Gasum avaa toukokuun loppupuolella kaksi uutta tankkausasemaa Ouluun. Uudet asemat täydentävät olemassa olevaa tankkausasemaverkostoa ja ovat myös Gasumin pohjoisimmat tankkausasemat. Lisäksi toukokuussa Lahden Kujalaan avattava uusi kaasutankkausasema tulee palvelemaan erityisesti raskasta liikennettä tarjoamalla polttoaineeksi raskaille ajoneuvoille soveltuvaa nesteytettyä maakaasua sekä nesteytettyä biokaasua. Aseman keskeinen sijainti palvelee erinomaisesti runkoliikennettä ja mahdollistaa raskaan kaluston jouhevan liikennöinnin eri puolille Suomea. Kotitalouksissa syntyvän sekajätteen joukossa on tyypillisesti 35–40 % biohajoavaa jätettä, kuten ruuan tähteitä ja vaikkapa talouspaperia, josta polttolaitoksessa ei energiatuotannon kannalta ole merkittävää hyötyä. Hyödyntämällä biohajoava jae biokaasun tuotannossa saadaan suurempi osa jätteestä hyötykäyttöön.
Gasumin kaasutankkausverkko palvelee pian etelästä pohjoiseen – Oulu saa kaksi uutta tankkausasemaa toukokuussa
Gasumin pohjoisin tankkausasema on tähän saakka sijainnut Jyväskylässä. Ouluun toukokuussa avattavat uudet asemat ovat toivottu täydennys Pohjois-Suomen kaasuinfrastruktuuriin. Asemat palvelevat sekä henkilöliikennettä että raskasta liikennettä, ja niiltä voi tankata joko maakaasua tai kotimaista, uusiutuvaa biokaasua. Uusien asemien myötä Gasumin asemaverkosto palvelee etelästä pohjoiseen raskaan kaluston runkoliikennettä.
”Tankkausasemaverkoston täytyy laajentua voimakkaasti, jotta suomalaisesta liikenteestä voidaan rakentaa asteittain puhtaampaa ja hiilineutraalimpaa. Pohjois-Suomeen on jo pitkään odotettu tankkausasemia, ja Oulun kaksi asemaa vastaavat kaasun kasvavaan kysyntään sekä raskaassa että henkilöliikenteessä. Raskas liikenne voi jatkossa tankata nesteytettyä maa- tai biokaasua etelästä pohjoiseen”, kertoo Markus Kaarlela, Gasumin liikenteen liiketoiminnan kehityspäällikkö.
Gasumin Lahteen avattava uusi tankkausasema mahdollistaa puhtaamman raskaan liikenteen ympäri Suomen
Lahdessa sijaitsee jo entuudestaan kaasutankkausasema Launeen Citymarketin edustalla, missä asiakkaat voivat tankata paineistettua maa- ja biokaasua henkilö-, jakelu-, jäte-, ja linja-autoihin. Kyseinen asema on Suomen vilkkaimpia kaasutankkausasemia ja nyt avattava kaasutankkausasema lisää kaasun saatavuutta ja mahdollistaa entistä voimakkaamman kaasuliikenteen kasvun Lahden alueella.
”Suomen kaasutankkausverkosto kasvaa nyt vauhdilla. Liikenteen vilkkaaseen solmukohtaan rakennettava uusi tankkausasema mahdollistaa raskaalle kaasuliikenteelle entistä helpomman liikennöinnin ympäri Suomea. Lisäksi uuden aseman sijainti mahdollistaa moottoritien vieressä kaasuautojen saumattoman tankkauksen ja on otollinen tankkauspaikka vaikkapa kaasukäyttöisille jäteautoille Lahden alueella. Kasvava verkosto kannustaa yhä useampaa yritystä siirtymään käyttämään kaasua polttoaineenaan”, kertoo Markus Kaarlela, Gasumin liikenteen liiketoiminnan kehityspäällikkö.
Paikallinen kaasuekosysteemi – polttoaine ja kierrätysravinteet tuotetaan oman alueen jätteistä
Tankkausasemilla myytävä biokaasu tuotetaan usein paikallisista raaka-aineista ja biokaasun tuotanto toteuttaa kiertotaloutta parhaimmillaan. Biokaasu on kotimainen, uusiutuva polttoaine, jota valmistetaan biojätteestä, jätevesilietteistä, lannasta ja teollisuuden orgaanisista sivuvirroista. Lisäksi raaka-aineissa olevat ravinteet saadaan hyötykäyttöön kierrätysravinteina ja lannoitteina.
Lahdessa on jo biokaasun tuotantolaitos. Gasumin tankkausasemat mahdollistavat paikallisen kaasuekosysteemin laajentamisen ja jätteiden käytön liikennepolttoaineena Lahden alueella. Biokaasua voidaan käyttää paikallisesti paitsi liikenteen polttoaineena myös teollisuuden ja kotitalouksien energianlähteenä.
Gasumin Oulun biokaasutuotantolaitos käsittelee puhdistamolietteitä, elintarviketeollisuuden sivuvirtoja sekä erilliskerättyä ja pakkauksellisia biojätteitä, joita varten laitoksella on oma esikäsittelylinja. Laitokselta saatava biokaasu myydään nyt osittain alueen jätehuoltoyhtiön paikalliseen kaasuverkkoon ja tankkausasemaan. Tulevaisuudessa valtaosa tuotetusta biokaasusta toimitetaan Gasumin tankkausasemille.
