Valtioneuvosto teki 6.5.2021 periaatepäätöksen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta. Kolmivaiheisen suunnitelman tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelma koskee erityisesti tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Valtioneuvosto teki periaatepäätökset myös meri- ja sisävesiliikenteen ja lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä.
Liikenne aiheuttaa viidesosan Suomen päästöistä. Tieliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on noin 94 prosenttia. Kotimaan liikenteen päästöistä henkilöautojen osuus on noin 54 prosenttia ja paketti- ja kuorma-autojen noin 41 prosenttia. Raideliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on alle prosentin.
Suomi on osaltaan sitoutunut sekä EU:n päästövähennystavoitteisiin että kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n tavoitteisiin meriliikenteen päästöjen vähentämiseksi. IMO:ssa on tarkoitus lähivuosina päättää maailmanlaajuisista markkinaehtoisista sääntelykeinoista, joilla tähdätään kaikkien kansainvälisestä meriliikenteestä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen alenemiseen vähintään 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 2008 tasoon verrattuna. Pyrkimyksenä on kasvihuonekaasupäästöjen vaiheittainen poistaminen kokonaan, jotta myös Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutetaan.
Lentoliikenteen päästöt ovat 2000-luvulla kasvaneet Suomessa erittäin voimakkaasti. Ilman uusia toimia Suomen kotimaan ja lähtevän kansainvälisen liikenteen lentojen määrän arvioidaan lisääntyvän vuoteen 2030 mennessä 15-20 prosenttia ja päästöjen 20-25 prosenttia verrattuna vuoteen 2018. Koronapandemia on vaikuttanut toimialaan rajusti, mutta lentoliikenteen määrän ennustetaan jatkavan pian kasvuaan niin Euroopassa kuin globaalisti.
Elämme maailmanlaajuista siirtymäkautta, jossa liikkuminen ja kuljetukset muuttuvat ilmastoystävällisemmiksi
”Elämme maailmanlaajuista siirtymäkautta, jossa liikkuminen ja kuljetukset muuttuvat ilmastoystävällisemmiksi. Myös Suomessa kehitetään vientituotteiksi asti uusia teknologioita ja fiksuja käytäntöjä. Päästövähennys on itse asiassa seuraus tehokkaista ratkaisuista, joihin valtio tarjoaa monia tukia ja kannustimina niin yrityksille kuin kansalaisille”, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
”Samalla kun uusia ratkaisuja otetaan ennakkoluulottomasti käyttöön, on huolehdittava sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Jos liikenne sähköistyy tavoitteen mukaisesti, myös vaikutus fossiilisen polttoaineen hintaan jää huomaamattomaksi. Kuljetusten kustannuksia pidetään tarkkaan silmällä”, Timo Harakka linjaa.
Liikenteen kasvihuonekaasujen puolittamisen tavoite vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna määriteltiin Sipilän hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa 2016 osana Suomen sitoumusta EU:n päästövähennystavoitteissa.
Vuoteen 2045 mennessä liikenne tulee muuttaa nollapäästöiseksi. Vuonna 2005 tieliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä noin 12,5 miljoonaa tonnia eli vuonna 2030 päästöt saisivat olla yhteensä noin 6,25 miljoonaa tonnia. Periaatepäätöksen toimilla tavoitellaan vielä 1,65 miljoonan hiilidioksiditonnin vähennystä, jotta päästöt puolittuvat. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen perusennuste päivitetään kevään ja kesän 2021 aikana.
Tukien ja kannusteiden avulla korvataan fossiilisia polttoaineita muun muassa sähköllä ja biokaasulla, uudistetaan ajoneuvokantaa ja nostetaan liikennejärjestelmän energiatehokkuutta
Ensimmäisen vaiheen kustannukset kohdistuisivat pääosin vuosille 2022-26 ja olisivat tuolloin yhteensä noin 360 miljoonaa euroa. Ensimmäisen vaiheen keinot kustannuksineen käsiteltiin ennen periaatepäätöksen tekemistä raha-asiainvaliokunnassa 6. toukokuuta Toimenpiteitä edistävät määrärahat käsiteltäisiin vuoden 2022 talousarvion sekä vuosien 2023-26 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä.
