Etanolinhyöryinen vuosi takana

by

etanoli konversio vaihtoehtoinen käyttövoima

Nyt on mittarissa yhden vuoden mittainen ajanjakso etanoliautoilua ja ajattelin jakaa kokemukseni teille. Tämä on yhteenveto yhden autoilijan ja yhden auton kokemuksista – joita ei voi välttämättä yleistää – mutta jotka voin kiteyttää vanhaan lausahdukseen ”vaikeuksien kautta voittoon”. Selvyyden vuoksi ja heti alkuun on todettava: olen yhä ehdottomasti sitä mieltä, että konversio oli kaikesta tästä huolimatta hyvä ja tarpeellinen teko.

 

Kesällä 2018 kirjoitin, mitä olen tehnyt liikkumisen päästöjen vähentämiseksi. Se koostuu kahdesta teosta: siirryin joukkoliikenteen käyttäjäksi ja henkilöautolleni tehtiin etanolikonversio. Ensimmäisen osalta homma jatkuu entisellään – Nurmijärven joukkoliikenteen uudistuksesta huolimatta. Etanolikonversion osalta kerron tässä kuluneen vuoden tapahtumat. Kokemusta on kertynyt noin 7 000 kilometrin verran.

 

Etanolia kyllä löytyi ja osa konversion haittapuolista konkretisoitui

Kuluneen vuoden aikana autoilin eteläisessä Suomessa, Tampere taisi olla pohjoisin paikka. Aina kun oli tarve tankata, löysin etanolia myyvän aseman. Siinä auttoi St1 Way -appi, jolla löytyy etanolia myyvät bensa-asemat. Tankkaaminen vaati siten hieman normaalia enemmän etukäteissuunnittelua, joten olen ilmeisesti samalla myös hieman valmiimpi sähköautoilijaksi. Sen aika näyttää.

Etanolikonversiosta tiedetään: koska E85:n energiasisältö on pienempi kuin bensiinin, polttoaineen kulutus kasvaa n. 28%. Tämä toteutui. Asennuksen yhteydessä juttelin asentajan kanssa muista mahdollisista vaikutuksista autoilijan arkeen. Hän mainitsi, että autojen ajotietokoneet mittaavat kulutusta eri tavoilla. Ja jotkut tavat eivät osaa huomioida E85:tä. Ja minun autossani näin kävi: ajotietokoneen näyttöjen mukaan kulutus ei ole muuttunut mihinkään. Joten jouduin palaamaan 1900-luvulle ja laskemaan kulutusta kilometrimittarin ja tankkauskuittien avulla. Tämä ei ole mikään vaiva, koska en sitä erityisesti ole koskaan seurannut.

Lisäksi asentaja kertoi asennuksen yhteydessä, että ”polttoaine- ja sytytysjärjestelmä joutuvat tekemään enemmän töitä ja se saattaa vanhemmissa autoissa aiheuttaa korjauskustannuksia”. Tämänkin taustalla on se, että E85:n energiasisältö on pienempi kuin bensiinin. Tämä todellakin toteutui, mutta on muistettava että autoni 13-vuotissynttärit ovat elokuun lopussa. Siitä lisää seuraavissa kappaleissa.

Myöskin varoiteltiin, että käynnistys pelkällä etanolilla vaatii hieman pidemmän sai starttaamisen – erityisesti kylmällä. Minun autossa pidempi starttaaminen oli tarpeen aina, kun moottori oli kylmänä. Oli kesä tai talvi.

 

Pelkkää E85:ta käyttämällä tutustuin hyvin auton varoitusvaloihin ja paikalliseen autokorjaamoon

Alusta lähtien oli tarkoitus tankata pelkkää E85:tä. Kuten seuraavassa kappaleessa selviää, reilu kaksi kuukautta konversion jälkeen ensimmäinen varoitusvalo syttyi. Vikakoodit luettiin ja nollattiin korjaamolla useaan kertaan. Jopa niin useaan kertaan, että alkuvuodesta 2019 meinasi usko loppua, mutta silloin päätin kokeilla pelkän E85:n sijaa 95E:n käytön lisäämistä.

