Oletko koskaan kuullut sanan “saavutettavuus”? Kyseinen termi usein sekoitetaan esteettömyyden, saatavuuden ja käytettävyyden kanssa. Tässä blogikirjoituksessa kerromme, mikä on saavutettavuus sekä miten se on otettu huomioon koulutusmateriaalien suunnittelussa FrEE-hankkeessa.
Mitä on saavutettavuus?
Saavutettavuus merkitsee esteettömyyttä digitaalisessa maailmassa, mikä tarkoittaa, että mahdollisimman moni ihminen pystyy käyttämään verkkosivuja tai mobiilisovelluksia mahdollisimman helposti ilman rajoitteita. Kun fyysisessä maailmassa mietitään sitä, että pääseekö esimerkiksi liikuntarajoitteinen ihminen portaita ylös monikerroksissa talossa, digitaalisessa ympäristössä saavutettavuuteen voi taas vaikuttaa esimerkiksi liian pieni fonttikoko, sisällön liiallinen määrä yhdellä sivulla tai se, avautuuko linkit uuteen välilehteen tai pop-up-ikkunaan.
Toisin sanoen palvelun suunnittelussa täytyy ottaa huomioon, miten ihmiset rajoitteiden kanssa tulevat käyttämään palvelua. Pystyykö heikkonäköinen käyttäjä näkemään sisältöjä, kun värikontrasti on huono? Onko sisällön kieli selkeää siten, että maahanmuuttajataustaiset ihmiset voivat ymmärtää sitä? Miten verkkosivun kokee ihminen, joka ei ole tottunut digitaalisten palvelujen käyttöön? Saavutettavuus riippuu suuresti sekä ihmisestä että tilanteesta, missä hän on.
Euroopan parlamentti ja neuvosto julkaisivat lokakuussa 2016 saavutettavuusdirektiivin, jonka tarkoituksena on parantaa digitaalisten palveluiden laatua asettamalla saavutettavuudelle minimivaatimukset. Direktiivin pohjana on Web Content Accessibility Guidelines (siirryt toiseen palveluun) eli WCAG-standardi. Direktiivi koskee viranomaisen asemassa toimivia organisaatioita, joihin kuuluu mm. ammattikorkeakoulut. Direktiivin mukaan viranomaisilla sekä tietyillä yksityisen sektorin organisaatioilla on velvollisuus tehdä verkkopalveluistaan saavutettavuusvaatimusten mukaisia. WCAG-kriteerit jaetaan kolmeen vaatimustasoon: A-, AA- ja AAA-tason kriteereihin. FrEE-hankkeessa tarkistuksen pohjana oli käytetty WCAG 2.1 -kriteerien AA-tasoa.
Miten saavutettavuus on otettu huomioon FrEE-hankkeessa?
Hankkeessa aiemmin tehtyjen palvelumuotoiluhaastatteluiden pohjalta hanketiimimme on valinnut osaamiskomponenttien kehittämistä varten Moodle-oppimisympäristön, sillä moni haastateltava sanoi käyttäneensä kyseistä alustaa entisestään ja koki sen toimivaksi. Haastatteluiden muihin tuloksiin voit tutustua aikaisemmin julkaistussa blogikirjoituksessamme FrEE-hankkeessa koulutusmateriaalia luodaan tarve edellä.
FrEE-hankkeessa olemme huomioineet saavutettavuutta hankkimalla ulkopuolisilta asiantuntijoilta saavutettavuusarviointiapua hankkeen oppimismateriaalien suunnittelun alkuvaiheessa. Virheistä on otettu opiksi, puutteita on korjattu ja hankkeessa kehitetään jatkossa osaamiskomponentteja ottaen saavutettavuus huomioon entistä paremmin. Seuraavaksi tarkastellaan saavutettavuusasiantuntijoiden tekemää osaamiskomponenttien arviointia.
Mitä parannettavaa oli saavutettavuuden kannalta?
Saavutettavuusasiantuntijat tarkistuksessaan kiinnittivät erityistä huomiota komponenttien havaittavuuteen, mukautettavuuteen, erottuvuuteen sekä toimintavarmuuteen. Toisin sanoen tarkistuksessa arvioitiin se, onko sisältö esitetty käyttäjän havaittavissa olevilla tavoilla sekä voidaanko sitä esittää eri tavoin ilman sisällön menettämistä. Näihin vaikuttaa muun muassa tekstivastineiden käyttö, audion kontrollointi, sisältöelementtien järjestys, väriyhdistelmien kontrastit sekä mahdolliset oppimisympäristön koodiongelmat.
Arvioinnista selvisi, että osaamiskomponenteissa oli parannettavaa saavutettavuuden toteutumiseksi. Oppimateriaaleissamme on paljon visuaalisia elementtejä, ja saimme asiantuntijoilta ohjeistuksen kuvien tekstivastineiden tarkentamiseen. Tekstivastineet eli alt-tekstit ovat tärkeitä niille ihmisille, joilla on heikentynyt näkö tai joilla on lukivaikeuksia. Kun tekstivastineet ovat kunnossa, käyttäjät heikentyneen näön kanssa pääsevät “lukemaan” kuvia ruudunlukuohjelman avulla. Tekstivastineet auttavat käyttäjää myös silloin, kun kuvat eivät lataudu esimerkiksi yhteysongelmien vuoksi. Meidän tapauksessamme tekstivastineet eivät olleet asiantuntijoiden mielestä alusta saakka tarpeeksi selkeitä, joten korjasimme niitä kuvaavammiksi.
Saimme palautetta myös koskien mukautettavuutta, eli sivun sisällön esittämistä käyttäjälle oikein eri käyttöliittymissä. Sivuilla käytetyt otsikkotasot eivät olleet hierarkkisessa järjestyksessä, sekä teksti- ja kuvaelementtien järjestys sivuilla oli asetettu väärin. Tämä haittaa ruudunlukuohjelman toimintaa, sillä se pohjaa lukujärjestyksensä sivun koodissa oleviin hierarkioihin, eikä niinkään siihen miltä sivu näyttää käyttäjälle. Myös tekstin ja taustan kontrastisuhde ei ollut alusta asti oppimisympäristössä riittävä.
Saavutettavuusauditoinnissa kävi ilmi myös, etteivät kaikki sisällöt ole luettavissa ruudunlukuohjelmalla. Tämä johtuu Moodleen integroiduista ominaisuuksista, kuten pelillisistä aktiviteeteista. Tämän vuoksi päädyimme siihen, että aiomme jatkossa tehdä jokaisesta komponentista myös vaihtoehtoisen saavutettavan version PowerPoint-esitysmuodossa, jonka saavutettavuus on todettu.
Verkkopalvelujen saavutettavuutta ei tule pitää itsestäänselvyytenä. Se vaatii saavutettavuusohjeiden tarkkaa seurantaa, komponenttien johdonmukaista suunnittelua ja joissakin tapauksissa myös hyviä tietoteknisiä taitoja. Koulutusalalla saavutettavuuden merkitys on vielä suurempi, sillä se antaa useammalle ihmiselle mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan.
Lähteet:
https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/
https://www.ambientia.fi/ajankohtaista/saavutettavuuden-sanastoa
Kirjoittajat:
Lada Stukolkina, palvelumuotoiluassistentti
FrEE-hanke, Metropolia-ammattikorkeakoulu
Lada.stukolkina@metropolia.fi
Hanna Gröndahl, tutkimusassistentti
FrEE-hanke, Metropolia-ammattikorkeakoulu
Hanna.Grondahl@metropolia.fi
Kuvalähde: Unsplash