Ensimmäisen vaiheen tukien ja kannusteiden avulla korvataan fossiilisia polttoaineita muun muassa sähköllä ja biokaasulla, uudistetaan ajoneuvokantaa ja nostetaan liikennejärjestelmän energiatehokkuutta. Toimenpiteitä on 20 ja ne vähentävät hiilidioksidipäästöjä arviolta noin 0,62 megatonnia, mikä on yli kolmasosa tiekartan tavoitteesta.
Toimet fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi
- Biokaasun ja sähköpolttoaineiden sisällyttäminen jakeluvelvoitteeseen
- Jakeluinfratuki julkisille lataus- ja kaasuntankkausasemille
- Latausinfratuki taloyhtiöille ja työpaikoille
- Huoltoasemien latauspisteiden sääntelytarpeen arviointi
- Latauspalveluiden yhteiskäyttö ja roaming
Toimet autokannan uudistamiseksi
- Autovalmistajia koskevan sitovan CO2-raja-arvon päivittäminen
- Täyssähköautojen hankintatuki
- Konversiotuet etanoli- ja kaasuautoille sekä mahdollisesti myös sähkökäyttöisille kuorma-autoille
- Romutuspalkkiokampanjat
- Sähkö- ja kaasukäyttöisten pakettiautojen hankintatuki
- Sähkö- ja kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuet
- Julkisen sektorin puhtaat ajoneuvohankinnat
- Puhtaiden ajoneuvojen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien tutkimus
Toimet liikennejärjestelmän tehostamiseksi
- Liikennejärjestelmäsuunnitelmat (Liikenne 12 –suunnitelma ja kaupunkien suunnitelmat)
- Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelma ja olosuhteiden parantaminen
- Joukkoliikennetuet
- Liikkumisen ohjauksen tuki
- Suuret ajoneuvot tiekuljetuksissa
- Väylien kunnossapito
- Logistiikan digitalisaatio
Osa toimista, kuten kaasukäyttöisen kuorma-auton ja täyssähköautojen hankintatuet ovat jo käynnissä, ja niitä esitetään jatkettavaksi. Osaan jatkettavista toimista on esitetty myös rahoituksen lisäämistä.
Periaatepäätös meri- ja sisävesiliikenteen kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi – tehokkaat maailmanlaajuiset toimet keskiössä
Periaatepäätöksessä linjataan useista toimista, joilla helpotetaan siirtymistä vaihtoehtoisiin käyttövoimiin ja polttoaineisiin meriliikenteessä sekä tuetaan olemassa olevien alusten energiatehokkuuden parantamista ja uusien vähäpäästöisten alusten kehittämistä. Kansallisten toimien lisäksi periaatepäätöksessä korostetaan aktiivista vaikuttamista kansainvälisen meriliikenteen päästöjen vähentämiseksi, sillä maailmanlaajuiset toimet ovat kansainvälisellä merenkulkualalla tehokkaimpia.
Vesiliikenteen, eli Suomen sisäisen meri- sekä sisävesiliikenteen, päästöjen osuus kotimaan liikenteen kaikista päästöistä on noin neljä prosenttia. Meriliikenne muodostaa valtaosan näistä päästöistä. Vesiliikenteen päästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamiseksi ei ole yhtä keinoa, vaan joukko toisiinsa vaikuttavia ja usein eri tahtiin hallitustenvälisten järjestöjen neuvotteluissa eteneviä toimenpiteitä. Kansallisessa päätöksenteossa meri- ja sisävesiliikenteen päästövähennystoimista onkin otettava huomioon esimerkiksi ajankohtainen tilanne vesiliikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinakehityksessä sekä kansainvälisissä neuvotteluissa IMO:ssa ja EU:ssa.
