Mitä ovat Empathic Building tai SRI-älyvalmiusindikaattori? FrEE-hanke järjesti 26.4.2023 Metropolialla Älykkäät järjestelmät ja energiatehokkuus kiinteistöissä -koulutustilaisuuden.
Tilaisuuden avasi ja juonsi Lähienergialiiton toiminnanjohtaja Tapio Tuomi.
Osa esityksistä videoitiin, katso ne tämän linkin avulla.
FrEE-hanke tilaisuuden järjestäjänä
Tilaisuuden avaussanojen jälkeen kuulimme FrEE-hankkeesta, jota meille esitteli yliopettaja Antti Tohka Metropoliasta. FrEE-hanke on kohdistettu jo energia-alalla töissä oleville, joille halutaan antaa keinot päivittää osaamistaan päivätyön ohessa. Hankkeessa on selvitetty tarvekartoituksella minkä tyyppistä osaamisen päivittämistä tarvitaan ja miten osaamista halutaan kartuttaa. Tarvekartoituksen pohjalta on luotu digitaalisia osaamiskomponentteja. Osaamiskomponentit on tehty pelillisiksi, jolloin palautteen oppimisesta saa nopeasti. Opiskelu on mahdollista vaikka kännykällä. Oppimateriaalin teossa on ollut mukana sekä AMK- että toisen asteen kouluttajia, palvelumuotoilua yhteistyössä substanssiosaamisen kanssa.
FrEE-hankkeen materiaalia on testattu mm. opiskelijoilla ja messutilanteissa, ja sitä testataan myös jatkuvasti avoimen testaussivun kautta.
Rakennusten älyindikaattori, Smart readiness indicator (SRI)
Motivassa ja Aalto-yliopistossa toimiva Jaakko Ketomäki esitteli meille rakennusten älyindikaattoria (SRI). SRI perustuu rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin. Sen avulla pyritään arvioimaan taloteknisten järjestelmien älyvalmiuksia yhtenäisesti ympäri Eurooppaa. Nyt tehdään luonnosversiota, joten esim. raja-arvoista ei vielä puhuta. Jatkosta päätetään EU-maissa tehtävien testausten perusteella. Tällä hetkellä tehdään asiantuntija-arvioita isommille rakennuksille ja kerätään palautetta. Testausvaiheessa nähdään mitä palveluja voidaan soveltaa Suomen olosuhteisiin. Nyt niihin voi vaikuttaa. Suomessa arvioita on tekemässä n. 70 henkilöä. Myös Metropolian Myllypuron kampusrakennus on mukana arvioinneissa.
SRI:n eduiksi nähdään, että se on ohjaavaa – ei toteavaa. Tavoite liittyy rakennuksen energian käyttöön ja ennakointiin. Kiinteistöä voi näin myös paremmin verrata muihin rakennuksiin. Osa arvioitavista asioista näkyy myös käyttäjille, kuten älyvalaistus. Osa taas tapahtuu ikään kuin ”konepellin alla” piilossa, kuten rakennuksen energian käyttö tai ilmanvaihto. Ne eivät näy ilman mittareita.
Empathic Building -kiinteistöinfojärjestelmä sekä digitaalinen oppimateriaali Metropolialla
Teknologiapäällikkö Harri Hahkala Metropolialta esitteli meille Empathic Building -kiinteistöjärjestelmää. Samaa datavirtaa hyödynnetään Metropoliassa yhteisen alustan kautta useammassa eri järjestelmässä, kuten Empathic Buildingissa ja esimerkiksi Smart Hospitalissa. Alustaa kehitetään edelleen yhdessä yritystoimijoiden kanssa.
Empatic buildingia voi hyödyntää esimerkiksi katsomalla sen kautta missä talossa on vapaita työtiloja tai parkkipaikkoja. Järjestelmä näyttää ilman kosteus- ja hiilidioksidipitoisuudet. Järjestelmästä saa raportit ulos, mutta nyt toteavasti. Enemmän ollaan siirtymässä ennustettavuuteen, jolloin voidaan hyödyntää kysyntäjoustoa – esimerkiksi ladataan lämpöakut täyteen vasta huomenna, jolloin on luvattu hyvin uusiutuvaa energiaa.
Harrin esityksestä näki hyvin, kuinka opetuksessa animaatiosta on usein enemmän hyötyä kuin fyysisen laitteen näkemisestä. Esimerkkinä hän käytti ilmanvaihtokonetta, jossa animaatio osoittaa ilmavirran liikkeen – paljain silmin sitä ei paikanpäällä näe. Tämä on viety pelillisesti hyödynnettäväksi, jolloin voidaan tehdä myös testausta.
