Lähienergialiitto järjesti marraskuussa 2023 webinaarin Päästökaupan uudet tuulet. EU:n päästökauppa on kehittynyt merkittäväksi välineeksi ilmastonmuutoksen torjumisessa. Se on laajentunut ja tiukentunut vuosien varrella, ja sillä on ollut vaikutusta päästöjen vähentämiseen ja vähähiilisten teknologioiden edistämiseen. EU on jatkanut järjestelmän kehittämistä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi entisestään. Tuoreimmat muutokset ovat päästökaupan laajentaminen liikenteeseen ja lämmitykseen.
Aiheesta oli alustamassa ja keskustelemassa Mauri Pekkarinen (MEP), Markku Ollikainen (Suomen ilmastopaneeli, puheenjohtaja) ja Valtteri Härmälä (Työ- ja elinkeinoministeriö, erityisasiantuntija). Tilaisuuden alustuksien ja käydyn keskustelun pohjalta tehtiin useampi blogikirjoitus. Tässä kirjoituksessa käsitellään mikä päästökaupassa muuttuu ja mitä uutta siihen tulee.
Mauri Pekkarinen toimi päästökaupan uudistamisen yhteydessä EU parlamentin ITRE-valiokunnan (Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta) pääneuvottelija. “Valiokunnan vastuut liittyvät tähän Linear Reduction Factoriin (LRF) eli kuinka paljon alas tullaan päästöissä, millä tavalla se kenties vaikuttaa, minkälainen hiilivuotoriski syntyy, minkälaisilla malleilla ja mitä voitaisiin ja pitäisi tehdä niillä tuloilla mitä päästökauppa järjestelmä tuottaa ”
Päästökaupan kunnianhimo kasvaa ja uusia toimialoja tulee päästökaupan piiriin
Mauri Pekkarinen kertoi “Mikä muuttuu tämän uudistuksen seurauksena? Kunnianhimo ensinnäkin kasvaa, kun päästövähennys vuodelle 2030 kasvaa 43 prosentista mennään 62 prosenttiin. Millä tämä temppu tehdään? Päästökaton alentamisen vauhdin lisääminen ja päästökaton pienentäminen. Päästökattoa vähennetään 117 MCO2tn kahdessa vuodessa. Aikaisemmin päästökaton lasku oli 1,47 prosenttia vuodessa ja se oli ihan liian vähän. Ja se piti päästöoikeuden hinnan liian alhaalla. Nyt muutetiin päästökaton laskua niin, että se nyt on vähän aikaa 2,2 prosenttia, mutta nyt tässä uudistuksessa sitten pannaan kaasua ihan uudella tavalla. Se nousee tuonne 4,3 prosenttiin vuosina 2023 – 2027 ja 4,4 prosenttiin vuosina 2028 – 2030. Siis tapahtuu vauhdin noin kaksinkertaistaminen ja uusia aloja tulee lisää tähän laajuuteen.”
Mauri Pekkarinen “Jos päästökauppaan ei olisi tehty nyt tehtyjä muutoksia, EU:n nollapäästöt olisi tapahtunut ennen 2060, mutta nyt sen pitäisi tapahtua ennen 2040. ”
Valtteri Härmälä jatkoi “ETS1 puolella päästöohjaus vahvistuu. Sinne on tehty useita muutoksia siihen, on tuotu uusia sektoreita mukaan ja sitä päästöohjausta vahvistettu ja sitten tulee polttoaineen jakelijoiden päästökauppa uutena järjestelmänä ja erillisenä päästökauppana. Jonka päästöt lasketaan sitten edelleen jatkossakin taakanjakosektorin.”
Kyseessä on päästökauppalain kokonaisuudistus, johon on otettu mukaan myös meri- ja lentoliikenteen päästökauppa. Lentoliikenne on ollut jo olemassa omana järjestelmänä ja siitä oli oma lakinsa. Meriliikenneala tulee nyt uutena sektorina mukaan päästökauppaan vuodenvaihteesta 2024 lähtien.
