Suomen ilmastopaneeli on kehittänyt laskurin, jonka avulla kuka tahansa voi laskea ja vertailla eri käyttövoimien henkilöautojen päästöjä ja kustannuksia. Liikenteen päästöt muodostavat noin viidenneksen Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja 90 % näistä päästöistä syntyy tieliikenteessä. Suomen hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 edellyttää henkilöautoliikenteen päästöjen puolittumista vuoteen 2030 mennessä. Keskeisin keino päästöjen vähentämiseen on henkilöautojen käyttövoimien vaihtaminen mahdollisimman vähäpäästöisiin ja ilmastokestävien biopolttoaineiden ohjaaminen raskaaseen liikenteeseen.
Liikenteen päästövähennykset ovat työläs urakka, jossa on käytettävä kaikkia tarjolla olevia keinoja. Asetettu tavoiteaikataulu ei anna mahdollisuutta etsiä yhtä ja parasta keinoa, vaan kaikkiin tarjolla oleviin keinoihin on tartuttava. Ehdotukset liikenteen päästövähennyskeinoista nousevat aina otsikoihin ja aiheuttavat suurta hälyä, jossa usein unohtuu perusasiat. Kertauksen vuoksi joulukuussa 2018 julkaisusta ehdotuksesta toimenpideohjelmaksi liikenteen päästöjen nollaamiseksi 2045 mennessä:
Lisäksi on hyvä muistaa, että päästöt tarkoittava ”elinkaaripäästöjä”, joka tässä yhteydessä tarkoittaa auton valmistamisen, käyttämisen ja romuttamisen/kierrättämisen päästöjä yhteensä. Käyttövoimien osalta se tarkoittaa valmistuksen, hankinnan ja käytön päästöjä yhteensä. Päästöjen laskenta on monimutkainen kaava, jossa käytetään monia muuttujia. Ilmastopaneelin laskurin taustatiedot ovat hyvin perusteellisesti kerrottu laskurin ”Lisätietoa”-kohdassa.
Suomen ilmastopaneeli on kehittänyt laskurin, joka tuo yhteen tiedot eri käyttövoimia käyttävien henkilöautojen päästöistä ja kustannuksista
Osoitteessa Ilmastopaneeli.fi/autokalkulaattori kuka tahansa voi käydä laskemassa ja vertailemassa eri henkilöautotyyppien päästöjä ja kustannuksia. Laskurissa voi määrittää vuosittaiset ajokilometrit, valita vertailtavat henkilöautotyypit ja seurata, miten päästöt ja kustannukset kehittyvät käyttövuosien kuluessa.
Laskuri on toteutettu erittäin hyvin ja laskentakaavat sekä lähtötiedot ovat hyvin dokumentoitu ja perustelu lähdeviittein. Tämä yhdessä laskurin helppokäyttöisyyttä lisäävän tietojen oletusarvon kanssa synnyttää riskin, että tuloksia on helppo arvostella puolueelliseksi. Joten käyttäjän on syytä käyttää hieman aikaa taustatietojen arvojen tutkimiseen ja tarvittaessa niiden muuttamiseen omaa tilannetta parhaiten kuvaavaksi. Näin saat mahdollisimman hyvin tilannetta kuvaavat tulokset.
”Autokalkulaattori yhdistää hyvin moninaisen muuttujien joukon, jolla eri käyttövoimien omaavien autojen päästö- ja kustannusvaikutuksia voidaan nyt arvioida kansainvälisestikin katsoen ainutlaatuisella tavalla. Laskuri tuo selkeästi esiin sähköauton päästöedut ja biopolttoaineista etanolin ja biodieselin rajallisuuden vähähiilisen liikkumisen ratkaisussa”, Suomen ympäristökeskuksen professori ja Ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä kertoo.
Seuraavissa kappaleissa on muutamia laskentaesimerkkejä, joissa on käytetty sekä laskurin oletusarvoja että muutettuja arvoja.
Miten erityyppiset sähköautot pärjäävät vertailussa muiden henkilöautojen kanssa?
Aluksi on hyvä muistaa, että pelkän henkilöauton valmistuksen elinkaaripäästöissä on suuri ero. Alla on esimerkkinä sähkö, ladattava hybridi, hybridi ja dieselauton valmistuksesta syntyvät päästöt (ajokilometrejä on 0 km vuodessa. Laskurissa bensiini-, diesel- ja kaasuautojen valmistuksen päästöt ovat samat). Erot syntyvät akkujen valmistuksesta ja akun koosta, siksi sähköauton valmistuksen päästöt ovat korkeimmat
Sähköauto on varteenotettava osaratkaisu päästöttömään henkilöautoliikenteeseen, koska sähkö on mahdollista saada vähäpäästöiseksi uusiutuvien energianlähteiden ja ydinvoiman avulla. Sen määrää ei myöskään rajoita kestävän raaka-ainepohjan rajallisuus. Sähköautojen akkujen valmistuksessa käytetyistä tietyistä metalleista, kuten litiumista, voi tulla maailmassa niukkuutta sähköautojen yleistymisen vuoksi. Siitä huolimatta sähköautojen skaalauspotentiaali on nähty kaikkein suurimpana vähähiilisessä liikenteessä.
