Energiayhteisö on kansalaisten muodostama ryhmä, joka tuottaa energiaa ja erilaisia energiaan liittyviä palveluita tavoitteenaan hyötyä niistä. Niitä voi muodostua esimerkiksi kerrostaloyhtiön tai omakotitalonaapuruston yhteyteen.
Huom: Tämä kirjoituksen tiedot ja sisältö perustuvat tammi-toukokuun 2020 aikana tehtyyn pro gradu-työhön (linkki lisätty 19.6.2020).
Energiayhteisöt ovat olleet toistaiseksi yleisempiä erityisesti Luoteis-Euroopassa, kuten Englannissa, Skotlannissa, Saksassa ja Hollannissa. Kuitenkin EU:n Clean energy for all Europeans package -direktiiviuudistuksen ja uusien teknologioiden sekä energiamarkkinatoimijoiden myötä niiden uskotaan levittäytyvän myös maihin, joissa kansalaisten omaenergiatuotanto ei ole ennen ollut tapana, kuten Suomessa.
Vuonna 2030 17% tuulivoimasta ja 21% aurinkovoimasta uskotaan olevan energiayhteisöjen tuottamaa, ja vuonna 2050 45% kaikesta EU:n tuottamasta sähköstä voi olla peräisin energiayhteisöjen voimaloista. Näistä asetelmista lähdin tutkimaan gradussani, osana Flexens Oy Ab:n hallinnoimaa Smart Energy Åland -projektia, kuinka energiayhteisöjä voitaisiin kehittää Suomeen ja Ahvenanmaalle, käyttäen Kökarin saarta esimerkkinä. Tässä blogitekstissä käsittelen muutamaa tutkimuksessani esiin noussutta asiaa energiayhteisöjen muodostamisesta.
Ulkopuolinen tuki on usein edellytys energiayhteisön muodostamiselle
Vaikka suuri osa energiayhteisöjen identiteetistä tulee kansalaiset ensin –mentaliteetista, voi pelkästään kansalaisista koostuva energiayhteisö olla hankala toteuttaa Suomessa. Syy tähän on pääasiassa suomalaisten/ahvenanmaalaisten referenssikohteiden puuttuminen ja siitä kumpuava kansalaisten tietämättömyys. Lisäksi energiayhteisön kehittäminen vaatii hankkeen toteuttajilta ymmärrystä teknisistä ja laillisista asioista sekä aikaa ja rahaa. Sen vuoksi ulkopuoliset organisaatiot voivat ottaa suurempaa roolia energiayhteisöjen levittämisessä tarjoamalla tukea näissä kohdissa.
Ulkopuolisilla organisaatioilla tarkoitan esimerkiksi sähköverkkoyhtiöitä, erilaisia etujärjestöjä, Motivaa, pankkeja ja muita yksityisiä yrityksiä. Kansainvälisten esimerkkien mukaan energiayhteisö, jossa on mukana ulkopuolisia toimijoita esimerkiksi rahoittajina, on vähemmän kansalaisten ohjaama ja sen tuotot valuvat osittain ulkopuolisille toimijoille.
Paikallinen johtajuus on kuitenkin tärkeää energiayhteisön pitkäaikaisen toiminnan varmistamiseksi. Siksi energiayhteisössä mukana olevat toimijat ja niiden vastuut tulee arvioida aluekohtaisesti, koska ne vaikuttavat suuresti yhteisön toimintaan, tavoitteisiin ja hyödynjakoon.
Energiayhteisöt voivat hajauttaa toimintaansa uusilla liiketoimintamalleilla
Kansainvälisissä esimerkeissä energiayhteisöt ovat usein olleet riippuvaisia valtiontuista kuten apurahoista tai syöttötariffeista. Energiayhteisöjen toiminta on pääasiassa ollut sähkön[i] tuottamista yhteisön omaan käyttöön tai myyntiin syöttötariffin turvin.