”Linjaamme Suomessa nyt ensikertaa vesiliikenteen päästövähennyksistä. Meidän on keskityttävä kokonaisuuteen. Sen lisäksi, että uudistamme aluskantaa ja parannamme nykyisten alusten energiatehokkuutta, meidän on kiinnitettävä huomiota koko vesiliikennejärjestelmän toimintaan niin, että päästöt vähentyvät sekä vesillä että satamissa”, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
Lentoliikenteen päästöt vähenevät uusiutuvilla polttoaineilla, energiatehokkuudella ja hinnoittelulla
Periaatepäätöksen mukaan kotimaan ja Suomesta lähtevän kansainvälisen lentoliikenteen päästöjä vähennetään vuoden 2018 tasosta 15 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 50 prosenttia vuoteen 2045 mennessä. Päästövähennystavoite koskee sektorin sisäisiä päästöjä, joiden lisäksi lentoliikenne tuottaa erilaisten markkinamekanismien kautta päästövähennyksiä muilla sektoreilla. Kotimaan lentoliikenteen tulee olla päästötöntä vuoteen 2045 mennessä. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan tehokkaita päästöjen vähennyskeinoja niin kansallisesti, EU:ssa kuin globaalisti siviili-ilmailujärjestö ICAO:ssa.
”Suomi ei voi yksin poistaa globaaleja haasteita, mutta voimme kunnianhimon ja esimerkin kautta edistää kansainvälistä muutosta. Nyt olemme tunnistaneet keinoja, joilla lentoliikenteen hiilijalanjälkeä voidaan pienentää”, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
Lentoliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on noin kaksi prosenttia, mutta Suomesta lähtevän kansainvälisen lentoliikenteen päästöt ovat huomattavasti suuremmat.
Lentoliikennettä on vaikeampi sähköistää kuin henkilöautoliikennettä, minkä vuoksi uusiutuvien lentopolttoaineiden käyttöönotto korostuu
Hallitusohjelmassa lentoliikenteen päästöjä pyritään vähentämään ottamalla käyttöön uusiutuvien lentopolttoaineiden sekoitevelvoite. Hallitusohjelman toimeenpanon yhteydessä arvioidaan, miten eri tasoiset velvoitteet vaikuttaisivat toimialaan, velvoitteen tarkemmat toteutustavat sekä kansainvälinen kehitys. Suomi myös edistää sitä, että EU:ssa ja ICAO:ssa tehdään velvoittavia päätöksiä uusiutuvien lentopolttoaineiden laajemmasta käyttöönotosta. Tieliikenteen sähköistyessä ohjataan uusiutuvien polttoaineiden käyttöä kansallisin ja kansainvälisin päätöksin lentoliikenteeseen, koska näin voidaan saavuttaa suurimmat ilmastohyödyt.
Energiatehokkuutta voidaan edistää erityisesti ilmatilan toimivuutta parantamalla ja ottamalla käyttöön päästöjä vähentäviä lentomenetelmiä. Suomi kannattaa eurooppalaisen yhtenäisen ilmatilan (Single European Sky, SES) uudistamista niin, että se kannustaa nykyistä tehokkaammin vähentämään päästöjä. Lisäksi vapaan reitityksen ilmatilaa laajentamalla voidaan lyhentää lentoreittejä ja vähentää päästöjä. Myös valtion matkustusstrategiaa muutetaan niin, että lentomatkustamisen määrää vähennetään etäyhteyksiä hyödyntämällä. Lisäksi ympäristövastuullisuutta lisätään suosimalla valtion matkustushankinnoissa vähäpäästöisiä vaihtoehtoja.
Päästöjen hinnoittelulla voidaan edistää kestävää kulutusta. Maailman valtiot ovat sitoutuneet siihen, että lentoliikenteen päästöjen kasvu pysäytetään vuoden 2019 tasolle. Tämä toteutetaan vuonna 2021 voimaan tulleen globaalin päästöjen hyvitysjärjestelmä Corsian avulla, johon Suomi ja muut 43 Euroopan siviili-ilmailukonferenssin jäsenvaltiota ovat liittyneet. Jatkossa on tärkeää kansainvälisessä yhteistyössä löytää keinot Corsian toiminnan tehostamiseksi ja muutoinkin edistää lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen hinnoittelua. Lentoliikenne on ensimmäisenä liikennemuotona liittynyt EU:n päästökauppaan vuonna 2012. Komissiolta odotetaan vuonna 2021 esittävän lainsäädäntömuutoksia, joilla päästökaupan tehoa lisätään. Suomen tavoitteena on, että lentoliikenteen päästökaupan päästöoikeuksien ilmaisjakoa asteittain vähennetään ja siitä lopulta luovutaan kokonaan.
