Euroopan komissio hyväksyi 14.7.2021 lainsäädäntöehdotuspaketin, jonka tarkoituksena on muuttaa EU:n ilmasto-, energia-, maankäyttö-, liikenne- ja veropolitiikkaa, jotta kasvihuonekaasujen nettopäästöjä voidaan vähentää ainakin 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessävuoden 1990 tasosta. Näiden päästövähennysten saavuttaminen seuraavan vuosikymmenen aikana on ratkaisevan tärkeää, jotta Euroopasta voi tulla maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta todellisuutta. Komissio esittelee tänään esitetyissä ehdotuksissa lainsäädäntövälineitä, joiden avulla voidaan saavuttaa eurooppalaiseen ilmastolakiin kirjatut tavoitteet ja mukauttaa taloutta ja yhteiskuntaa perusteellisesti oikeudenmukaisen, vihreän ja vauraan tulevaisuuden saavuttamiseksi.
Komission 11. joulukuuta 2019 esittämässä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetetaan tavoitteeksi, että Euroopasta tulee ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Eurooppalainen ilmastolaki tulee voimaan heinäkuussa 2021. Sillä vahvistetaan lainsäädäntönä EU:n sitoutuminen ilmastoneutraaliuteen sekä välitavoite, jonka mukaan kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähennetään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. EU:n sitoumus vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ilmoitettiin YK:n ilmastopuitesopimuksen puitteissa joulukuussa 2020 EU:n panoksena Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen.
Nykyisen ilmasto- ja energialainsäädännön ansiosta EU:n kasvihuonekaasupäästöt ovat jo vähentyneet 24 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna. EU:n talous puolestaan on kasvanut samana aikana noin 60 prosenttia, eli kasvu on irrotettu päästöistä. Tämä toimivaksi todettu lainsäädäntökehys muodostaa lainsäädäntöpaketin perustan.
Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan fossiilisiin polttoaineisiin perustuva talous on tullut tiensä päähän. ”Haluamme jättää seuraavalle sukupolvelle terveen planeetan sekä hyviä työpaikkoja ja talouskasvun, joka ei vahingoita luontoamme. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on kasvustrategia, jolla siirrytään kohti vähähiilistä taloutta. Eurooppa oli ensimmäinen maanosa, joka ilmoitti pyrkivänsä ilmastoneutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Nyt olemme ensimmäiset, joilla on konkreettinen etenemissuunnitelma tätä varten. Eurooppa pitää sanansa ilmastopolitiikkaansa innovoinnin, investointien ja sosiaalisten korvausten kautta.”
Toisiinsa liittyvien ehdotusten kattava kokonaisuus
Tehdyillä ehdotuksilla mahdollistetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen vauhdittaminen ensi vuosikymmenellä. Ehdotusten mukaan päästökauppaa laajennetaan uusille aloille ja EU:n nykyistä päästökauppajärjestelmää tiukennetaan uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisätään energiatehokkuutta parannetaan käyttöön otetaan aiempaa nopeammin vähäpäästöisiä liikennemuotoja ja niiden tueksi kehitetään infrastruktuuria ja polttoaineita veropolitiikkaa yhdenmukaistetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden kanssa hiilivuodon ehkäisemiseksi toteutetaan toimenpiteitä luonnon hiilinielujen säilyttämiseksi ja kasvattamiseksi tarjotaan välineet.
Taakanjakoasetuksessa kullekin jäsenmaalle asetetaan aiempaa tiukemmat päästövähennystavoitteet, jotka koskevat rakennuksia, tieliikennettä ja kotimaan meriliikennettä, maataloutta, jätehuoltoa ja pienteollisuutta. Tässä otetaan huomioon kunkin jäsenmaan erilaiset lähtökohdat ja valmiudet. Tavoitteet perustuvat maiden BKT:hen asukasta kohti, ja niitä mukautetaan kustannustehokkuuden huomioimiseksi.
Muutoksia päästökauppajärjestelmään ja ehdotus uudeksi CO2-päästöjen tullimekanismiksi
EU:n päästökauppajärjestelmässä asetetaan hiilidioksidille hinta ja lasketaan tiettyjen talouden alojen vuotuista päästökattoa. Järjestelmällä on jo vähennetty onnistuneesti sähköntuotannon ja energiaintensiivisten teollisuudenalojen päästöjä 42,8 prosenttia viimeisten 16 vuoden aikana. Komissio ehdottaa, että kokonaispäästökattoa alennetaan entisestään ja sen vuosittaista alentamista vauhditetaan. Komissio ehdottaa myös lentoliikenteelle myönnettävien ilmaisten päästöoikeuksien asteittaista poistamista ja lentoliikenteen päästökaupan sovittamista yhteen kansainvälisen lentoliikenteen päästöhyvitysjärjestelmän (CORSIA) kanssa sekä laivaliikenteen päästöjen sisällyttämistä EU:n päästökauppajärjestelmään ensimmäistä kertaa. Jotta voitaisiin puuttua siihen, että tieliikenteen ja rakennusten päästöjä ei ole pystytty vähentämään, perustetaan erillinen uusi polttoainejakelun päästökauppajärjestelmä tieliikennettä ja rakennuksia varten. Komissio ehdottaa myös, että innovaatio- ja modernisaatiorahastojen kokoa kasvatetaan.
