Uudet, hajautetut energiaratkaisut haastavat vanhentuneet toimintatavat
Tähän mennessä Suomen energiapolitiikka on ollut pitkälti energiaintensiivisen teollisuuden tarpeista johdettua ja huomio on ollut keskitetyissä ratkaisuissa. Lähienergian eli kuluttajien itse omistaman, tuottaman tai säästämän energian rooli kasvaa kuitenkin väistämättä. Hajautettujen energiateknologioiden kehityksen ansiosta energian kuluttajat voivat olla nykyisin aktiivisia toimijoita energiamarkkinoilla. Esimerkiksi aurinkoenergia-, lämpöpumppu-, bioenergia- sekä rakennusten energiatehokkuutta parantavat teknologiat edistävät lisäksi cleantech-liiketoimintaa, vähentävät ilmastopäästöjä sekä parantavat Suomen energiaomavaraisuutta ja kauppatasetta.
Taloudellisten hyötyjen lisäksi lähienergialla on myös sosiaalista ja kulttuurista arvoa. Kuluttajalähtöinen energiapolitiikka olisi tärkeä ottaa yhdeksi keskeiseksi näkökulmaksi, kun hallitus ryhtyy pian uudistamaan kansallista energia- ja ilmastostrategiaa. Energiapolitiikassa olisi tärkeää tunnistaa ihmisten osallisuuden, aktiivisuuden ja yksityisen pääoman merkitys. Esimerkiksi Saksassa yli puolet uudesta uusiutuvan energian kapasiteetista on yksittäisten kansalaisten tai osuuskuntien omistuksessa. Kannattaa miettiä: voiko ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvittava energiaremontti olla demokratiassa edes mahdollinen ilman yhteisöjen ja kansalaisten aktiivista osallistumista?
Tavoitteeksi helpon asiointipolun luominen yhden luukun palvelun avulla
Uusiutuvaa energiaa tuottavien tai energiaa säästävien laitteiden hankintaprosessia voidaan kuvata asiointipolkuna. Asiointipolku kuvaa kosketuspisteet toimenpiteisiin ja tahoihin, jotka asukkaan, maanviljelijän, kunnan työntekijän tai yrittäjän on käytävä läpi saadakseen hankinnan
Tällä hetkellä lupa- ja tukihakemusten tekemistä edellyttävien uusiutuvan energian investointien toteuttaminen on ihmisille varsin monimutkaista ja hankalaa. Nyt eri toimijoilta odotetaan käytännössä varsin syvällistä energiaosaamista, merkittävää aikapanostusta paperityöhön sekä eri tehtäviä hoitavien organisaatioiden tuntemusta. Tällä hetkellä ihmisten odotetaan hallitsevan, mitkä ovat Motivan, energiayhtiöiden, kuntien rakennusvalvonnan, ELY:jen, ARA:n, YM:n, TEM:n, MMM:n ja Energiaviraston roolit, tehtävät ja palvelut. Nyt ilmoitukset, sopimukset, tuet, luvat jne. pitää hoitaa erikseen eri tahojen kanssa.
Lähienergian edistämiseksi olisi tärkeää nostaa keskiöön käyttäjälähtöisyys
Käyttäjälähtöisyyden lähtökohtana on auttaa ja tukea niitä ihmisiä, joilla on kiinnostus ja valmius panostaa uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen. Tavoitteena on tehdä investointien toteuttamisesta mahdollisimman vaivatonta. Toiminnan helpottaminen ei onnistu yksin yritysten tai neuvontaorganisaatioiden toimesta. Sujuvat hallinnon palvelut ovat edellytys sille, että esimerkiksi yritykset pystyvät tarjoamaan kustannustehokkaasti avaimet käteen -palveluita asiakkailleen. Byrokratia maksaa aikaa ja rahaa virkamieskoneiston lisäksi myös yrityksille ja asiakkaille. Esimerkiksi maksullisen toimenpideluvan edellyttäminen rakennuksen seinään tai kattoon asennettavilta ilmalämpöpumpulta tai aurinkoenergiajärjestelmältä voi tehdä investoinnin kannattamattomaksi tai liian vaivalloiseksi, kun ilman toimenpidelupaa investointi olisi kannattava ja houkutteleva.