Etätyö, liikenteen uudet palvelut ja jakeluvelvoitteen nosto
Käynnissä olevissa hankkeissa arvioidaan muun muassa etätyön ja liikenteen uusien palveluiden vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin. Lisäksi selvitetään, miten polttoaineiden hinnannousu vaikuttaisi eri toimialojen yrityksiin. Myös uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen nostoa arvioidaan. Samoin arvioidaan sähköpolttoaineiden saatavuutta, kustannuksia ja vaikutuksia polttoaineiden hintaan. Vaikutusarvioinnit valmistuvat syksyyn 2021 mennessä. Tuloksia hyödynnetään, kun päätetään fossiilittoman liikenteen tiekartan kolmannen vaiheen toimenpiteistä.
Kolmas vaihe on ehdollinen. Syksyyn 2021 mennessä saadaan lisää tietoa edellä mainituista selvityksistä sekä muun muassa Suomen kestävän kasvun ohjelman ja valtiovarainministeriön liikenteen verotusta selvittävän työryhmän ratkaisuista sekä kesällä julkaistavista EU-aloitteista. Euroopan komissiolta odotetaan kesäkuussa esitystä muun muassa liikenteen kytkeytymisestä päästökauppaan.
Jos tavoite päästöjen puolittamisesta ei näytä toteutuvan, hallitus tekee päätökset muista tarvittavista toimista. Tätä varten hallitus jatkaa eri toimenpiteiden, kuten fossiilisten polttoaineiden kansallisen päästökaupan sekä ajoneuvokilometreihin ja tieluokkiin perustuvan liikenneveromallin valmistelua.
Miltä liikenne näyttää vuonna 2030?
Tiekartassa on määritelty alatavoitteita liikennejärjestelmän eri osa-alueille vuosille 2030 ja 2045.
- Liikenteessä olisi vuonna 2030 noin 700 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa ja noin 45 000 sähkökäyttöistä pakettiautoa, joista vähintään puolet olisi täyssähköautoja. Vuonna 2020 sähköautoja oli 55 318, joista 9 697 oli täyssähköautoja.
- Kaasuautoja olisi vuonna 2030 noin 130 000. Lisäksi Suomen teillä liikkuisi noin 4 600 sähkökäyttöistä ja noin 6 200 kaasukäyttöistä kuorma-autoa ja –bussia. Vuonna 2020 Suomessa oli kaasukäyttöisiä henkilöautoja 12 355 ja kuorma- ja linja-autoja noin 300. Sähkökäyttöisiä kuorma- ja linja-autoja oli noin 100.
- Ajokilometrien määrä olisi lähellä vuoden 2019 tasoa vuosina 2030 ja 2045.
- Liikenteen energiankulutus pienenisi merkittävästi. Jäljelle jäävä energiankulutus katettaisiin vuonna 2045 sähköllä, vedyllä, biokaasulla, biopolttoaineilla ja muilla uusiutuvilla polttoaineilla.
- Kaupunkiseuduilla liikuttaisiin vuonna 2030 ja 2045 huomattavasti nykyistä enemmän kävellen, pyöräillen ja erilaisia liikenteen palveluita hyödyntäen. Maaseudulla auto säilyisi pääasiallisena kulkumuotona, mutta sen käyttövoimat muuttuisivat huomattavasti.
Lisätietoja
osastopäällikkö Sabina Lindström, p. 040 527 6103, sabina.lindstrom(at)lvm.fi,
yksikön johtaja Päivi Antikainen, p. 050 382 7101, paivi.antikainen(at)lvm.fi,
hallitusneuvos Janne Mänttäri, p. 040 069 3544
neuvotteleva virkamies Eero Hokkanen, p. 050 476 0401,
