Katsoin juuri maailman johtavan sääennusteita tekevän Accuweather.com -sivuston kesäkuun ennustetta Ouluun ja Helsinkiin. Kummassakin kaupungissa lämpötila näyttää pysyvän yli 20 asteen suurimman osan kuukaudesta. ”Mahtava juttu!”, sanoo moni meistä. Niin onkin jos saat olla ulkoilmassa ja nautiskella lämmöstä. Kuitenkin helle aiheuttaa meille myös huonosti nukuttuja öitä, tuskastuttavan tehottomia työpäiviä hikisessä toimistossa ja tutkitusti piikkiä vanhusten kuolinlukuihin. Heinäkuussa lämpötilat nousevat vielä kesäkuuta korkeammalle joten nyt on viimeinen hetki investoida viilennyslaitteeseen – ja varmistaa asennus ennen helteitä.
Ennen kuin lähdet ostoksille tai käynnistät ensimmäisen kerran viilennyslaitteen – lue tämä blogi loppuun! Olen kerännyt tähän blogiin 6 faktaa viilennyksestä, joista on sinulle toivottavasti hyötyä.
1. Tehokkain viilennyslaite on ilmalämpöpumppu
Olen matkan varrella suunnitellut viilennysjärjestelmiä yli tuhanteen kohteeseen. Aiakaspalautteen pohjalta olen päätynyt siihen että ilmalämpöpumppu on ylivoimaisesti tehokkain viilennyslaite joka toimii luotettavasti ja hiljaisesti myös kovimmilla helteillä.
Myös maalämpöpumppuihin kytkettävä maakylmä eli ilmalämpöpumpun sisäyksikön näköinen viilennyskonvektori toimii, jos se mitoitetaan oikein ja viileän lähteenä on kallioon porattu energiakaivo. Jos viilennyskonvektori ottaa viileän maa- tai vesipiiristä, viilennysteho ei yleensä riitä kesähelteillä. Konvektori on myös hieman kovaäänisempi kuin ilmalämpöpumppu, eikä viilennä niin nopeasti ja tehokkaasti.
Ehkä pettyneimpiä kommentteja olen kuullut asiakkailta joille on myyty viilennyskäyttöön ilmanvaihtokone viilennyspatterilla. Viilennyspatterin teho on yleensä noin neljäsosa tarvittavasta omakotitalon viilennystehosta joten on selvää että viilennys ei riitä helteillä alkuunkaan.
2. Viilennyksessä sopivin pyyntilämpötila on +23C
Jos asunnon tai toimiston lämpötila on talvella +22C niin monelle meistä se tuntuu sopivalta. Kesällä +22C tuntuu lämpimämmältä, koska ilmankosteus on kesähelteellä huomattavasti korkeampi. Koska ilmalämpöpumppu toimii viilennyskäytössä myös kosteudenpoistajana, sopivin pyyntilämpötila joka kaukosäätimeen kannattaa laittaa, on yleensä noin +23C.
Kun helteet saapuvat, oikea viilennystapa on viilentää 24 tuntia vuorokaudessa, tällöin lämpö ei pääse kertymään rakenteisiin ja viilennyslaitteen teho riittää paremmin sopivaan lämpötilaan.
3. Tätä ei kerrota käyttöohjeissa – väärä ilmalämpöpumpun käyttötapa viilennyksessä voi johtaa kosteusvahinkoon!
Suuri osa ilmalämpöpumpun aiheuttamista kosteusvahingoista johtuu siitä, että laitetta käytetään väärin. Tässä kaksi käyttöön liittyvää ohjetta siihen, miten estät veden tippumisen sisäyksiköltä lattialle.
- Kun käytät viilennyslaitetta ensimmäisen kerran pitkän tauon jälkeen, varmista että laitteen kondenssivesiputki ei ole tukossa ja kondenssiveden poisto toimii. Kondenssivesiputki on noin peukalon paksuinen putki ja se viedään yleensä ulkoyksikön luo. Viilennyskäytössä siitä tippuu aina vettä. Jos putken pää on tukossa, tai putki tekee jossakin välissä yhdenkin mutkan ylöspäin, vesi ei pääse vapaasti virtaamaan vaan tippuu sisäyksiköltä lattialle tai seinään.
