kirjoittaja
Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org