Valttteri jatkaa “ETS1 soveltamisala jossain määrin laajenee. Päästöttömät laitokset eivät ole olleet sen piirissä, mutta nyt kuuluvat päästökauppaan. Täysin päästöttömiä laitoksia on mm. vedyn tuotanto.”
Yli 95 prosentin sääntö
Valtteri Härmälä “Neuvotteluiden lopputulos oli sellainen, että ETS1 soveltamisalasta suljetaan laitokset, jotka käyttää yli 95 prosenttia kestävää biomassaa. Tämä on lievästi sanottuna hankala Suomen kannalta, koska meillä on paljonkin näitä laitoksia Suomessa. Komission julkilausuttu ajatus ehdotuksen takana on, että kyseessä on tavallaan windfall ilmaisjaon suhteen. Vielä ei tiedetä mitä tämä tulee tarkoittamaan, koska tarkastelu laitoksista mitkä tippuu pois, tullaan tekemään keväällä 2024. Vuoden 2023 päästöt vaikuttaa siihen laskentaan ja sen tekee Energiavirasto keväällä jossain vaiheessa.”
Yli 95 prosentin sääntö synnytti hämmästelyä ja keskustelua. Perusteluna käytetty windfall vaikutti ihmeelliseltä, jos täysin päästöttömät laitokset otetaan mukaan soveltamisalaan – ja saavat ilmaisjaossa päästöoikeuksia. Komission perustelu, että tällä valmistellaan näitä vetytalous askeleita, lisäsi hämmennystä “että jos sitä valmistellaan niin miksi metsäteollisuus lentää ulos? Kun meillä on se paras hiilen sitoja, josta me saataisiin sitten aineksia sinne vetytalouteen.”
Valtteri jatkoi ”Päästökaupan soveltamisalaan tulee uutena EU:n sisäinen meriliikenne. Ja jätteenpoltto asteittain. Nyt yhdyskuntajätteen polttolaitoksiin aletaan soveltaa tarkkailua ja raportointia vuoden 2024 alusta alkaen. Komissio tulee vuonna 2026 tekemään tarkastelun ja sen pohjalta mahdollisesti ehdotuksen jätteenpolton sisällyttämisestä myös hinnoitteluun vuodesta 2028 alkaen.”
Päästöoikeuksien ilmaisjako ja hiilirajavero
Mauri Pekkarinen “Päästöoikeuksien ilmaisjako on erittäin tärkeä juttu. Ensimmäisen kerran EU ottaa ETS1 yhteydessä käyttöön sen rinnalle hiilirajaveron. Hiilirajavero tarkoittaa sitä, että kuudella toimialalla – joista tärkeimpiä ovat teräs ja alumiini – Euroopan ulkopuolelta tulevien tuotteiden hiili-intensiteetti määrää niille kuuluvan veron rajalla, eli reilu peli. Jos tulet tänne, niin saat saman kohtelun täällä kuin mitä täkäläiset yritykset näillä aloilla kohtaavat.”
“EU:n sisämarkkinoilla päästäkauppajärjestelmän mukaisesti osa parhaiten menestyvistä yrityksistä saavat ilmaisia päästöoikeuksia. Jos tänne tulevat joutuvat maksamaan hiilenrajaveron, on silloin luonnollista ja oikeudenmukaista, että täältä sisämarkkinoilta poistuu alojen yrityksiltä ilmaisia päästöoikeuksia.“
Yllä oleva kuva kertoo, millä tavalla hiilirajavero (punainen käyrä) nousee vuodesta 2025 vuoteen 2034 ja miten ilmaisjako (sininen käyrä) vähenee. Ilmaisjako sisämarkkinoilla päättyy 2034 niiden alojen osalta, jotka kuuluvat hiilirajaveron toimialoihin. Muilla toimialoilla ilmaisjako on edelleenkin olemassa.
