FrEE-hanke järjesti 30.5.2023 Helsinki XR Centerissä #FutureLearning – Energia-alan osaamisen uudet ulottuvuudet -tilaisuuden tulevaisuuden oppimisen tavoista. Pääsimme kuulemaan miten virtuaalisia menetelmiä hyödynnetään opetuksessa ja kokeilemaan mm. miltä tuntuu mixed reality, tehostettu todellisuus. Koordinaattori Sanna Ylä-Lyly kirjoittaa tilaisuuden annista ja omista kokemuksistaan virtuaalitodellisuudessa.
FrEE-hankkeen projektipäällikkö Kaisa Rapanen Metropolialta juonsi tilaisuuden. Hän vinkkasi, että FrEE-hankkeen oppimateriaalia voi testata vaikka itse kotoa testauslinkin kautta.
Palvelumuotoilun hyödyntäminen digioppimisessa
FrEE-hankkeen digitaalista oppimateriaalia kehitetään käyttäjä edellä. Kuulimme tilaisuudessa apulaisprofessori Mari Suoheimon (The Oslo School of Architecture and design AHO) ja digipedagogiikan asiantuntija Monica Aejmelaeuksen (Metropolia Ammattikorkeakoulu) esityksen palvelumuotoilun hyödyntämisestä digioppimisessa.
Hankkeen materiaalia suunniteltaessa on pyritty ymmärtämään mitä asiakas tarvitsee. FrEE-materiaalin potentiaalisille käyttäjille tehdyistä tutkimustuloksista selvisi, että kohderyhmä oppii parhaiten tekemällä, keskustelemalla, opettajan avulla ja ryhmätöinä. Kuuntelemalla oppiminen oli kohderyhmälle hankalinta. Edistymisen seuranta motivoi kohderyhmää eniten, ja testaaminen nähtiin tärkeäksi. FrEE-hankkeen oppimateriaalia on kehitetty tutkimustulosten perusteella.
VR-teknologian hyödyntäminen opetuksessa, case DUKE (Lapin AMK)
Seuraavaksi kuulimme lehtori, projektipäällikkö Tauno Tepsan (Lapin ammattikorkeakoulu) esityksen. Hän kertoi, että suuri osa Lapin AMK:n opiskelijoista asuu muualla kuin Lapissa. Siksi Lapissa on hyödynnetty jo pitkään monimuoto-opetuksen menetelmiä, ja siitä esimerkkinä VR-teknologia. VR-teknologiaa tullaan luultavasti hyödyntämään tulevaisuudessa nykyistä enemmän.
Tauno Tepsa esitteli Duke-hankkeen, joka tehtiin Lapin AMK:n ja Lapin koulutuskeskus Redun kanssa yhteistyössä. Hän havainnollisti mallin tekemisen prosessina, jonka takaa löytyy paljon työtä: on tehty esim. prosessimalli, matemaattinen tausta, tietokoneohjelmaan koodit, järjestelmä antureineen, joista tieto siirtyy VR-malliin. VR-mallit on toteutettu pelimoottorilla. Meille havainnollistettiin myös miten, ja mitä se vaatii.
Nykyään kaiken voi mallintaa niin tarkeasti, että on vaikeaa tietää mikä on mallinnus, mikä valokuva. Duke-hankkeen materiaaliin voi tutustua YouTubessa, ja kävimme linkkejä läpi.
XR, VR, AR – hän? Virtuaalisesti laajennettu todellisuus selitettynä
Asiantuntija Janina Rannikko Helsinki XR Centeristä selvensi meille kiinnostavalla tavalla mistä XR-maailmoissa on kyse:
- XR = eXtended Reality = laajennettu todellisuus. Kattotermi kaikelle muulle
- VR = Virtual Reality = virtuaalitodellisuus
- AR = augmente reality, lisätty todellisuus. Virtuaalisia objekteja on lisätty todelliseen maailmaan
- MR = Mixed Reality, tehostettu todellisuus, yhdistetty todellisuus
Näitä termejä koetaan laitteistojen avulla (silmikoilla eli VR-laseilla ja ohjaimilla), vaikka aina edes ohjaimia ei tarvita. Kolmiulotteista 3D grafiikkaa ollut jo kauan, mutta se on nähty tietokoneen ruudulta 2D:nä, jossa maailma on tietokoneen sisällä. XR-teknologialla kokemus pyritään saamaan itse. Immersiivisessä virtuaaliympäristössä tuntuu kuin olisit itse virtuaalisessa maailmassa. Siinä uppoudutaan kokonaan virtuaaliseen tilaan (immersio).
