Valkoisessa salissa järjestetyssä Hyvää energiaa stadissa -tilaisuudessa sai hyvät tiedot uusiutuvan energian potentiaalista ja sen hyödyntämisestä Helsingissä. Raimo Lovion johtamassa paneelikeskustelussa Emma Kari, Tatu Rauhamäki ja Pentti Arajärvi käsittelivät kiinnostavia kysymyksiä, kuten ”milloin voimme aloittaa ensimmäisen tuulivoimalan rakentamisen Helsinkiin?”.

 

Tilaisuuden avauksen jälkeen kuultiin kaksi alustusta, joissa käsiteltiin hajautetun uusiutuvan energian tuotantoa Helsingissä, mitä Helsingin kaupunki on asiassa jo tehnyt.

Ympäristötarkastaja Jari Viinanen esitteli Helsingin kaupungin saavutuksia ja suunnitelmia matkalla hiilineutraaliksi Helsingiksi 2050 mennessä.

Aiheesta jatkoi professori Eva Heiskanen kertomalla hajautetun, uusiutuvan energian potentiaalia on montaa lajia: tekninen, taloudellinen ja sosiaalinen potentiaali. Sosiaalinen potentiaali on se, jonka merkitys on suurin.

 

Milloin voimme aloittaa ensimmäisen tuulivoimalan rakentamisen Helsinkiin?

Keskustelun alussa panelistit esittäytyvät.

Voisiko kaavoituksessa olla perusvaatimuksena uusiutuvan energian käyttö energian lähteenä?

Lämmitys ilman fossiilisia – ja puuta säästäen – aurinkolämpö on oleellinen osa ratkaisua!

 

Aurinkosähkö kiinteistöissä on jo kannattavaa, miksei Helsinki toimi esimerkkinä julkisten rakennusten osalta ja yksityisellä sektorilla kannusta uudisrakentamisessa kiinteistöveron poistolla?

 

Milloin Helsingissä kaukolämmön hinnoittelu alkaa kannustamaan kiinteistönomistajia liittymään kaukolämmön kysynnän joustoon?

 

 

Kirjoittaja:

Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org

 

Ajankohtaista

metsä puita

Turpeen käyttö energiantuotannossa loppuu Vantaalla vuonna 2021

Martinlaakson biovoimalan turpeen käyttö jää ensi vuonna historiaan, kun palamisen ja korroosion hallintaan kehitetty järjestelmä otetaan käyttöön. Turvetta on käytetty vuonna 2019 käyttöönotetussa biovoimalassa noin 10 % kokonaispolttoaineen määrästä hidastamassa biokattilan korroosiota ja likaantumista.   Martinlaakson voimalaitoksen vanha maakaasu- ja öljykäyttöinen voimalaitososa muutettiin vuonna 2019 biovoimalaksi. Biovoimalassa käytetään polttoaineena puuhaketta, kierrätyspuuta sekä puuteollisuuden sivutuotteita, kuten […]