Uusi päästökauppa ETS2 – fossiilisten polttoaineiden jakelua koskeva päästökauppa
ETS2 lähti liikkeelle liikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästökauppana, mutta sitten neuvotteluiden lopputuloksena se laajeni aika merkittävästi ja soveltamisalaan lisättiin muu energiantuotanto, muu teollisuus ja rakentaminen.
ETS2 koskee taakanjakosektoria ja on täysin erillinen jo toiminnassa olevasta yleisestä päästökaupasta (ETS1). Järjestelmä käynnistyisi hinnoittelun osalta 2027 tai viimeistään 2028. Kesällä 2026 komissio tekee tarkastelun, onko poikkeuksellisen korkeat energiahinnat toteutuneet, jonka perusteella sitten lykkäystä voi tulla yksi vuosi. Mutta aikaisemmin alkaa tarkkailu ja raportointi jakelijoiden osalta, mutta hinnoittelu tulisi 2027 tai 2028. Järjestelmän lähtökohta on vuoden 2024 päästötaso ja siitä muodostetaan tilanne, jolla 2027 lähdetään liikkeelle. Päästökaton vähennys on 5,15 prosenttia vuodessa (5,43 prosenttia, jos aloitus 2028), jotta nämä sektorit pääsevät edes lähelle sitä missä ETS1:ssä mennään.
Päästökaupanvelvoitteet kohdistuvat polttoaineen jakelijaan, joka on valmisteverovelvollinen taho. Eli puhutaan toimijoista kuten Neste ja NEOT – joka jakelee ST1 ja ABC polttoaineet. Ne jotka vastaavat valmisteverosta myös vastaavat päästökauppajärjestelmästä – ei polttoaineen loppukäyttäjät.,
Valtteri Härmälä “Mutta se mitä ei sisälly uuteen päästökaupan soveltamisalaan on maa- ja metsätalous, kalastus, vesi-, raide- ja lentoliikenne. Olkoonkin niin, että tässä direktiivi sallii jäsenmaalle yksipuolisen opt-in menettelyn eli voi sisällyttää päästökauppaan sektoreita jotka ei direktiivin mukaan sinne kuulu.”
Valtteri jatkaa “Suomessa toimeenpanoon tuo lisähaasteen se, että ETS2 järjestelmän soveltamisala ei vastaa meidän olemassa olevia polttoaineen verotus ja jakelukäytäntöjä. Esimerkiksi vapaa-ajan vesiliikenne on jäämässä ETS2 järjestelmän ulkopuolelle direktiivin mukaan, mutta se käyttää samoja polttoaineita kun meillä käyttää tieliikenne eli bensiiniä ja dieseliä ja kukaan ei tiedä kuinka paljonkaan kanistereissa polttoainetta huoltoasemalta viedään veneisiin tai vesiskoottereiden. Nykytilassa mahdoton paikka sitä valvoa ja raportoida. “
ETS2 päästöoikeudelle asetetaan hintakatto
Päästöoikeudet huutokaupataan markkinoilla täysimääräisesti, ilmaisjakoa tässä järjestelmässä ei ole . Ensimmäisenä vuonna huutokaupataan 130% vuotuisesta päästökiintiöstä, mutta se otetaan pois seuraavilta vuosilta. Ylimääräistä jakoa ei ole, ellei liialliseen hinnannousun mekanismi aktivoidu, jolloin voi vapautua ylimääräistä.
Valtteri Härmälä “Kustannusvaikutusten rajaamisen pyritään liiallisen hinnannousun mekanismilla. Lisäksi on 45 euron hintakatto. Sen lisäksi on näitä liian nopeaan hinnan nousuun reagoivia mekanismeja, joiden lopputuloksena markkinoille vapautetaan ylimääräisiä päästöoikeuksia, jotka tietysti sitten teorian mukaisesti laskevat päästöoikeuden hintaa markkinoilla.”
