Fingrid ja Gasgrid Finland selvittävät yhteishankkeessaan vetytalouden mahdollisuuksia ja vaikutuksia Suomen energiajärjestelmään. Yhteishankkeen skenaariot ovat valmistuneet ja niiden mukaan vedyn tuotannosta tulee suurin sähkön käyttökohde ja tuulivoimasta suurin sähkön tuotantomuoto. Gasgrid Finland Oy:n vedyn siirtoinfrastruktuurin demonstraatiohankkeessa on tarkoituksena rakentaa vedyn siirtoputki, jossa Kemira Oyj:n Joutsenon tehtaalla syntyvää vetyä siirretään Ovako Imatra Oy Ab:n Imatran terästehtaalle Gasgridin vetyputkea pitkin. Kyseessä on ensimmäinen teollisuusalueen ulkopuolinen vedyn siirtohanke.
Fingridin ja Gasgrid Finlandin yhteishankkeen skenaariotyö valmistunut – Suomesta merkittävä puhtaan vetykaasun ja vedyn jatkojalosteiden tuottaja
Skenaarioissa Suomesta kehittyy merkittävä P2X-tuotteiden ja/tai puhtaan vetykaasun tuottajamaa ja Suomeen rakennetaan vedynsiirtoverkko, joka mahdollistaa puhtaan vetykaasun ulkomaankaupan Pohjois-Ruotsiin ja/tai Keski-Eurooppaan. Kaikissa skenaarioissa Suomen markkinaosuus kasvaa vuoteen 2030 mennessä valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti yli 10 prosenttiin EU:ssa tuotetusta puhtaasta vedystä. Energian siirtoverkot vetytalouden ja puhtaan energiajärjestelmän mahdollistajina – Fingridin ja Gasgrid Finlandin yhteishankkeen skenaariot.
”Suomen vetytavoitteen toteuttaminen vaatii mittavia investointeja sekä sähkö- että vetyverkkoihin. Euroopan johtava asema vetytaloudessa edellyttää siirtoverkkojen tehostettua luvitusta ja vahvaa poliittista ja yhteiskunnallista tukea hankkeille”, toteaa Fingridin strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä.
Kaikissa skenaarioissa vedyn tuotannosta tulee suurin sähkön käyttökohde ja tuulivoimasta suurin sähkön tuotantomuoto
Suomen edullinen tuulisähkö luo hyvät edellytykset puhtaan vedyn tuotannolle. Suomen sähkön kulutus lähes kaksinkertaistuu nykyisestä 2030-luvulle tultaessa ja jatkaa kasvuaan, pääosin vedyntuotannon tarvitseman sähkön tarpeisiin. Puhtaan vedyn käytöllä on merkittävä kasvupotentiaali useilla energiaintensiivisillä teollisuussektoreilla. Esimerkiksi öljynjalostuksessa, terästeollisuudessa ja kemianteollisuudessa päästöjä saadaan vähennettyä merkittävästi hyödyntämällä puhdasta vetyä.
Energiansiirto kasvaa merkittävästi, kun sekä sähkön että vedyn tuotanto ja kulutus jakautuvat eri puolille Suomea. Vetyteollisuuden vaatima energiansiirto voi tapahtua joko sähkönä, kuten nykypäivänä, tai tulevaisuudessa osin myös vetynä, kuten skenaarioissa on kuvattu. Tämä edellyttää sähkönsiirto- ja vedynsiirtoinfrastruktuurien kehittämistä vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Gasgrid ja Fingrid näkevät yhteissuunnittelun tärkeänä mahdollisimman kustannustehokkaan energiajärjestelmän kehittämiseksi.
Vedyn siirtoinfrastruktuuri edesauttaa kilpaillun vetymarkkinan syntymistä
Vetyverkko yhdistää useat eri vedyn tuottajat sekä kuluttajat ja mahdollistaa avoimen kaupankäynnin verkon sisällä. Laaja kilpailu tuo toimijoille tehokkuutta ja parempaa riskienhallintaa verrattuna tilanteeseen, jossa jokainen vedyn käyttäjä tuottaa ja varastoi tarvitsemansa vedyn paikallisesti kulutuspisteessään.
”Vetyverkko yhdistää tuottajat ja kuluttajat paitsi Suomen sisällä, myös Euroopan laajuisesti. Gasgrid on vahvasti mukana vetyinfrastruktuurin kehittämishankkeissa Itämeren ympäristössä. Hankkeiden myötä Gasgrid vahvistaa myös Suomen energiatulevaisuuden edelläkävijyyttä ja houkuttelevuutta etenkin teollisten investointien kohteena”, kertoo Gasgrid Finlandin vetykehityksestä vastaava johtaja Sara Kärki.
Suomen ensimmäinen vedyn siirtoverkkohanke etenee perussuunnitteluvaiheeseen
Gasgrid Finland Oy:n vedyn siirtoinfrastruktuurin demonstraatiohankkeessa on tarkoituksena rakentaa vedyn siirtoputki, jossa Kemira Oyj:n Joutsenon tehtaalla syntyvää vetyä siirretään Ovako Imatra Oy Ab:n Imatran terästehtaalle Gasgridin vetyputkea pitkin. Kyseessä on ensimmäinen teollisuusalueen ulkopuolinen vedyn siirtohanke.
Demonstraatiohanke mahdollistaa Suomen ensimmäisen kokonaisen vedyn arvoketjun toteuttamisen sähköstä kemianteollisuuden sivutuotevedyn kautta terästeollisuuden vihreiksi lopputuotteiksi asti ja edistää siten Suomen energia- ja raaka-ainejärjestelmän kehitystä. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt hankkeen suunnitteluun ja mahdolliseen rakentamiseen 9,5 miljoonaa euroa RRF-energiainvestointitukea osana EU:n NextGenerationEU- rahoitusta. Hankkeella luodaan perusteita tuleville vedyn siirtoputkihankkeille Suomessa.
Nyt hanke on etenemässä perussuunnitteluvaiheeseen, jossa tarkentuu muun muassa putkilinjaus. Putken pituus on arviolta 23 km, josta suurin osa mukailee nykyistä maakaasuputken linjausta. Uuden maastolinjauksen osalta huomioidaan alueen luontoarvot ja virkistystoiminta. Perussuunnittelussa keskitytään myös vahvasti turvallisuus- ja ympäristöasioihin esimerkiksi kattavien riskikartoitusten ja luontoselvitysten kautta.
”Hankkeesta tullaan keskustelemaan maanomistajien ja muiden tulevan putken lähialueiden toimijoiden kanssa infotilaisuuksissa kesän ja syksyn aikana. Tulemme tiedottamaan Imatralla ja Lappeenrannassa järjestettävien tilaisuuksien ajoista ja paikoista myöhemmin erikseen tarkemmin”, kertoo vetykehityksestä vastaava johtaja Sara Kärki Gasgrid Finland Oy:stä.
Lähde Gasgrid tiedote ja Gasgrid tiedote.