Lisäksi uudella hiilidioksidipäästöjen tullimekanismilla vahvistetaan hiilimaksu tiettyjen energiaintensiivisten tuotteiden tuonnille EU:n ulkopuolelta, jotta Euroopan kunnianhimoiset ilmastotoimet eivät johda hiilivuotoon. Näin varmistetaan, että Euroopan päästövähennyksillä vähennetään myös maailmanlaajuisia päästöjä sen sijaan, että vauhditettaisiin hiili-intensiivistä tuotantoa Euroopan ulkopuolella. Tavoitteena on myös kannustaa EU:n ulkopuolista teollisuutta ja kansainvälisiä kumppaneita ottamaan askeleita samaan suuntaan.
Energiaverotus uudistetaan
Talouspolitiikasta vastaavan komissaari Paolo Gentilonin mukaan EU:n panoksen ilmastonmuutosta torjuttaessa on oltava poliittisesti kunnianhimoinen, koko maailman tasolla koordinoitu ja sosiaalisesti oikeudenmukainen. ”Saatamme ajan tasalle kaksikymmentä vuotta vanhat energiaverosäännöt, jotta voimme edistää ympäristöystävällisten polttoaineiden käyttöä ja vähentää haitallista energiaverokilpailua.”
Energiatuotteiden verojärjestelmällä on turvattava ja parannettava sisämarkkinoita ja tuettava vihreää siirtymää oikeanlaisten kannustimien kautta. Energiaverodirektiivin tarkistuksessa ehdotetaan energiatuotteiden verotuksen yhdenmukaistamista EU:n energia- ja ilmastopolitiikan kanssa edistämällä puhdasta teknologiaa sekä poistamalla vanhentuneita poikkeuksia ja alennettuja verokantoja, jotka kannustavat fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Uusilla säännöillä pyritään vähentämään energiaverotukseen perustuvan kilpailun haitallisia vaikutuksia ja varmistamaan, että jäsenmaat saavat tuloja ympäristöveroista, jotka ovat kasvun kannalta vähemmän haitallisia kuin työn verottaminen.
Vuonna 2030 40% EU:n energiasta tuotetaan uusiutuvista lähteistä
Energiantuotannon ja -käytön osuus EU:n päästöistä on 75 prosenttia, joten siirtymistä vihreämpään energiajärjestelmään on ratkaisevan tärkeää nopeuttaa. Uusiutuvia energialähteitä koskevassa direktiivissä asetetaan aiempaa tiukempi tavoite, jonka mukaan 40 prosenttia EU:n energiasta tuotetaan vuoteen 2030 mennessä uusiutuvista lähteistä. Kaikki jäsenmaat antavat panoksen tähän tavoitteeseen, ja uusiutuvan energian käytölle liikenteessä, lämmityksessä ja jäähdytyksessä, rakennuksissa ja teollisuudessa asetetaan erityiset tavoitteet. Bioenergian käytön kestävyyskriteerejä tiukennetaan sekä ilmasto- että ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenmaiden on suunniteltava bioenergian tukijärjestelmät tavalla, joka noudattaa puubiomassan kaskadikäytön periaatetta.
Energiatehokkuuden parantamiseen kunniahimoisempi tavoite
Energian kokonaiskäytön ja päästöjen vähentämiseksi sekä energiaköyhyyden torjumiseksi energiatehokkuusdirektiivissä asetetaan aiempaa kunnianhimoisempi sitova vuotuinen tavoite energiankulutuksen vähentämiseksi EU:n tasolla. Tavoitteella ohjataan sitä, miten kansalliset rahoitusosuudet vahvistetaan, ja siinä lähes kaksinkertaistetaan jäsenmaiden vuotuinen energiansäästövelvoite. Julkisella sektorilla on kunnostettava vähintään 3 prosenttia rakennuksista. Tavoitteena on edistää rakennusten perusparannusaaltoa, luoda työpaikkoja sekä vähentää energiankäyttöä ja veronmaksajille aiheutuvia kustannuksia.
Tie-, lento- ja meriliikenteen päästövähennyksiin ehdotetaan runsaasti uusia toimenpiteitä
Liikenteestä vastaava komissaari Adina Vălean tuo esiin myös paketin kolme liikennealoitetta. ”ReFuel Aviation- ja FuelEU Maritime -aloitteilla ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevalla asetuksella tuetaan liikennealan siirtymistä tulevaisuuden vaatimukset täyttävään järjestelmään. Luomme kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden ja vähähiilisten teknologioiden markkinat ja oikeanlaisen infrastruktuurin, joiden avulla on mahdollista ottaa laajasti käyttöön päästöttömiä ajoneuvoja ja aluksia. Tämä paketti vie meidät pelkkää ympäristöystävällistä liikkuvuutta ja logistiikkaa pidemmälle. Se tarjoaa mahdollisuuden tehdä EU:sta huipputeknologian edelläkävijämarkkinat.”
