Suomen Ilmastopaneelin uusimmat julkaisut tarkastelevat Suomen hiilineutraaliuspolkua ja maankäyttösektorin tilannetta. Vuoden 2030 EU-velvoitteen täyttäminen on keskeinen askel kohti vuoden 2035 tavoitetta. Maankäyttösektorin ongelmat on ratkaistava, jotta ilmastotoimet eivät kasaudu muille sektoreille. Metsien käytön on muututtava, jotta kansalliset ja EU:n ilmastotavoitteet saavutetaan.
Fossiilisia päästöjä on vähennetty nopeasti vaikuttavien ohjauskeinojen ja energiamurroksen ansiosta. Puhtaan sähkön tuotanto tarjoaa teollisuudelle kilpailuetua ja houkuttelee investointeja. Vaikka muiden sektoreiden päästövähennykset jatkuvat, suurimmat haasteet liittyvät maankäyttösektoriin, jonka ilmastotoimia on edistetty heikosti.
”Korjaavat toimet tulee aloittaa viipymättä erityisesti maankäyttösektorilla”, toteaa Ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä.
Muistioissa arvioidaan hiilineutraaliuden saavuttamisen keinoja ja maankäyttösektorin tilannetta
Hiilineutraalius 2035 on mahdollinen, mutta edellyttää maankäyttösektorin ja teknologisten nielujen vahvistamista.
Uusia ohjauskeinoja tarvitaan erityisesti turvemailla ja metsien käsittelyssä. Hakkuiden vähentäminen olisi tehokas keino vahvistaa metsien hiilinielua ja hillitä maaperäpäästöjä.
”Maankäyttösektorilla on runsaasti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia” sanoo varapuheenjohtaja Raisa Mäkipää.
Ilmastopaneeli arvioi, että 61–64 miljoonan kuutiometrin hakkuumäärä tukisi nielutavoitteita. Metsäteollisuuden ainespuun tarjonta ei vähenisi samassa suhteessa, sillä energiakäytön ainespuun osuus pienenee.
”Kasvaneet hakkuut ovat keskeinen syy hiilinielun heikkenemiseen”, muistuttaa jäsen Sampo Soimakallio.
Taakanjakosektorilla, erityisesti liikenteessä, tarvitaan myös lisätoimia
Uusiutuvien polttoaineiden käyttö ja autokannan sähköistäminen ovat kustannustehokkaita ratkaisuja.
”Johdonmukainen taloudellinen ohjaus tukee sähköautojen yleistymistä”, sanoo jäsen Heikki Liimatainen.
Hiilineutraaliustavoite edellyttää lisäksi puhtaita investointeja päästökauppasektorilla ja teknologisten hiilinielujen käyttöönottoa.
Suomi on jäämässä jälkeen EU:n LULUCF-velvoitteista
”Suomi ei saavuta ensimmäisen kauden velvoitteita nykyisillä toimilla”, toteaa Jyri Seppälä.
Ensimmäisellä kaudella 2021–2025 sektorin tulisi olla nollapäästöinen, mutta alijäämää on kertynyt noin 110 Mt. Täyttämättömät velvoitteet siirtyvät taakanjakosektorille, missä päästövähennysten kustannukset ovat korkeammat.
Toisella velvoitekaudella 2026–2030 alijäämä voi kasvaa jopa 86 Mt, mikäli hakkuita ei maltillisteta. Velvoitteiden saavuttaminen edellyttää hakkuiden vähentämistä alle 70 miljoonaan kuutiometriin vuodessa ja muiden toimenpiteiden nopeaa käyttöönottoa.
Lähde Ilmastopaneeli tiedote.