Valtteri “Nyt on kuitenkin näitä mekanismeja, joilla pyritään hinnannousua hillitsemään. Siinä mielessä varmasti tahtotila – komission ja muiden näkemys – on se, että se olisi selvästi matalampi kun ETS1 päästöoikeuden hinta ainakin tämän vuosikymmenen ajan. Mitään ehdotonta kattohintaan pumppuhinnalle ei ole olemassa ja se on hyvä muistaa. Komissio on arvioinut silloin, kun antoi esityksensä, että jos päästöoikeuden hinta liikkuisi siinä 50 euron tuntumassa – eli aika sama hintataso kuin tämä 45 euron hintakatto. Tällöin päästöoikeuden vaikutus arvioidaan olevan ehkä 10– 15 senttiä polttoainepumpulla litran hinnassa. Jakeluvelvoitteen mukaisesta bio osuudesta ei päästöoikeutta tarvitse suorittaa.”
ETS2:n sosiaalinen ilmastorahasto
Mauri Pekkarinen “ETS2 iskee joitakin maita enemmän, kuin toisia ja sen takia on päätetty perustaa – minä vastustin tätä ja musta oli ihan hölmö – EU:n sosiaalinen ilmastorahasto 65 miljardia euroa. Siihen on tarkoitus suunnata päästökauppatuloja. Rahat eivät enää palaa jäsenmaihin vaan ne käytetään rahastoon, josta osoitetaan rahaa niille maille, joiden arvioidaan kärsivän kaikista eniten ETS2:n taakasta. Se osa, mikä ylittää 65 miljardia kyllä palautuu jäsenmaille. Tämä ilmastorahasto rahoitetaan yhteisvastuullisesti, vaikka se tulee nimenomaan päästökauppajärjestelmästä. Siinä Suomen saanto on 348 miljoonaa useamman vuoden aikana vuoteen 2032 mennessä, mutta samaan aikaan esimerkiksi Puolan saanto on noin 30 kertaa suurempi kuin Suomi. Samaan aikaan Suomen velvoitteet ovat kaikista suurimmat – yhdessä Ruotsin, Tanskan ja Saksan kanssa – päästöjen vähentämisessä. Esimerkiksi Bulgarian velvoitteet vähentää taakanjakosektorin päästöjä on 10 prosenttia 2030 mennessä, kun taas Suomen velvoite on 50 prosenttia. Samaan aikaan esimerkiksi Bulgaria ja Romania ovat suurimpia saajia. Sitten me, joilla on suurimmat velvoitteet tässä mielessä rahoitamme niitä erittäin merkittävästi, joilla on kaikista pienimmät velvoitteet. Tämä on minusta epäoikeudenmukaista.”
Kirjoittaja
Tapio Tuomi, Lähienergialiitto
Lue myös muut webinaarin sisällöstä kirjoitetut blogitekstit:
- Miksi päästökauppamekanismi on etevämpi päästöjen vähentäjä kuin muut ohjauskeinot
- Kioton pöytäkirja on EU:n päästökauppajärjestelmän taustalla
- EU:n vuoden 2040 tavoitteet ovat ne, jotka todennäköisesti pitävät huolen toimivasti päästöoikeuden hinnasta
Komissio julkaisi direktiivin toukokuussa 2023 ja se pitää olla tämän yleisen päästökaupan (ETS1) osalta vietynä kansalliseen lainsäädäntöön vuodenvaihteesta alkaen. Hallitus antoi 12.10.2023 eduskunnalle lakiesityksen päästökauppalain muutoksista, voit seurata sen eduskuntakäsittelyä täällä. Polttoaineen jakelun päästökauppa -direktiivin toimeenpano pitäisi olla 2024 kesäkuun loppuun mennessä toimeenpantuna. Katso lisää ETS2 arviomuistiosta lausuntopyynto.fi-palvelussa.