Ohjaukseen ei siis aina tarvita edes laitteita, vaan ohjausta voi tehdä vaikka käsien, silmien tai pään liikkeillä. Pääsin itse kokeilemaan toteutusta niin ohjainten kanssa kuin ilman, ja ainakin itselleni oli mukavampaa ohjata ihan omien käsien liikkeillä, ja näin se meni: nostin kättä, näkymään tuli valikko. Toisella kädellä valikosta pääsi valitsemaan, ja virtuaalilaseilla nähty näkymä muuttui. Ohjaimia oli hieman haastavampaa käyttää tottumattomana sokkona, kun ei nähnyt mitä on kädessä. Siihenkin tottuu varmaan kuitenkin nopeasti.
Immersiivisiin tiloihin on mahdollisuus päästä jo myös ilman VR-laseja. 360 asteen kokemukset luovat tilallisen kokemuksen, vaikka tila on luotu kuvien avulla. Näitä oppimisalustoja on kuulemma tehty paljon.
Tilaisuudessa kysyttiin voisivatko opettajat jo itse rakentaa tällaisia oppimisalustoja. AR-todellisuutta voidaan jo tehdä itsekin, siihen on mm. kännykkäsovelluksia. Mahdollisesti itse tekeminen jo valmiista paketeista voisi olla mahdollista myös VR-todellisuuksissa. Sovelluskehityksessä on kuitenkin aina suunnitelman mukaan koodattava ensin mitä sovelluksella voidaan tehdä.
Pääsin kokeilemaan myös mixed realityä. Oli hauskaa nähdä VR-lasien läpi, kuinka muuten virtuaalisessa ympäristössä ikkunan takaa vilkuttelikin FrEE-hankkeen tiimikaveri ihan oikeasta todellisuudesta.
Koulutusmateriaalien suunnittelu FrEE-hankkeessa – ajankohtaiset digitaaliset menetelmät
Digipedagogiikan asiantuntijat Hanna Gröndahl ja Monica Aejmelaeus Metropoliasta kertoivat FrEE-hankkeen koulutusmateriaalien suunnittelusta. Saavutettavuus, pelillisyys ja mobiilikäytettävyys ovat olleet FrEE-materiaalien suunnittelun tärkeitä tavoitteita.
Oppijalle halutaan onnistumisen kokemuksia. Pelillisyys edesauttaa myönteistä suhtautumista ja vahvistaa sitoutumista. Mikro-oppimisessa jaetaan sisältöä pieniin palasiin, jolloin materiaalia voi opiskella silloin kun on itse siihen valmis.
FrEE-hankkeen materiaaleja ei aina tarvitse edes lukea – voi kuunnella. Yli miljoonalla suomalaisella on jokin toimenkykyyn vaikuttava rajoite, joten saavutettavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Toimintakykyyn voivat vaikuttaa paitsi terveydelliset rajoitteet, myös vaikka se, että silmälasit tai kuulokkeet jäivät kotiin. Tai verkkoyhteys pätkii. Materiaaleja on tehty suomeksi ja ruotsiksi, ja myös englanniksi materiaalia on tulossa.
Virtuaalisuus ja digitaaliset kaksoset kiinteistö- ja energia-alan koulutuksessa Metropoliassa
Metropolian teknologiapäällikkö Harri Hahkala kertoi, että Metropolialla on otettu kiinteistön data haltuun, siitä saadaan dataa sekä kiinteistöinfo-järjestelmään että opetuskäyttöön. 360 visualisaation kautta opiskelijat ovat pääseet etänä tutustumaan myös korona-aikana Metropolian tiloihin.
Esimerkkinä Metropolian SmartLab – älykotien kehitysalusta on viety 360 kuvauksilla 3D-mallinnukseen. Tästä on pyrkimys tehdä myös digitaalinen kaksonen, jolloin jopa ihmisen liikkuminen tilassa näkyisi mallinnuksessa. Koska kuvaus on tehty 3D-mallinnuksella, animaatioita voidaan hyödyntää esim. peleissä.
Kiinnostavia nämä kokemuksia ovat, ja auttavat varmasti oppijaa ymmärtämään uudella ja motivoivalla tavalla. Esim. VR-ympräistö todetiin kuitenkin yksilökeskeiseksi ja helppoudessa on kehitettävää. Mutta nämähän kehittyvät vauhdilla. On hienoa saada opiskella tällaisilla materiaaleilla!
Kirjoittaja:
Sanna Ylä-Lyly
koordinaattori, FrEE-hanke
Suomen Lähienergialiitto