- Säädä pyyntilämpötilaksi enintään 2-3 astetta vähempi kuin sisälämpötila ja säädä puhallusnopeus (FAN) vähintään teholle 2 tai 3. Älä käytä viilennyksessä automaattista puhallinnopeutta! Jos esim. puhallusnopeus on teholla 1 ja pyyntilämpötila liian matala, sisäyksikkö menee liian kylmäksi ja alkaa kondensoimaan vettä sisäyksikön kuoren ja siivekkeiden ulkopintaan. Tällöin vesi tippuu suoraan lattialle tai seinään, eikä laitteen sisällä olevaan kondenssivesialtaaseen josta se normaalisti virtaa putkea pitkin turvallisesti ulos.
4. ”Halpa” viilennyslaite ei usein riitä viilennykseen helteillä ja on kovaääninen
Ilmalämpöpumpun mitoittaminen viilennyskäyttöön vaatii ammattitaitoa ja harmittavan usein törmää kohteisiin joissa viilennys ei riitä alkuunkaan koska viilennysteho on mitoitettu alunperinkin liian tehottomaksi. Yleensä on ostettu ”halvin tarjoustuote” jonka myyjä ei ole ollut viilennysalan ammattilainen.
Viilennyksen mitoittamiseen ei riitä pelkästään tilan neliöiden tietäminen. Viilennystehon tarpeeseen vaikuttaa myös nämä tekijät: 1. Onko tilassa ikkunoita ”auringon” puolella 2. Kuinka monta henkilöä tilassa asuu tai työskentelee 3. Onko tilassa laitteita (esim. uuni tai tietokone) jotka lämmittävät tilaa. Jos myyjä ei kysy sinulta vähintään näitä asioita, hän ei ole viilennyksen ammattilainen.
Myös äänitaso voi yllättää halvemmissa laitteissa. Kovilla helteillä viilennyslaite pitää olla päällä myös öisin ja liian kovaääninen laite vie helposti yöunet sekä asukkaalta että naapurilta.
5. Kaupunkilegenda joka ei ole totta: Viilennys on kallista
Ensimmäiset sähkökäyttöiset ilmalämpöpumput rakennettiin nimenomaan viilennyskäyttöön – jo vuonna 1902. Siitä lähtien sähkönkulutus on pienentynyt ja energiatehokkuus parantunut. Kun Toshiba kehitti 1985 markkinoille ensimmäisen inverter-tekniikalla valmistetun ilmalämpöpumpun, siitä tuli niin edullinen käyttää että ilmalämpöpumppujen määrä alkoi lisääntyä räjähdysmäisesti.
Nykytekniikalla varustettu ilmalämpöpumppu kuluttaa viilennyskäytössä sähköä vuorokaudessa noin 0,5-1 euron verran, eli kahden kuukauden jatkuvasta 24h/vrk viilennyskäytöstä maksat noin 30-60 euroa, riippuen miten lämmin kesä on. Ei kovin paljoa miellyttävästä lämpötilasta ja hyvin nukutuista öistä. Myös laitteiden hinnat ovat tulleet alaspäin, nykyään viilennykseen tarkoitetun ilmalämpöpumpun asennettuna saa alkaen noin 60 euron kuukausimaksulla.
Ja voihan ilmalämpöpumpulla viilennyksen lisäksi myös lämmittää edullisesti. Keskimäärin lämmityksestä tuleva energialasku (sähkö- tai öljylasku) pienenee noin 300-500 euroa vuodessa. Toki on kohteita missä ilmalämpöpumppua voi käyttää pelkästään viilennykseen, kuten kerrostalot ja liikekiinteistöt.
6. Viilennyslaitteen hankinta työllistää
Näin taloudellisen taantuman aikaan on hyvä miettiä myös sitä miten Suomi nousee taas jaloilleen. Viilennyslaitteen hankinta työllistää yhden ammattilaisen yhdeksi päiväksi. Joskus avuksi tarvitaan myös sähkömies ja timanttiporaaja.
Lisäksi työn osuudesta saa vielä ainakin 2015 vuonna kotitalousvähennyksen, joka kannattaa myös hyödyntää. Keskimäärin verottajalta saa palautuksia noin 200-250 euroa, kun ottaa huomioon 100 euron omavastuun.
Hankkiessasi viilennyslaiteen saat kaksi kärpästä yhdellä iskulla – hyvän mielen itsellesi ja sen lisäksi myös jopa kolmelle työntekijälle.
Aurinkoista ja sopivan lämmintä kesää!
Kirjoittaja
Matti Perkkiö,
Markkinointi ja IT-päällikkö yrityksessä Lämpöykkönen
Julkaistu alunperin 4.6.2015 MyyAsuntoni-blogikirjoituksena.