Tutkimusinsinööri Jouko Pokela Metropolialta esitteli meille kehitteillä olevaa digitaalista oppimismateriaalia, joissa rakennusten energiajärjestelmiin ja talotekniikkaan liittyviä osioita on yhdistetty virtuaalimaailmaan. Yhteisessä alustassa hyödynnetään 360°-kuvauksia tiloista.
Kiinteistöjen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen datan avulla
Tapio Toivanen Eeneman Oystä kertoi heidän palvelusta Building Energy Efficiency (BEE Solution). BEE solution on kiinteistön omistajille suunnattu energiaoptimointipalvelu, joka hyödyntää tekoälyä.
Palvelulla halutaan tehdä kiinteistöistä älykkäämpiä. Kun kiinteistössä normaalisti saadaan näkymiä kulutuksesta taaksepäin, järjestelmällä voidaan tuoda kiinteistöautomaatioon dataa myös ulkopuolelta kolmansilta osapuolilta. Tietolähteitä voivat olla esim. sähkön hinta, uusiutuvan energian saatavuus ja säätilat ja -ennusteet. Järjestelmällä halutaan laskea miten kiinteistö käyttäytyy ulkopuolisen tilanteen muuttuessa, ja kiinteistö voi ”oppia” toimimaan tehokkaammin. Esim. ilmanvaihto voidaan opettaa sammuttamaan yöksi CO2-pitoisuuksien mukaan. Lämpötilaa säädetään kiinteistö- tai huonetasolla sääennusteen mukaan ennakoiden muutamalla tunnilla. Käyttöönotettaessa palveluun haetaan noin vuoden historiadata, ja kerättyjen datanäytteiden simuloinnista nähdään säästöt. Tämä kiinnostaa asiakasta, jos kiinteistö on suuri, jolloin säästöpotentiaalia on paljon energian hinnassa ja päästöjen suhteen.
Älykkäiden rakennusten tarvitsemat toimintatapamuutokset
Liiketoimintajohtaja Vili Tuomisaari Granlund Oy:stä kuvasi, että älyrakentamisella haetaan hyötyjä mm. rakennuksen käyttöön, ennakoitavuuteen ja kustannus- ja energiatehokkuuteen. Periaate älyrakennuksessa on koota eri järjestelmistä tuotettu tieto palveluiksi ja toiminnallisuuksiksi tiedonhallinnan kautta. Data lisääntyy koko ajan, ja ihmiset ja järjestelmät eivät ole tyypillisesti pysyneet mukana. Nyt mukaan on saatu tekoäly.
Tuomisaaren mukaan jo rakennusten suunnittelussa on annettava suurempi arvo kiinteistön elinkaarelle ja siilojen murtamiselle, jolloin asiantuntijuus laajenee. Rajapintoja eri siilojen välillä on paljon, eivätkä asiat välttämättä käytännössä toimi kuten on alunperin suunniteltu. Eri toimijoilla saattaa olla erilaisia tavoitteita.
Tuomisaaren esityksessä tarvittavia toimintatapamuutosina nousi esiin antaa enemmän painoarvoa hankkeiden alkupäälle. Suunnitella ja määritellä jo alkuun hyvin mitä tavoitellaan ja miksi. Huomioida mm. budjetointi ja huollettavuus, ylläpito, muuntojoustavuus ja tulevaisuudenkestävyys, sekä murtaa siilot projektin eri osien välillä. Tärkeää on kartoittaa ja määritellä ratkaisumallit ja toteutustavat, tiedonhallinta ja integraatio.
Keskustelussa kävi ilmi, että tekoäly ei ole alalla vielä yleistä, vaan enemmänkin itseoppivat optimoinnit. Ajan kysymys on kuitenkin miten ratkaisut laajenevat alalla. Kiinteistökantaa on ylläpidettävä ja huollettava, joten älykäs malli voi olla kustannustehokas. Malleja on jo maailmalla ja onnistumistarinoita tulee lisää. Tavoitteena on saada älyrakentamista myös vanhoihin rakennuksiin, mutta rajoitteita voi tietenkin tulla vastaan. Mahdollisuuksia kuulemma kuitenkin löytyy.
Tilaisuuden ohjelma ja esitykset löytyvät täältä.
Metropolian Myllypuron älykampuksen esittelykalvot löytyvät täältä.
Kirjoittaja
Sanna Ylä-Lyly
Koordinaattori, FrEE-hanke
Suomen Lähienergialiitto ry
