Kansainvälinen energiajärjestö IEA julkaisi toukokuussa 2023 Suomen energiapolitiikan maatutkinnan tulokset. IEA:n mukaan Suomen ydinenergian ja uusiutuvan energian vahvuudet antavat vankan pohjan kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiselle. Viiden vuoden välein toteutettava maatutkinta arvioi kohdemaansa energiapolitiikkaa ja antaa suosituksia uusista politiikkatoimista. Lähienergialiitto oli myös tällä kertaa yksi haastatteluissa sidosryhmistä.
IEA arvioi myönteisesti Suomen energiapolitiikkaa, ja pitää viime vuosien saavutuksina erityisesti voimakasta tuulivoiman rakentamista, lämmön varastoinnin kehitystä, uuden ydinvoiman käyttöönottoa ja ydinjätteen loppusijoituksen etenemistä sekä vuoden 2035 ilmastoneutraaliustavoitteen vahvistamista lainsäädännöllä.
”Olen iloinen voidessani lukea näin myönteisen arvion toteutetusta energiapolitiikasta. Haastavasta talvesta huolimatta, voimme olla tyytyväisiä IEA:n Suomelle antamasta tunnustuksesta energiakriisin hoitamisessa”, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.
”Suomella on erinomaiset mahdollisuudet olla tulevaisuudessa johtava puhtaan energian maa. Jo nyt sähköstä liki 90 prosenttia tuotetaan fossiilivapaista lähteistä. Pitkäjänteinen ydinenergian käytön edistäminen ja nopeasti kasvava tuulivoima ovat esimerkkejä vahvuuksista, jotka auttavat myös houkuteltaessa uusia teollisia investointeja Suomeen”, ministeri Lintilä jatkaa.
Maaraportti listaa suosituksia toimista, joilla vastata energiapolitiikan tuleviin haasteisin
IEA näkee haasteena LULUCF-sektorin päästöihin ja nieluihin liittyvät epävarmuudet suhteessa Suomen 2035-tavoitteeseen. Muita haasteita ovat mittava uuden energialainsäädännön tarve lyhyessä ajassa, uusiutuvan energian ja sitä tukevan infrastruktuurin rakentamisen pitkät lupaprosessit sekä liikenteen ja raskaan teollisuuden riippuvuus fossiilisista polttoaineista. Suositusten mukaan Suomen hallituksen tulee:
- Kehittää valmiussuunnitelma vuoden 2035 nettonollapäästötavoitteen saavuttamiseksi siinä tapauksessa, että LULUCF-sektori ei pysty tuottamaan tarvittavia hiilinieluja.
- Varmistaa, että energian hintasokkien vuoksi toteutetut väliaikaiset toimenpiteet eivät heikennä signaaleja pitkän aikavälin puhtaan energian päätöksille ja investoinneille.
- Tukea energian varastoinnin lisäämistä uusiutuvan energian integroinnin nopeuttamiseksi sekä tehostaa sähköverkon ja lämpöverkkojen kestävyyttä ja joustavuutta.
- Nopeuttaa sähköautojen käyttöönottoa selkeällä suunnitelmalla laajentaa ja tukea niiden latausinfrastruktuuria sekä nopeuttaa ajoneuvokannan kiertonopeutta sähköajoneuvoja suosimalla. Samaan aikaan tulee rohkaista yksityisajoneuvojen omistamisen vähentämistä parantamalla julkisen liikenteen, pyöräilyn ja kävelemisen infrastruktuuria.
- Laatia merituulivoiman tiekartta, jossa luodaan selkeä sääntelyjärjestelmä, ja asetetaan kunnianhimoiset tavoitteet ja käyttöönoton aikataulut. Kannustimia tulee harkita tarvittaessa.
- Arvioida, tarvitaanko lisätoimenpiteitä öljynkulutuksen edelleen vähentämiseksi, jotta voidaan saavuttaa vuoteen 2030 asetettu tavoite vähentää liikenteen päästöjä 50 prosentilla vuoteen 2005 verrattuna.
IEA:n maatutkinta on vertaisarviointi, jossa Suomea arvioi tällä kertaa 12 asiantuntijan ryhmä IEA:n sihteeristöstä, OECD:n ydinenergiajärjestöstä NEA:sta, Euroopan komissiosta, Australiasta, Hollannista, Irlannista, Kanadasta, Tanskasta, Turkista ja Virosta. Suomen energiapolitiikkaa on arvioitu myös vuosina 2018, 2013, 2008 ja 2003. Niissä Suomi on saanut tunnustusta muun muassa energiapolitiikan valinnoistaan ja käytössä olevan energiapaletin monimuotoisuudesta.
Lähde IEA:n tiedote (täältä löytyy myös maaraportti), TEM tiedote.
