FrEE-hankkeen päätösseminaari Energiaosaaminen on tulevaisuutta – Energikunnande är framtid pidettiin Metropolian Myllypuron kampuksella 17.8.2023. Mukana oli huikeat puhujat ja kiinnostavaa keskustelua. Kaksivuotinen FrEE-hanke tuli päätökseen ja verkossa käytettävä koulutusmateriaali on valmistunut. Tilaisuus videointiin ja se julkaistaan lähiaikoina Lähienergialiiton sivuilla.
Tilaisuuden juonsi Kirsi Alm-Siira.
Avauspuheenvuoron piti Metropolian kiinteistö- ja rakennusalan osaamispäällikkö Jorma Säteri. Hän kertoi, että ammattikorkeakoulun tutkimustulokset siirtyvät jatkuvasti käytäntöön, esim. tutkimuksiin, koulutuksiin ja suoraan työelämään. FrEE-hankkeen projektipäällikkö Kaisa Rapanen Metropoliasta jatkoi kertomalla FrEE-hankkeen koulutusmateriaalista, jota voi kuka tahansa hyödyntää esim. oman kännykän kautta. Linkki koulutusmateriaaliin löytyy Lähienergialiiton sivuilta.
Mitä vihreä siirtymä vaatii meiltä – Markku Ollikainen
Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen kertoi meille ilmastonmuutoksen etenevän kiihtyen. Helleaallot, kuivuus, ruokaturva ja juomavesi – kaikki nämä tilanteet pahenevat. Kuulimme ilmastonmuutoksen noidankehästä: jäätiköiden sulamisesta, jolloin merenpinta nousee kohtalokkaasti, Amazonin sademetsästä, joka on kuin maapallon keuhkot. Merkittävä teki on Atlantin hidastunut merivirtajärjestelmä (AMOC), josta lähtee myös meille tärkeä Golf-virta. Jos AMOC romahtaa, menetetään Amazon ja jäätiköiden sulaminen kiihtyy. Noidankehään vaikuttaa myös ikiroudan sulaminen, joka vapauttaa ilmakehään metaania ja hiiltä.
Ihminen voi vaikuttaa kehitykseen rajoittamalla kasvuhuonepäästöjä, mutta aikaa ei ole hukattavaksi. EU:lla on vastuu toimia ja paljon EU:ssa jo tehdäänkin. Pyrkimys on saada päästöt alas, nielut ylös ja ruuantuotanto järjestymään uudelleen. Vihreässä siirtymässä tarvitaan syvällinen muutos talouden rakenteisiin, markkinoihin ja käyttäytymiseen. Halutaan irti nykyisistä infrastruktuurista, tuotantotavoista, käyttäytymisestä ja normeista, jotka aiheuttavat ilmastonmuutosta tai vahingoittavat ympäristöä. Tärkeää on myös luontokadon pysäyttäminen ja kiertotalous.
Osaamisen lisääminen on tärkeää, ja energia-ala on vihreän siirtymän ytimessä. Se on Suomelle mahdollisuus. Vihreä siirtymä vaatii meiltä
- johdonmukaista ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa
- vahvaa tutkimus- ja tuotekehityspolitiikkaa.
Uutta näkemystä tarvitaan myös rakentamisessa. Lämmitykseen tarvitaan innovaatioita ja viilennysratkaisujen rooli tulee kasvamaan merkittävästi.
Kouluttajien verkottamisella lisää vetyosaajia – Minna Näsman
Projektipäällikkö Minna Näsman kertoi meille Kansallinen vetyverkosto -projektista (2022-2023). Verkostossa tehdään rajat ylittävää yhteistyötä yhteisen vetytalousalueen luomiseksi Itämeren alueelle. Kansallinen vetyverkosto on tähän mennessä mm. kartoittanut olemassa olevaa vetyosaamista, ja koulutuskokonaisuuksia ja tietoa tapahtumista on saatavilla heidän nettisivuillaan.
Alan kehitys on valtavaa ja osaamistarve on suuri. Kaikkia tarvitaan, ja Näsman kehottikin olemaan häneen yhteydessä sopivista tahoista mukaan vetyverkostoon.
Energia-alan yrityksen tärkein osaaminen on kokonaisuuksien ymmärtäminen – Petri Koivula
Energia-asiantuntija Petri Koivula Suomen energiainsinöörit Oy:stä kertoi alalla olevan pulaa niin suunnittelijoista kuin tekijöistäkin. Alalla tarvitaan innovaattoreita. Parhaat innovaatiot voivat tulla sektorirajat ylittävästä toiminnasta. On myös tärkeää osata kertoa asioista kansantajuisesti esim. taloyhtiöiden hallituksissa.
Alalla onnistumiseen Koivula näki tärkeimpänä yrittäjämäisen asenteen. Toiseksi hän nosti tekniikan osaamisen. Yrittäjät hakevat osaajia, joilla on käytännön tekemisestä ymmärrystä ja kokemusta. Innokkuus, loogisuus, kokeileva luonne, avoimuus, ratkaisukeskeisyys ja joukkuepelaajan luonne olivat muita Koivulan luettelemia tärkeitä ominaisuuksia, joita rekrytoinnissa arvostetaan.
Tekijöitä haetaan jatkuvasti ja myös verkostoyrittäjyys on kiinnostava vaihtoehto.
FrEE-hankkeen tuloksiin tutustumista ja keskusteluja
Kahvitauolla pääsimme tutustumaan FrEE-hankkeen materiaaliin ja oppimahdollisuuksiin mm. VR-lasien ja MatterPort-ympäristön 360-kuvien kautta. Tutustuimme myös hankkeen tekijäorganisaatioihin sekä uusiin koulutushankkeisiin. Aikaa oli myös vapaalle ajatusten vaihdolle.