Käyttäjälähtöisiä ratkaisuja vastaaviin tapauksiin on kehitetty useilla toimialoilla, kuten esimerkiksi verohallinnossa. Hyvä esimerkki on mm. palkka.fi-palvelu, jota kautta kotitaloustyönantaja voi hoitaa ”yhden luukun kautta” kaikki työnantajamaksut (palkka-, työeläke-, vero- ja sotumaksut) sekä tehdä automaattisesti kotitalousvähennysilmoituksen. Voisiko vastaavan palvelun kehittää energiainvestointien tekijöille? Lupapiste.fi -palvelu on lupaava askel oikeaan suuntaan, mutta ei vielä yksinään kattava eikä riittävä.
Yhden luukun palvelu automatisoi tiedonkulkua ja vähentää viranomaisten työtä
Yhden luukun verkkopalvelua tulisi kehittää niin, että se ohjaa käyttäjiä mahdollisimman hyvin käyttäjien oma-aloitteiseen selviämiseen niin, ettei se lisää – vaan päinvastoin vähentää viranomaistyötä. Lisäksi käyttäjien ei tulisi antaa sellaista tietoa, joka jo jollain julkisella taholla on. Hakemusten ym. lomakkeiden käsittely tulisi olla mahdollisimman automatisoitua niin, että prosessi nostaa esille vain erityistä käsittelyä kaipaavat asiat. On tärkeää kytkeä prosessiin kaikki sellaiset tietolähteet ja toimijat, jotka edistävät palveluprosessin automaatiota. Samalla verkkopalvelu voi mahdollistaa tuottajien ja päätösten rekisteröinnin, tilastoinnin ja kehityksen seurannan.
Palvelukokonaisuuden kehittäminen tulisi olla yhden tahon vastuulla
Palvelupolun kehittämisen periaatteena on, että sitä tulee edistää kokonaisuutena eikä erillisinä toimenpiteinä. Yksi vastuutaho ohjaa palvelun kehittämistä ja suunnittelee ohjauskeinot, joilla varmistetaan toimintasuunnitelman ja vision saavuttaminen. Ensin on tärkeää määritellä palveluprosessi ja verkkopalvelun kuvaus, viimeiseksi vasta ratkaistaan millainen tietojärjestelmä ja teknologia (asiointialusta) tarvitaan. Nyt omistajuus hajaantuu usealle ministeriölle kuten TEM:ille, YM:lle ja MMM:lle. Vastuutahon tulisi olla todennäköisesti hallituksen nimeämä, koska kaikkien relevanttien julkisten organisaatioiden tulisi sopeuttaa toimintojaan vastuutahon määrittelemään ja johtamaan palveluprosessiin.
Yhden luukun palvelun kehittäminen yhdeksi Biotalous ja puhtaat energiaratkaisut -kärkihankkeen toimenpiteeksi
Toimiva palvelurakenne on edellytys uusiutuvan energian investointien edistämiseksi kotimarkkinoilla ja näin ollen myös alan liiketoiminnan kasvulle. Aluksi olisi tärkeää muodostaa kuva uusiutuvaan energiaan tai energiatehokkuuteen investoivien tahojen eli asukkaiden, yritysten, maatilojen ja kuntien käyttäjäkokemuksesta ja asiointipolusta nykytilanteessa. Sitten palvelupolulle määritetään tavoitetila, jossa kuvataan eri käyttäjäryhmien näkökulmasta tavoiteltava asiointipolku palvelumuotoilijoiden avulla. Sähköisen asiointipalvelun kehittäminen voi lähteä aluksi liikkeelle yhden pilottikäyttäjäryhmän, kuten esimerkiksi kiinteistön omistajien lähtökohdista ja tarpeista.
Olemme Lähienergialiitossa kiinnostuneita edistämään ja auttamaan yhden luukun asiointipalvelun syntymistä. Yhteiskehittelyllä voidaan saada aikaan hieno tulos!
Kirjoittaja:
Karoliina Auvinen
Suomen Lähienergialiitto ry
karoliina(at)lahienergia.org