”Oulun uudet tankkausasemat tulevat tarjoamaan Oulun alueen jätteistä paikallisesti tuotettua biokaasua. Gasum rakentaa parhaillaan Oulun biokaasulaitokselle kaasun puhdistus- ja paineistuslaitteistoa, jonka avulla kaikki tuotettu biokaasu voidaan toimittaa alueen liikenteen tarpeisiin. Tämä on erinomainen esimerkki paikallisesta kaasuekosysteemistä, joka noudattaa kiertotalouden periaatteita. Tällaisia paikallisia ekosysteemejä löytyy Oulun lisäksi Lahdesta, Riihimäeltä ja Turusta. Jos koko kaupungin liikenne siirtyisi käyttämään paikallisesti tuotettua biokaasua, sen hiilidioksidipäästöt vähenisivät 80–90 prosenttia eikä lähipäästöjä syntyisi juuri lainkaan. Biokaasu on siis oikea askel kohti hiilineutraaleja kaupunkeja”, kertoo Ari Suomilammi, johtaja, Circular Economy Finland, Gasum.
Sekajätteen joukkoon päätynyt biojäte liikenteen polttoaineeksi – yhteistyöllä uusia ilmastoratkaisuja
Suomessa syntyy vuosittain yli miljoona tonnia sekajätettä, joka poltetaan jätteenpolttolaitoksissa. Sekajätteen mukana poltettavaksi menee myös merkittävä määrä biohajoavaa jätettä, joka on arvokas raaka-aine biokaasun tuotannossa. Kotitalouksissa syntyvän sekajätteen joukossa on tyypillisesti 35–40 % biohajoavaa jätettä, kuten ruuan tähteitä ja vaikkapa talouspaperia, josta polttolaitoksessa ei energiatuotannon kannalta ole merkittävää hyötyä. Hyödyntämällä biohajoava jae biokaasun tuotannossa saadaan suurempi osa jätteestä hyötykäyttöön.
Gasumin, Lounais-Suomen Jätehuollon ja Lounavoiman yhteishankkeessa selvitetään mahdollisuutta rakentaa jätteen esikäsittelylaitteisto, jolla biohajoava jae saadaan hyödynnettyä biokaasun tuotannossa liikenteen polttoaineeksi. Esikäsittelylaitteisto mahdollistaa myös muiden jätejakeiden, kuten kierrätyskelpoisen metallin erottelun polttokelpoisen jätteen joukosta. Biohajoavan jakeen erottelu sekajätteestä ei poista tarvetta biojätteen erilliskeräykselle, vaan täydentää jo olemassa olevia ratkaisuja.
”Paras vaihtoehto olisi, että biojätettä ei joutuisi sekajätteen joukkoon vaan se toimittaisiin erilliskeräyksen kautta suoraan biokaasulaitokselle. Pientalovaltaisilla tai haja-asutusalueilla biojätteen erilliskeräys ei kuitenkaan ole mielekästä, koska määrät kotitaloutta kohden jäävät pieneksi keruukustannuksiin nähden. Niin kauan, kun biohajoavaa jätettä päätyy sekajätteen joukkoon, on tärkeää löytää ratkaisut sen hyödyntämiseen,” kommentoi Gasumin kiertotalousliiketoiminnan johtaja Ari Suomilammi.
Hankkeen yhteydessä suunnitellun biokaasulaitoksen rakentamisesta ei ole vielä investointipäätöstä ja hankkeessa mukana olevien toimijoiden yhteistyön muoto tarkentuu myöhemmin tänä vuonna. Esiselvityksessä vertaillaan Turun Topinojan ja Salon Korvenmäen jätekeskuksien soveltuvuutta jätteiden esikäsittelyyn ja biokaasun tuotantoon. Gasum jatkaa vastaavien hankkeiden suunnittelua yhdessä myös muiden ekovoimalaitosten kanssa.
Kaasu mahdollistaa yrityksille merkittävät päästövähennykset
Suomessa jakelu- ja raskas liikenne aiheuttavat lähes 40 prosenttia maantieliikenteen päästöistä. Jopa viidesosa päästöistä voitaisiin poistaa muuttamalla liikenne kaasukäyttöiseksi. Raskaan liikenteen polttoaineeksi soveltuva nesteytetty maakaasu vähentää liikenteen päästöjä noin 20 % ja nesteytetty biokaasu jopa 85 %.
Yhä useampi yritys valitsee kaasun polttoaineekseen. Alkuvuoden aikana esimerkiksi Valio, Freja, Vähälä ja Schenkerin sopimuskuljettajat SepiTrans ja K&O Tiilikainen ovat siirtyneet käyttämään kuljetuksessaan kaasukäyttöisiä rekkoja. Raskasta liikennettä palvelee Suomessa neljä tankkausasemaa, ja uusien asemien myötä luku nousee kuuteen Lahden ja Oulun asemien avauduttua toukokuussa.
Lisätietoja
Markus Kaarlela, liiketoiminnan kehityspäällikkö, liikenne, puh. +358 400 386 065, etunimi.sukunimi(a)gasum.com
Ari Suomilammi, Gasum, kiertotalousjohtaja, biokaasu, puh. 0400 653 351, etunimi.sukunimi(a)gasum.com
Kirjoittaja
Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org
