Tulevaisuuden energiaosaajat hiilivapaaseen kasvuun -hankkeen tarkoitus on poistaa osaamisvajetta Uudellamaalla

free

FrEE – Framtidens EnergiExpert – Tulevaisuuden energiaosaajat hiilivapaaseen kasvuun -hankkeen tarkoitus on poistaa osaamisvajetta Uudellamaalla, jota on odotettavissa energia- ja talotekniikan aloilla energiamurroksen myötä. Murroksen seurauksena energian tuotantorakenne muuttuu keskitetystä hajautettuun ja fossiilisten polttoaineiden käyttö pienenee. Hanke tarjoaa apua yrityksille ja yksityisille, jotta ne voivat toimia resurssiviisaasti.

 

Hankkeen avulla luodaan digitaalisia osaamiskomponentteja ja niistä muodostuvia osaamismoduuleja. Uusien teknisten ratkaisujen käyttöönotto vaatii uudenlaista osaamista. Hankkeessa osaamiskomponenttien palvelumuotoilu tehdään työntekijälle helppokäyttöiseksi, joustavaksi ja kevyeksi siten, että osaamista voi täydentää missä ja koska vain.

 

Hankkeessa konseptoidaan Energy Hub Living Lab -ympäristö

Siinä energia- ja talotekniikan yrittäjät ja yritykset henkilökuntineen voivat hyödyntää hankkeessa luotuja osaamiskomponentteja, osaksi virtuaalisesti ja osaksi fyysiseen ympäristöön sidottuna. Hankkeen aikana Energy Hub Living Lab liitetään kansallisten ja kansainvälisten hubien verkostoon.

Hankkeen päätavoite on varmistaa sujuva vihreä energiasiirtymä. Tämä lisää erilaisia liiketoimintamahdollisuuksia ja työtehtäviä. Osaamistarpeet muuttuvat ja niiden kehittämiseen luodaan toimintamalli.

Hankkeen päätoteuttaja on Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy ja osatoteuttajina toimivat Yrkeshögskolan Novia, Stadin ammatti- ja aikuisopisto sekä Suomen Lähienergialiitto ry.

Hankeaika on 01.09.2021 – 31.08.2023
Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto

Hankkeen alkaessa haastateltiin Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen professori Eva Heiskasta. Näin hän sanoo:

“Kun uutta energiatekniikkaa otetaan laajasti käyttöön yhteiskunnassa, se nostaa kaikkiin alaan liittyvien töiden vaativuustasoa, kuten aina teknologiamurroksissa. Näin on etenkin niin kauan, kun yleisesti hyväksyttyjä standardiratkaisuja ei ole löydetty.

Erityisesti kiinteistökohtaiset hybridiratkaisut ovat sellaisia, joita ei voi täysin standardoida koskaan, ja joissa kiinteistöjen moninaisuus vaatii uusien ratkaisujen markkinoijalta ja asentajalta hyviä suunnittelutaitoja.”

 

Koulutus on keskeisessä asemassa

Professori Eva Heiskanen jatkaa ”Koulutus on keskeistä energiamurroksen edistämiselle, koska laadukkaat toteutukset lisäävät kansalaisten ja kuluttajien luottamusta uusiin energiaratkaisuihin. Julkisesti tarjolla oleva koulutus myös tasoittaa pelikenttää ja varmistaa, että myös pienet yritykset pääsevät kiinni uusiin markkinoihin. STN Smart Energy Transition -hankkeen tekemä selvitys vahvistaa tällaista koulutustarvetta”

Lisätietoa tästä löytyy julkaisusta: Energiamurros ja osaaminen: Tiina Ohrling, Eva Heiskanen, Kaisa Matschoss, Tarkastelu energiamurroksen avainalojen ammatillisista osaamis- ja koulutustarpeista.

Hankkeen päätoteuttajanana on Metropolia AMK. Näin Antti Tohka Metropoliasta kertoo: “Toimin tämän hankehakemuksen pääkirjoittajana ja tutkijana. Taustani on energiatekniikka-alan koulutus Otaniemestä ja olen ollut Metropolialla töissä vuodesta 2010 lähtien. Sitä ennen tein erilaisia energiaan liittyviä juttuja kuten ilmanpäästömallinnushommia. Ensisijaisesti kuitenkin toimintutkijana erilaisissa paikoissa.

Tässä FREE-hankkeessa yhdistyy systeemianalyttinen puoli; se että näkee tällaisen energiajärjestelmän muutoksen ja pedagogisen puolen ja ymmärtää, että tässä on paljon sellaista asiaa mitä ei ole tiedekorkeakouluissa eikä ammattikorkeakouluissa eikä ammattikouluissakaan opetettu työelämässä oleville.”