Suomessa energiayhteisöjen kannattavuus tulee ostosähkön korvaamisesta sähkön omatuotannolla, näin välttäen sähköenergiamaksut, sähkönsiirtomaksut ja verot. EU:n direktiiviuudistus ja energiamarkkinoiden murros mahdollistavat kuitenkin energiayhteisöille uudenlaisia toimintamahdollisuuksia, jotka voivat edelleen parantaa niiden kannattavuutta.
Aggregaattori-yritys voi kerätä useamman energiatuottajan tai -yhteisön tuotannon yhteen ja mahdollistaa kansalaisten välisen sähkökaupan sekä pääsyn kulutusjoustomarkkinoille tai sähkön vähittäismarkkinoille. Lisäksi energiayhteisöt voivat hankkia akun varastoimaan sähköä tai latauspisteen yhteisille sähköautoille. Tulevaisuudessa energiayhteisöt voivat jopa omistaa sähkön jakeluverkkoa. Mahdollisuuksia liiketoimintamallien hajauttamiseen on siis runsaasti.
Kenen tulisi osallistua energiayhteisöjen kehittämiseen?
Energiayhteisöjen leviämiseen tarvitaan tukea, mikä voi tarjota mahdollisuuksia monille toimijoille. Tuki voi olla tietopaketteja, taustaselvitysten tekoa tai avaimet käteen- palvelun tarjoamista. Toisin sanoen, tietoisuuden ja referenssikohteiden puutosten vuoksi energiayhteisöt tulisi kaupallistaa kansalaisille. Energiayhteisöjä tukevia palveluita voivat tarjota erilaiset organisaatiot julkisista ja voittoa tavoittelemattomista yrityksistä yksityisiin yrityksiin.
Näistä näkemyksistä kumpuaa mielenkiintoinen kysymys. Pitäisikö ulkopuolisten organisaatioiden olla aktiivisesti mukana luomassa energiayhteisöjä vai olisiko parempi vain tarjota energiayhteisöjen luomiselle edellytykset, mutta jättää luomisen vastuu kansalaisille, vaikka tällöin välttämättä ei saavutettaisi yhtä laajaa energiayhteisöjen leviämistä.
Mielestäni ulkopuolisilla toimijoilla voi olla merkittävä rooli energiayhteisöjen muodostamisessa erityisesti alkuvaiheessa referenssikohteiden ja yleisen tietoisuuden puutteen vuoksi. Kuten sanottu, on kuitenkin tärkeää pitää kansalaiset energiayhteisön keskiössä. Siksi energiayhteisöjen muodostamista ja sen toimintamallia tulisi arvioida tilannekohtaisesti.
Kirjoittaja
Joonas Söderholm
Maisteriopiskelija, Environmental Management and Policy -ohjelma, Lundin yliopisto
[i] Vaikka energiayhteisöt voivat tuottaa sähköä, lämpöä tai biokaasua, tämä blogiteksti keskittyy ainoastaan sähköön, sillä se on näistä potentiaalisin ja eniten keskustelun aiheena.
Lähteet
Airaksinen, J., Bröckl, M., Rautiainen, T., Saario, M., Vanhanen, J., Värre, U., Honkapuro, S., Annala, S., Manninen, J., Lassila, J., & Partanen, J. (2019). Selvitys sähkön omatuotantoon, energiayhteisöihin ja energiahankkeiden lupamenettelyihin liittyvistä kysymyksistä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:73. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-819-9
Caramizaru, A., & Uihlein, A. (2020). Energy communities: An overview of energy and social innovation. (No. JRC119433; EUR 30083 EN). Publications Office of the European Union. https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/bitstream/JRC119433/energy_communities_report_final.pdf
Euroopan komissio. (2019). Clean energy for all Europeans. Publications office of the European Union. https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/b4e46873-7528-11e9-9f05-01aa75ed71a1
Kampman, B., Blommerde, J., & Afman, M. (2016). The potential of energy citizens in the European union. CE Delft. https://www.cedelft.eu/publicatie/the_potential_of_energy_citizens_in_the_european_union/1845
