Helsinki Energy Challenge voittaja HIVE luottaa lämpöpumppuihin, aurinkolämpöön, lämpövarastoihin ja joustavuuden lisäämiseen

HIVE-ratkaisun tärkeimmät ominaisuudet ovat: vähitellen lisääntyvä uusiutuvan energian määrä, lämmön varastointiratkaisut, kaukolämpöverkon lämpötilan lasku – jolla poistetaan tarve korkeaa lämpötilaa tuottaville lämmönlähteille sekä lisää joustoa kulutukseen. Kirjoituksessa löytyy linkit esityksen videointiin ja käytettyyn esitysaineistoon.

 

Lähienergialiitto järjesti 20.4.2021 webinaarin otsikolla Kysyntäjousto ja älykkäät ratkaisut. Kysyntäjouston mahdollisuudet ovat olleet esillä ja julkisessa keskustelussa pitkään, sekä sähkön että kaukolämmön osalta. Kysyntäjousto on tässä keskustelussa kuitenkin usein nähty jo tehtyjen energiaratkaisujen päälle saatavana lisähyötynä, jossa esimerkiksi rakennusten massaa käytetään energian varastona.

Kun kysyntäjoustoa katsotaan koko järjestelmän näkökulmasta, yhdenvertaisena investointivaihtoehtona muille energian tuotannon ja jakelun investoinneille, ovat mahdollisuudet merkittäviä. Energian tuotannossa kysyntäjousto voidaan nähdä vaihtoehtona huipputehokapasiteetin rakentamiselle, johon liittyy suuria kustannuksia.

Kysyntäjouston suurin mahdollisuus voi kuitenkin olla sen tuoma näkyvyys kiinteistömassoihin ja niiden tapoihin kuluttaa energiaa. Kun kiinteistöön rakennetaan mahdollisuus tehdä kysyntäjoustoa, ei sen käyttäytymistä tarvitse enää samalla tavalla ennustaa, vaan kulutus tunnetaan paremmin. Laajassa mittakaavassa tämä edesauttaa koko energiajärjestelmän optimointia.

Aihetta käsiteltiin viidestä eri näkökulmasta, joista yksi esitellään tässä kirjoituksessa.

 

Helsinki Energy Challenge voittaja HIVE luottaa lämpöpumppuihin, aurinkolämpöön, lämpövarastoihin ja joustavuuden lisäämiseen

Webinaarin aloitti Helsinki Energy Challenge -haastekilpailun voittaja HIVE. Esityksen piti Philippe Aubry (Storengy). Aluksi Philippe kertoi kumppanit, jotka muodostivat HIVE-konsortion: Savosolar, Storengy, Tractebel, Engie Lab Crigen, Engie, AEE intec, newHeat ja PlanEnergiHIVE

Ratkaisun piti kattaa Helsingin suuri vuosittainen lämmöntarve, joka arvioidaan olevan 2024 – 2035 6 – 5,5 TWh. Philippe kertoi, että Helsingin kaukolämpöverkko on maailman 10 suurimman joukossa. Ratkaisun reunaehtoina olivat Suomen hiilenpolton kieltävä (2029 mennessä) laki, Helsingin tavoite hiilineutraaliuudesta 2035 mennessä ja minimoida biomassa käyttö.

HIVE-ratkaisun tärkeimmät ominaisuudet ovat:

  • vähitellen lisääntyvä uusiutuvan energian määrä, jota saadaan merivedestä lämpöpumpuilla ja aurinkolämpö. Lämpöpumppujen tehotarpeeksi arvioidaan n. 500 MW ja aurinkokeräinkenttien tehoksi arvioidaan 2 x 25 MW. Vuonna 2035 lämpöpumput tuottavat melkein 50% lämmöstä.
  • lämmön varastointiratkaisut – joita on jo olemassa ja joita tarvitaan lisää. Vesivarastoja (PTES) arvioidaan tarvittavan kaksi lisää, teho yhteensä 275 MW ja kapasiteetti 45 MWh. Maaperään (BTES) varastoidaan lämpöä, jonka teho on 150 MW ja kapasiteetti 300 MWh. BTES-varasto on vararatkaisu ja lisäksi sillä hoidetaan huipputehon tarve.
  • kaukolämpöverkon lämpötilan lasku, jolla poistetaan tarve korkeaa lämpötilaa tuottaville lämmönlähteille
  • varastojen lisäksi tarvitaan lisää joustoa kulutukseen.
  • vuosittaiset CO2-päästöt vähenevät n. 1 MtCO2

PTES = Pit Thermal Energy Storage – lämmön varastointi veteen, BTES = Borehole Thermal Energy Storage – lämmön varastointi maaperään (lisätietoja lämmön varastointiratkaisusta Wikipediassa).

HIVE:n ratkaisu on hajautettu ja perustuu lämmönlähteiden osuuksien muuttumiseen alla olevien kuvien mukaisesti.

Lisätiedot

Philippen esitys kokonaisuudessaan Youtube:ssa.

Philippen käyttämä esitys.

 

 

Kirjoittaja

Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org

Ajankohtaista

EU unioni komissio parlamenttio

Kaksi suomalaishanketta mukaan uuteen vetytalouden eurooppalaiseen arvoketjuun

Euroopan komissio on valinnut P2X Solutions Oy:n ja Solar Foods Oy:n hankkeet mukaan uuteen vetytalouden eurooppalaiseen arvoketjuun, jolla vauhditetaan puhtaan vedyn tuotantoa ja vedyn uusien käyttökohteiden kehittämistä. Kaikkiaan hankkeita on 13 jäsenvaltiosta ja niille osoitettu julkinen tuki on enintään 5,2 miljardia euroa. Julkisen tuen odotetaan saavan aikaan lisäksi 7 miljardin euron yksityiset investoinnit.   ”Nyt jos […]