 

Energiasiirtymävaihe pääkaupunkiseudulla tapahtuu nopeasti

”Viimeisin statement on, että 2030 Helsingin pitäisi olla hiilineutraali. Tämä vaatii ripeitä toimia ja välitöntä infran rakentamista” 

Samalla Antti toteaa, että asia on tuttua itselle, onhan hän opettanut uusiutuvasta energiasta Metropoliassa ja ollut mukana hanketoiminnassa. Sitten hän jatkaa: ”Esittelin idean nykyiselle esimiehelleni ja hän ehdotti partnereiksi nykyisiä toimijoita. Lähienergialiitosta vinkkasi Hahkalan Harri. Se oli mielestäni nerokas siirto, sillä Lähienergia on sopivin ja luonnollisin, koska ajatuksena on hajautettu tuotanto, uusiutuva energia ja energiatehokkuuden parantaminen.”

 

Lähienergialiiton tavoite hankkeessa

Hankkeessa yhtenä osatoteuttajana toimivan Lähienergialiiton toiminnanjohtaja Tapio Tuomi kertoo Lähienergialiitosta “Meidän tavoitteena on tehdä uusiutuvan energian hyödyntämisestä ja älykkäästä energian käytöstä suomalaisille – kuluttajille, yrityksille, maatiloille ja julkisen sektorin toimijoille – mahdollisimman vaivatonta. Tätä haluamme edistää mahdollistamalla uusien palveluiden ja uusien toimijoiden synnyn.

Lähienergialiiton jäsenistö koostuu yrityksistä, yhdistyksistä ja henkilöjäsenistä. Yritysjäsenet edustavat laajasti lähienergia-alaa. Joukosta löytyy energiayhtiöitä, älykkään energiakäytön palveluyrityksiä, uusiutuvan energiantuotannon ja puhtaan liikkumisen edistäjiä. Muista uusiutuvan energian yhdistyksistä jäseniä ovat Suomen Tuulivoimayhdistys ry STY, Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU, Aurinkotekninen yhdistys, Pienvesivoimayhdistys, Tulisija- ja savupiippuyhdistys ja Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry PORATEK.”

 

Novia osatoteuttajana

Osatoteuttajana hankkeessa on Novia. Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuspäällikkö Mats Lindholm kertoo: ”Olen Novian puolelta mukana hankkeessa. Tänä vuonna meillä on käynnistynyt LVI- suunnittelija- suuntautunut insinöörikoulutus Raaseporin toimipisteessä Uudellamaalla. Koulutuspyyntö tuli elinkeinoelämältä ja se on saanut vahvaa rahallista tukea yrityksiltä. Koulutus on ruotsinkielinen.

FREE-hanke sai alkunsa Hiilineutraali Suomi 2035 ohjelmasta, globaalista ilmastonmuutoksesta. Tutkitaan mitä voidaan varsinkin rakentamiseen ja kiinteistöihin liittyvän tekniikan avulla tehdä ja miten tilannetta voidaan parantaa.

Tiedetään, että noin reilu kolmasosa Suomen hiilidioksidipäästöistä, tavalla tai toisella, aiheutuu kiinteistösektorista ja rakentamisesta. Tekniikka on hyvin ratkaisevassa roolissa siinä, että Suomessa pystytään elämään, asumaan ja tekemään töitä kestävämmällä tavalla jatkossa”

Antti Tohka muistuttaa, että hankkeessa ei saa kehittää Metropolian tai muidenkaan toteuttajien omaa toimintaa, vaan koulutuksia voidaan tuottaa yrityksille, jotka sitten voivat kouluttaa omia työntekijöitään: ”Kehitämme koulutuskomponentteja yrityksille, jotka edesauttavat kouluttamaan omaa työvoimaa mahdollisimman kätevästi.”

 

Myllypuroon uudenlainen osaamiskeskittymä

Osatoteuttajana hankkeessa on myös Stadin AO, josta hanketta kommentoi apulaisrehtori Sari Slöör. Sari kertoi ensin omasta työnkuvastaan seuraavasti: ”Stadin AO:lla on kaksi vararehtoria, jotka toimivat rehtorin apuna ja heidän työnkuvaansa kuuluu mm. hanketoiminta.” Sari Slöör sanoo, että Myllypuroon rakennetaan uusi rakennus- ja talotekniikan kampus. Nämä tilat tulevat Metropolian välittömään läheisyyteen, joten sinne syntyy uudenlainen osaamiskeskittymä. Tämä tuo etuja niin opiskelijoille, tilojen käytölle kun opetukselle ja se kannustaa jatko-opintoihin.

Sari näkee tässä paljon synenergiaa. Hankkeesta puhuttaessa Sari toteaa, että jokainen toimija tuo oman tulokulmansa toimintaan ja punaisena lankana on vihreään energiaan siirtyminen.