Otin käyttöön polttoainestrategian, jossa tankkaan noin kolmasosan 95E:tä ja loput etanolia. Reilun puolen vuoden jälkeen tämä tuntuu toimivalta sekoitussuhteelta minun autooni ja kaikki tässä kirjoituksessa mainitut ongelmat ovat poistuneet: vikakoodeista ei ole tietoakaan, moottori käynnistyy yhtä nopeasti kuin ennen, eikä yllättäviä korjauskuluja ole ilmennyt. Tankkaaminen on tietenkin hieman työläämpää, mutta mitäpä sitä ei tekisi liikenteen päästövähennysten eteen. Alkuperäisen suunnitelman ”henkilöautoilun päästöt putoavat neljännekseen” toteutui tuolla sekoitussuhteella ”henkilöautoilun päästöt putosivat reilusti alle puoleen”.

(lisäys 26.11.2019) Marraskuun puolenvälin jälkeen varoitusvalo syttyi pitkästä aikaa. Lopputulos oli, että taas yhden sylinterin puola piti vaihtaa ja niinpä sekoitussuhde päivittyy 50-50. Niin, ja laskua kertyi 166 € lisää. Seikkailu jatkukoon.

 

Vaikka tulin tutuksi paikallisen autokorjaamon kanssa, en kyseenalaista konversion järkevyyttä ja tarpeellisuutta

Vuoden takaisessa kirjoituksessa kerroin konversiokustannuksista, jotka olivat yhteensä 387 € ja vuosittainen säästö polttoainekuluissa 10 000 km ajoilla olisi n. 270 €. Tällöin takaisinmaksuaika olisi noin 1,5 vuotta – tämä laskenta pohjautui pelkän E85:n käyttöön. Aina ei käy niin kuin Strömsössä, joten kuluneen vuoden aikana syntyi seuraavat lisäkustannukset:

PäivämääräSummaSelitys
20.9.201840,00€Moottorin ODB vikakoodien luku ja nollaus: sytytyskatkoksia useissa sylintereissä, 3-sylinterin suihkutusventtiili viallinen
11.10.201840,00€Moottorin ODB vikakoodien luku ja nollaus: 3-sylinterin suihkutusventtiili viallinen
17.10.2018204,00€Tulpat (16 kpl) ja 3-sylinterin puola vaihdettu.
12.12.2018253,00€Moottorin ODB vikakoodien luku ja nollaus: sytytyskatkoksia useissa sylintereissä, 1-sylinterin suihkutusventtiili viallinen. Suihkutusventtiilin vaihto.
11.1.2019200,00€Moottorin ODB vikakoodien luku ja nollaus: EGR-venttiili viallinen. Pakokaasun kierrätysventtiilin vaihto.
25.6.201953,00€Uudelleenkatsastus.
790,00€YHTEENSÄ

Kun nuo kustannukset otetaan huomioon ja uusi tankkausstrategia (1/3 95E ja 2/3 E85) vuosittainen säästö polttoainekuluissa on n. 190 € ja takaisinmaksuaika hieman yli 6 vuotta.

Loppukevennyksenä tuli tuo uusintakatsastuksen aiheuttama kulu. Tammikuun vikakoodien nollauksen jälkeen hain auton huollosta. Ja kun käynnistin auton, mittaristossa syttyi tuttu vikavalo. Ajoin välittömästi bensa-asemalle ja pistin tankin täyteen 95E:tä. Lyhyen ajon jälkeen vikavalo sammui ja luulin ongelmien kadonneen. Mutta vikavalon sammuminen ei tyhjennä ODB-muistia. Joten katsastuksessa tuli hylky, koska ODB-muisti ei ollut vapaa vikakoodeista. Niinpä huollon yhteydessä nollattiin vikakoodi ja tehtiin uudelleenkatsastus.

 

Kaikkea pitää kokeilla ja kaikesta pitää oppia. Ja jatkaa päästöjen vähentämistä.

 

Kirjoittaja ja kokemusasiantuntija

Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org

 

Ajankohtaista

biokaasu tankkausasema

Gasumin Lappeenrannan toinen kaasutankkausasema valmistuu keväällä 2021

Energiayhtiö Gasum rakentaa uuden kaasutankkausaseman Lappeenrantaan. Asema avataan Kaakkois-Suomen yhden tärkeimmän valtatien eli kuutostien varteen ja se tulee palvelemaan sekä raskasta liikennettä että henkilöautoja. Asema tukee Gasumin määrätietoista tavoitetta vahvistaa tankkausasemaverkostoaan Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.   Gasum laajentaa jakeluverkostoaan Kaakkois-Suomessa avaamalla toisen kaasutankkausaseman Lappeenrantaan. Aseman rakennustyöt ovat alkaneet joulukuussa, ja uuden tankkausaseman on tarkoitus valmistua […]