Yrittäjät ovat huippuosaajia ja -oppijoita. Aivotutkijan vinkit erilaisille oppijoille muuttuvaan työelämään – Minna Huotilainen
Aivotutkija, professori Minna Huotilainen kertoi, kuinka me kaikki olemme erilaisia oppijoita. Yrittäjät ovat huippuosaajia ja -oppijoita ratkaistessaan asioita koko ajan. Työelämä muuttuu ja tekoäly yleistyy, mutta robotti ei ymmärrä mikä on relevanttia. Ihmisiltä tarvitaan edelleen mm. merkityksen antoa, empatiaa, joustavuutta, muovautuvuutta ja tilannesidonnaista päätöksentekoa.
Kun robotit veivät rutiinihommat, työ kävikin ihmiselle tietyllä tavalla raskaammaksi. Nyt on oltava koko ajan skarppina, meille on enää vaikeimmat asiat jäljellä. Työelämä muuttuu, mutta työelämä on muuttunut koko ajan aiemminkin.
Vaaditaan siis oppimista. Oppimista tapahtuu
- unessa
- fyysisesti tekemällä
- uteliaisuudesta
- ällistymällä esteettä (kokemukset)
- yhdessä oppimalla.
Kuulimme myös stressistä. Me siedämme stressiä ja osaamme jopa nauttia siitä, kun se pysyy rajoissa. Palautumisoppiminen on kaikille tärkeä taito opetella itsessään. Keinot siihen ovat vanhoja, kuten vaikkapa hiljentyminen, rukoukset, venyttelyt ja harjoittelut jotka saavat sinut pysähtymään ja hengittämään rauhallisesti. ”Metsästäjä-keräilijän työ on meille luonnollisinta, ja tarve siihen asuu meidän mielissä ja kehoissa edelleen”.
Yrittäjän näkökulma jatkuvaan oppimiseen ja käyttökokemuksia FrEE-hankkeen opiskelumateriaalista – Kaija Niemi
Toimitusjohtaja Kaija Niemi Länsimäen Kiinteistöpalvelu Oy:stä kertoi meille kokemuksistaan oppimisesta yrityksessään ja FrEE-hankkeen materiaalien käyttökokemuksista. Hän kertoi, että kaikki työntekijät eivät aina ole löytäneet motivaatiota uuden oppimiseen. Ala kuitenkin tarvitsee koko ajan uuden oppimista.
FrEE-hankkeen materiaaleista löytyi tietoa heidän yrityksessään isännöitsijöiden ja kiinteistöhuollon tarpeisiin. Esimerkkinä kiinteistönhoitajat, joiden on uusien järjestelmien käyttöönoton yhteydessä kehitettävä omaa osaamistaan, jotta uusia ratkaisuja osataan hyödyntää optimaalisella tavalla. Materiaalista oli hyötyä esim. vikatilanteissa.
Kiitosta sai se, että FrEE-hankkeen materiaaleista sai otettua vain sen, mikä itseä kiinnostaa. Myös yhdessä oppimista tapahtui. Niemi suositteli kokemustensa perusteella FrEE-hankkeen materiaaleja muillekin.
Yhteiskeskustelu: Jatkuva oppiminen energia-alan yrityksissä
Lopuksi kuulimme vielä Minna Huotilaisen, Kaija Niemen, Minna Näsmanin ja Petri Koivulan mielenkiintoisen yhteiskeskustelun, jossa he mm. vastasivat yleisön kysymyksiin. Tässä poimintoja siitä:
Nuori oppija oppii nopeasti yksityiskohdat, mutta vanhemmalla on kokemuksen tuoma ymmärrystä siitä, mikä on olennaista. Yhdessä oppimisella saadaan molemmat hyödyt. Energia-alalla opitaan usein yhdessä ratkaisemalla.
Vanhasta pois oppiminen on erityisen tärkeää. Pohdittiin, että joskus vanha tapa onkin identiteettikysymys, ja uuden oppimisesta on tullut negatiivista – puhutaan takinkääntäjistä, vaikka sen, että ihminen oppii uutta, pitäisi olla perusasia. Joskus oppimista estää myös sen vaivalloisuus. Jos ennen on ollut asiantuntija, on hankala hyväksyä, ettei yhtäkkiä osaakaan. Ajattelutapojen muutosta tarvitaan myös oppimisen tavoissa: työn tekemisessä sallitaan jo monia tapoja. Niin pitäisi sallia oppimisessakin.
Lyhyiksi osioiksi pätkitty oppimienen on hyvä tapa, sillä silloin opittu asia säilyy muistissa paremmin. FrEE-hankkeen materiaalit ovat lyhyissä pätkissä. Hyvää kokemusta oli myös lyhyistä webinaareista.
Kiinnostus ohjaa oppimista, sillä kaikki lähtee motivaatiosta. Halu, ympäristön tuki ja lupa oppimiseen ovat tärkeitä. Esimiehiä kehotettiin puheenvuoroissa kysymään ja kuuntelemaan työntekijöiltä mikä juuri heille on merkityksellistä. Palautetta hakemalla työkulttuuria voisi muokata oppimishaluisemmaksi.
Tärkeäksi nähtiin, että oppimisen eväät saataisi kaikille jo nuorena. Koko ikä on oppimista, joten ehdotettiin myös koulutustakuuta, jossa oppilaitoksesta valmistunut saisi aina hyödyntää oppimista oppilaitoksessa, myös esim. työharjoittelupaikkojen tarjoamisen kautta.
Kirjoittaja
Sanna Ylä-Lyly
Koordinaattori, FrEE-hanke
Suomen Lähienergialiitto
