Optisun-lämmitysjärjestelmä on uusi tapa yhdistää aurinkolämpö ja poistoilman hukkalämpö kaukolämmöllä lämmitettävään kerrostaloon. Ratkaisulla vähennetään kustannuksia, kaukolämmön tarvetta ja lisätään puhtaan lämmitysenergian määrää.
Lämmityksen rooli energiankulutuksessa ja kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajana ei saa tarvitsemaansa huomiota. Suomessa lämmitykseen käytetään 25% energiasta. Yleisin lämmitystapa asuin- ja palvelurakennuksissa (46% ) on kaukolämpö ja sen tuotannosta 60% tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Yksi tehokas tapa vähentää päästöjä on korvata kaukolämpöä puhtaalla energialla, esimerkiksi aurinkolämmöllä.
Aurinkolämpö ja poistoilman hukkalämpö osana lämmitysjärjestelmää
Auringon energialla voi tuottaa sähköä tai lämpöä. Suomessa aurinkosähkö on saanut paljon huomiota, mutta nyt on vuorossa aurinkolämpö.
Aurinkokeräinten avulla voidaan lämmittää asukkaiden käyttövettä, teollisuuden prosessivettä sekä rakennuksia. Suomessa on otolliset olosuhteet aurinkolämmön hyödyntämiseksi, koska lämmintä vettä tarvitaan ympäri vuoden. Käyttöveden lämmitys tai esilämmitys on erinomainen tapa hyödyntää aurinkolämpöä.
Kuten Saksassa ja Tanskassa on käytetty, myös Suomen olosuhteisiin sopii erinomaisesti lämmitysjärjestelmät, joissa tarvittava lämpö tuotetaan usealla toisiaan tukevalla energialähteellä.
Tällaisessa lämmitysjärjestelmässä aurinkolämmön rinnalla voi olla kohteesta riippuen mm. lämpöpumppu, vesitakka tai -kiuas, bioenergiaa, öljyä ja/tai kaukolämpöä. Tässä jutussa esitellään OptiSun-lämmitysjärjestelmä, joka ottaa talteen poistoilman hukkalämmön ja hyödyntää ilmaista aurinkolämpöä. Kaukolämpöä tarvitaan vain talvella.
Vanhat kerrostalot ovat otollinen kohde lämmityksen päästöjen vähentämiseen
Suurin energiansäästöpotentiaali on taajamien vanhoissa kerrostaloissa. Niitä lämmitetään useimmiten kaukolämmöllä, ja niissä on painovoimainen tai poistoilmanvaihto. OptiSun-lämmitysjärjestelmä on suunniteltu juuri näihin taloihin. OptiSun -järjestelmän kehittäjän Ville Terävän mukaan ”Sen avulla pystytään tyydyttämään yli puolet lämmöntarpeesta ja sen takaisinmaksuaika on alle 10 vuotta”.
Järjestelmän pääosat ovat horisontaalisesti aurinkoa seuraava aurinkolämpökeräin, kerrostalon korkuinen kuumavesivaraaja sekä poistoilmalämpöpumppu.
”Kääntyvä keräin on mullistanut aurinkolämpöjärjestelmän mitoituksen pohjoisen olosuhteissa. Putkimaisen varaajan tilavuus mitoitetaan nyt kulutuksen mukaiseksi, näin optimoidaan keräimen ja lämpöpumpun toiminta”, kertoo Ville Terävä.
”Nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus pienentää lämmityskustannuksia ja CO2-päästöjä ja samalla kasvattaa taloyhtiön arvoa – sekä rahallista että huomioarvoa”, pilottikohdetta Tekes-projektiin hakeva Terävä kannustaa.
Kirjoittaja:
Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org
Lisätietoja
Finsolar, aurinkolämmön kannattavuus
Energiateollisuus, Kaukolämpövuosi 2016