Tieliikenteen kasvavien päästöjen torjumiseksi tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä, joilla täydennetään päästökauppaa. Aiempaa tiukemmilla henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästönormeilla nopeutetaan siirtymistä päästöttömään liikenteeseen, sillä niissä edellytetään, että uusien autojen keskimääräiset päästöt vähenevät 55 prosenttia vuodesta 2030 alkaen ja 100 prosenttia vuodesta 2035 alkaen vuoden 2021 tasoon verrattuna. Näin ollen kaikki rekisteröidyt uudet autot ovat vuodesta 2035 alkaen päästöttömiä. Jotta autoilijat voisivat ladata ajoneuvojaan luotettavassa verkossa kaikkialla Euroopassa, tarkistetussa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevassa asetuksessa edellytetään, että jäsenmaat lisäävät latauskapasiteettia päästöttömien autojen myynnin mukaan ja perustavat suurimmille teille lataus- ja tankkauspisteitä säännöllisin välimatkoin. Sähkölatauspisteitä olisi oltava 60 kilometrin välein ja vetytankkauspisteitä 150 kilometrin välein.
Lento- ja meriliikenteen polttoaineet aiheuttavat ympäristön merkittävää pilaantumista ja edellyttävät erityisiä toimia päästökaupan täydentämiseksi. Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevassa asetuksessa edellytetään, että suurissa satamissa ja suurilla lentoasemilla on oltava mahdollisuus käyttää puhdasta sähköä. ReFuelEU Aviation -aloite velvoittaa polttoaineiden toimittajat valmistamaan yhä kestävämpiä lentopolttoaineita tankattaviksi EU:n lentoasemilla. Näitä ovat esimerkiksi synteettiset vähähiiliset polttoaineet. Samoin FuelEU Maritime -aloitteella edistetään meriliikenteessä käytettävien kestävien polttoaineiden ja päästöttömien teknologioiden käyttöönottoa. Siinä asetetaan enimmäisraja Euroopan satamissa käyvissä aluksissa käytettävän energian kasvihuonekaasupitoisuudelle.
Sosiaalisesti oikeudenmukainen siirtymä
Vaikka keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä EU:n ilmastopolitiikan hyödyt ovat selvästi suuremmat kuin siirtymän kustannukset, ilmastopolitiikka saattaa aiheuttaa lyhyellä aikavälillä lisäpaineita heikossa asemassa oleville kotitalouksille, mikroyrityksille ja liikenteen käyttäjille. Pakettiin sisältyvien toimintapolitiikkojen rakenne on sellainen, että ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen kustannukset jakautuvat oikeudenmukaisesti.
Lisäksi hiilen hinnoitteluvälineillä saadaan aikaan tuloja, jotka voidaan sijoittaa uudelleen innovoinnin, talouskasvun ja puhtaaseen teknologiaan tehtävien investointien vauhdittamiseksi. Ehdotuskokonaisuuteen kuuluu uusi sosiaalinen ilmastorahasto, josta myönnetyllä kohdennetulla rahoituksella jäsenmaat voivat auttaa kansalaisia rahoittamaan energiatehokkuutta ja uusia lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä sekä käyttämään puhtaampaa liikennettä. Välinettä rahoitetaan EU:n talousarviosta määrällä, jonka osuus on 25 prosenttia rakennusten ja maantieliikenteen polttoaineiden päästökaupan odotetuista tuloista. Jäsenmaille myönnetään siitä 72,2 miljardia euroa rahoitusta vuosina 2025–2032 monivuotiseen rahoituskehykseen tehdyn kohdennetun muutoksen perusteella. Ehdotuksen mukaan jäsenmailta saadaan sama määrä rahoitusta, joten välineestä voidaan mobilisoida 144,4 miljardia euroa sosiaalisesti oikeudenmukaiseen siirtymään.
Ihmisten ja maapallon suojelemiseksi toteutettavista toimista on luonnollisesti paljon hyötyä: puhtaampi ilma, viileämmät ja vihreämmät kaupungit, terveemmät kansalaiset, vähäisempi energiankulutus ja pienemmät energialaskut, lisää eurooppalaisia työpaikkoja, teknologioita ja teollisuuden mahdollisuuksia, enemmän tilaa luonnolle ja terveempi maapallo tuleville sukupolville. Euroopan vihreän siirtymän keskeisenä haasteena on varmistaa, että saadut hyödyt ja mahdollisuudet ovat kaikkien ulottuvilla mahdollisimman nopeasti ja oikeudenmukaisesti. EU:n tasolla käytettävissä olevien erilaisten poliittisten välineiden avulla voidaan varmistaa, että muutosvauhti on riittävä, mutta ei liian repivä.
Lisätietoa
Vihreän kehityksen ohjelman toteuttamisen verkkosivu (lainsäädäntöehdotukset löytyvät linkitetyn artikkelin lopusta)
Lähde Euroopan komission tiedote.