 

FrEE-hanke yhteistyöhakemuksena

Mats Lindholm pohtii vuosien saatossa tapahtunutta muutosta: ”20 vuotta on tehty aika paljon töitä energiatehokkuuden puolella ja parannettu sitä jatkuvasti. Ehkä tämä kumpuaa siitä, kun maankäyttö- ja rakennuslaki uusittiin viimeksi 1999 ja kun se tuli voimaan 2000. Siinä oli jo silloin kestävän kehityksen vaatimukset lakipykälien sisällä ja se on antanut tukea, että on voitu tehdä systemaattisesti töitä tämän asian puolesta jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Toisaalta sillä saralla on jo tehty monta asiaa. Siksi näen että tulee yhä tärkeämmäksi tehdä tiivistä yhteistyötä energian, talotekniikan ja rakentamisen välillä. Siinä missä viimeiset 20 vuotta jokainen on voinut optimoida osaltaan omia alueitaan, niin nyt täytyy katsoa kolmen osion yhteistyötä, jotta lopputulos olisi tasapainossa.

Näen, että siinä tämä Free-projekti on avuksi ja pidänkin tätä Free-hankkeen yhteistyöhakemusta suurena saavutuksena.

Antti Tohka selventää vielä miten Metropolia toimii yrityksille tarkoitetun koulutuksen suhteen: ”Tällä hetkellä tarkistan esim. tuotettua materiaalia. Tarkistan, onko se tekijänoikeuksien alaista vai voiko sen siirtää yritysten käyttöön. Materiaali tullaan sitten sijoittamaan Lähienergialiiton sivujen alle.”

 

Realistiset tavoitteet

Mats Lindholm jatkaa vielä hankkeen yhteistyön merkityksestä ja sen tuomista mahdollisuuksista: ”Hankkeen kautta saadaan levitettyä osaamista molempiin suuntiin. Oppia sitä, mitä Ruotsin puolella on tähän teemaan liittyen aiemmin tehty ja avata markkinoita Uudenmaan alueen yrityksille. Novian kautta mukaan on tullut myös ruotsalaista elinkeinoelämää. Ohjausryhmässä on mukana mm. Solkompanietin toimitusjohtaja. Toivon hankkeen edistävän rakennus- ja talotekniikka- sekä energia-alan yhteistyötä niin että se etenisi vielä askeleen nopeammin kuin ilman tätä hanketta. Toisaalta toivon, että se saa aukaistua varsinkin näille pienille yrityksille sen, mitä hiillineutraali 2035 käytännössä voi tuoda tullessaan. Se voi avata näille pienille ja keskisuurille yrityksille uusia kasvun mahdollisuuksia.

Nimenomaan tuoda esille mitä kaikkea myönteistä nämä 2035 tavoitteet voi tietää elinkeinoelämälle.

Ei pelkästään ympäristön eduksi ja pelkän elämäisen jatkumisen eduksi, vaan myös että yritykset myös näkisivät sen tässä vaiheessa syynä pysyä kehityksen etupäässä. Silloin tässä on myös kasvumahdollisuuksia Uudenmaan alueen tämän alan yrityksillä. Se antaa motivaation olla mukana tässä projektissa, kun näkee mahdollisuuden viedä sitä puolta eteenpäin.”

Antti toteaa samansuuntaisesti kuin Mats: ”Odotukseni projektin tavoitteista ovat melko realistisia. Nyt pitää vain osata toimia niin, että hankkeen tuloksia saadaan levitettyä koko Suomeen ja sitä myötä kansainväliseen toimintaan.”

 

FrEE-hanke on vastaus

Myös Tapiolla on samanlaiset ajatukset “Alan nopea teknologinen kehitys näkyi osaavan työvoiman puutteena. Yritykset itse joutuivat kouluttamaan – ei ole ydinosaamista. Pelkkä aloituspaikkojen lisääminen on liian hidas ratkaisu, tarvitaan alan jatkuvaan kehityksen ja muuttuvaan sääntelyyn nopeasti reagoivaa jatko- ja täydennyskoulutus. Tähän isoon puutteeseen FREE-hanke on vastaus. “

Läs på svenska den här artikeln

Kirjoittaja

Tiina Hallenberg
Suomen Lähienergialiitto ry
tiina.hallenberg(at)lahienergia.org

 

Ajankohtaista

metsä puita

Turpeen käyttö energiantuotannossa loppuu Vantaalla vuonna 2021

Martinlaakson biovoimalan turpeen käyttö jää ensi vuonna historiaan, kun palamisen ja korroosion hallintaan kehitetty järjestelmä otetaan käyttöön. Turvetta on käytetty vuonna 2019 käyttöönotetussa biovoimalassa noin 10 % kokonaispolttoaineen määrästä hidastamassa biokattilan korroosiota ja likaantumista.   Martinlaakson voimalaitoksen vanha maakaasu- ja öljykäyttöinen voimalaitososa muutettiin vuonna 2019 biovoimalaksi. Biovoimalassa käytetään polttoaineena puuhaketta, kierrätyspuuta sekä puuteollisuuden sivutuotteita, kuten […]