Hallitus on sopinut toimista, joilla Suomi puolittaa taakanjakosektorin päästönsä vuoteen 2030 mennessä ja suuntaa kohti hiilineutraaliutta 2035. Syksyllä päätettyjä toimia vahvistetaan, jolloin saavutetaan yhteensä tarvittavat 5,7 Mt päästövähennykset. Näin Suomi voi saavuttaa EU:n komission vuodelle 2030 ehdottaman päästövähennystavoitteen taakanjakosektorilla eli maataloudessa, liikenteessä, rakennusten erillislämmityksessä ja jätehuollossa.
”Ukrainalaisten kärsimys, Euroopan turvallisuustilanne ja Suomen huoltovarmuus ovat tällaisena aikana kiireisimmän huomiomme keskipisteessä. Samaan aikaan hallitus on jatkanut työtään ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Olemme sopineet ilmastotoimista, joilla Suomen päästövähennystavoitteet taakanjakosektorilla saavutetaan. Näillä päätöksillä olemme polulla kohti hiilineutraalia Suomea vuonna 2035”, ilmasto- ja energiapoliittisen ministerityöryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.
Vihreän siirtymän vauhdittaminen on entistä tärkeämpää.
”Kriisi Euroopassa on osoittanut, että ilmastopolitiikassa Suomen suunta on ollut oikea: fossiilivapaan hyvinvointivaltion rakentaminen on myös turvallisuuspolitiikkaa. Puhtaat kotimaiset ratkaisut tuovat työtä ja hyvinvointia Suomeen ja vähentävät riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista”, Emma Kari sanoo.
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma oli lausuntokierroksella joulu-tammikuussa, lisäksi tutkimuslaitokset tekivät suunnitelmasta riittävyysarvioinnit helmikuussa 2022. Tutkimuslaitosten mukaan luonnosversion toimia oli vahvistettava, jotta tavoitteet saavutetaan riittävällä varmuusmarginaalilla.
Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä linjasi taakanjakosektoria koskevista lisätoimista näiden arvioiden pohjalta. Erityisesti tunnistettiin tarve löytää suunnitelmaan 0,1–0,2 Mt edestä lisäpäästövähennyksiä, vahvistaa liikenteen ilmastotyötä, kuntien ja kulutuksen päästövähennysten uskottavuutta sekä varmistaa, että suunnitelmassa voidaan nojata ilmastotavoitteiden ylittymiseen maankäyttösektorilla eli turvata ns. maankäyttösektorin jouston käyttö.
Lämmityksen, liikenteen ja maatalouden toimia vahvistetaan, päästövähennystavoite julkisille hankinnoille.
Reilua siirtymää vahvistetaan ja kotitalouksien ilmastotoimia vauhditetaan valmistelemalla valtion takausmalli kotitalouksien ja asunto-osakeyhtiöiden ilmastoystävällisten investointien, kuten maalämmön tai puhtaiden ajoneuvohankintojen, tueksi. Lisäksi valmistellaan tukimallia, jolla voidaan oikeudenmukaisella tavalla tukea ihmisiä esimerkiksi tilanteissa, joissa polttoaineiden hinnat nousevat voimakkaasti. Kotitalouksien ja kuntien luopumista öljylämmityksestä tuetaan edelleen ja asuinrakennusten energia-avustuksia jatketaan.
Kuntien ilmastotyöhön tuodaan systematiikkaa velvoittamalla kunnat tai alueet tekemään ilmastosuunnitelmat.
Velvoite viedään ilmastolakiin syksyllä 2022. Lisäksi laaditaan valtioneuvoston periaatepäätös kotimaisista ja vähähiilisistä hankinnoista. Päätöksessä asetetaan julkisille hankinnoille päästövähennystavoite, jonka toteutumista seurataan. Näillä toimilla varmistetaan, että kuntien ja kulutuksen toimille laskettu 0,4 Mt päästövähennys toteutuu.
Maatalouden päästövähennystoimia tuetaan ja vahvistetaan, mikä mahdollistaa maatalouden päästövähennystavoitteen noston (0,4 Mt -> 0,6 Mt vuoteen 2030 mennessä) ja vahvistaa myös maatalouden kannattavuutta. Maatalouden ilmastotyö koostuu isosta joukosta toimia aina maaperän hiilensidonnan parantamisesta ja lypsylehmien metaanipäästöjen vähentämisestä ilmastoruokaohjelman laatimiseen.
Hallitusohjelman mukaisesti lainsäädännöllisin toimin ei aiheuteta lisäkustannuksia ilman kompensaatiota maatalousyrittäjille.
Liikenteen päästövähennysten toteutuminen varmistetaan jatkamalla kansallisen liikenteen päästökaupan sekä kilometripohjaisen liikenneveromallin valmistelua siltä varalta, että muut kansalliset toimet ja EU-tason ratkaisut yhdessä ovat riittämättömiä. Liikenteen päästöjä vähennetään fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaisesti. Biokaasun tuotantoa ja käyttöä edistetään toimeenpanemalla biokaasuohjelmaa, seuraamalla sen vaikuttavuutta ja etsimällä lisäisiä toimia biokaasun tuotannon kasvattamiseksi 4 TWh:iin. Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä käsittelee asiaa huhtikuussa 2022.
Hallituksen kaksi muuta keskeistä ilmastosuunnitelmaa lausunnoille lähiviikkoina
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa on valmisteltu rinnakkain ilmasto- ja energiastrategian sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman kanssa.
Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmisteltu maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman luonnos lähtee lausunnoille lähiviikkoina. Hallitus linjasi, että osana suunnitelmaa päätetään lisätoimista, joilla varmistetaan, että osa Suomen taakanjakosektorin EU-tason päästövähennystavoitteesta voidaan kuitata vahvistamalla hiilinieluja. Osana suunnitelmaa tullaan myös toteuttamaan hiilipörssipilottihankkeiden kokonaisuus, joiden tavoitteena on merkittävästi vähentää päästöjä ja kasvattaa hiilinieluja – kuitenkin niin, ettei tällä korvata muita päästövähennyksiä. Kokonaisuuden tavoite ja toteutus tarkentuvat valmistelun aikana, ja se valmistellaan ripeästi siten, että hankkeet ovat käynnissä vuoden 2022 aikana. Hiilensidonnan markkinoita kehitetään ja niille luodaan pelisäännöt.
Työ- ja elinkeinoministerin johdolla valmistellun ilmasto- ja energiastrategian on määrä lähteä lausuntokierrokselle huhtikuussa. Strategiassa otetaan huomioon energiaomavaraisuuden ja toimitusvarmuuden lisääminen ja uusiutuviin energiamuotoihin siirtymisen vauhdittaminen, joiden merkitys on korostunut Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyksen jälkeen.
Yhdessä kolme suunnitelmaa kattavat kaikki Suomen päästöt ja toimet niiden vähentämiseksi.
Lisätietoja:
Milja Henttonen
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja (ministerin haastattelupyynnöt)
p. 050 599 3094
milja.henttonen@gov.fi
Riikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 029 525 0091
riikka.yliluoma@gov.fi
Magnus Cederlöf
Ympäristöneuvos
p. 0295 250 060
Magnus.cederlof@gov.fi