Miten vuosittaiset ajokilometrit vaikuttavat päästöihin ja kustannuksiin?
Alla on kaksi kaaviota, joilla voi havainnollistaa ajokilometrien ja käytetyn käyttövoiman vaikutusta päästöihin ja kustannuksiin. Vertailuun on valittu saman kokoluokan (keskikokoinen) täyssähköauto (kaavioissa Ajoneuvo 3, violetti viiva), kokonaan biokaasulla kulkeva auto (kaavioissa Ajoneuvo 2, oranssi viiva) sekä 50% biokaasulla ja 50% maakaasulla kulkeva auto (kaavioissa Ajoneuvo 1, punainen viiva). Vertailussa on käytetty autokalkulaattorin oletusarvoja, ainoastaan Ajoneuvon 2 kohdalla on muutettu kohdassa ”Ajoneuvon kulutus” käyttämään ainoastaan biokaasua. Vertailu on tehty 14 000 ja 25 000 kilometrin vuosittaisen ajomäärien mukaan. Koska autokalkulaattori on helppokäyttöinen ja hyvin ohjeistettu, kannustan sinua tekemään omia vertailuja!
Alla olevista kaavioista voi vetää seuraavat johtopäätökset:
- vähemmän ajettaessa sähköauton kustannus laskee pidemmän ajan kuluessa. Tähän vaikuttaa korkeampi hankintahinta, mutta halvempi käyttövoiman hinta. Miten enemmän ajaa sähköllä, sen nopeammin kustannusetu saavutetaan. Sama pätee päästöihin: ajokilometrit tasoittavat valmistuksen päästöjä ja tuovat esiin sähkön hyödyt.
- pelkän biokaasun käyttäminen verrattuna biokaasu ja maakaasuyhdistelmä tuottaa merkittävät päästövähennykset samalla kustannuksella.
Puhtaalla biokaasulla bensiini- ja dieselauto pestään kirkkaasti
Seuraavaan vertailuun on valittu saman kokoluokan (keskikokoinen) bensiiniauto (kaavioissa Ajoneuvo 1, sininen viiva), dieselauto (kaavioissa Ajoneuvo 2, punainen viiva) ja kokonaan biokaasulla kulkeva auto (kaavioissa Ajoneuvo 3, vihreä viiva). Kustannuksissa ei synny eroa, mutta päästöissä biokaasuauto selviää kirkkaasti voittajana. Ajokilometrien lisääminen ei vaikuta voimasuhteisiin kustannuksissa tai päästöissä. Jos valintakriteerinä on päästövähennysten lisääminen kustannustehokkaasti, niin valinta on helppo tehdä.
Miten käytetty diesel pärjää uuden sähköauton kanssa?
Laskuria voi käyttää myös käytettyjen henkilöautojen vertailuun. Näissä tapauksissa oletusarvoja on hyvä muuttaa hieman enemmän. Alla on vertailu saman kokoluokan (keskikokoinen) uuden sähköauton ja käytetyn dieselauton välillä, jonka hinnaksi on asetettu 10 000€ ja kulutukseksi 7 l/100 km. Vuosihuoltojen hinta on jätetty oletusarvoon, sitä voisi kasvattaa harkinnan/kokemuksen mukaan. Kuten olettaa saattaa, kustannusmielessä sähköauto pysyy kalliimpana 15 vuoden ajan, mutta jo toisesta vuodesta eteenpäin päästöt ovat pienemmät. Ja ero kasvaa vuosien kuluessa.
Sähköauto on edullisempi 5–8 vuoden käytön jälkeen. Akkujen hinnat ja valmistuksen aikana syntyvät päästöt sähköautojen haasteena
Jos verrataan tavallisen bensiiniauton kustannuksia sähköautoon, sähköauton kustannukset ovat bensiiniautoa alemmat viiden vuoden päästä. Laskelmassa ajoa on 20 000 kilometriä vuodessa, ja vertailukohteena on varustelultaan sähköautoa vastaava bensiiniauto. Kun sähköautoa verrataan 20 000 vuosittaisella ajokilometrillä perusvarustelutason bensiiniautoon, sähköauton käyttö muuttuu bensiiniautoa halvemmaksi kahdeksan vuoden jälkeen.
”Suomalaisilla autoilla ajetaan keskimäärin 14 000 kilometriä vuodessa. Päästöhyödyt keskiarvoajokilometreihin suhteutettuna saavutetaan sähköautolla jo alle viidessä vuodessa. Kustannushyödytkin kääntyvät saman autotyypin vertailussa sähköauton eduksi selvästi alle kymmenessä vuodessa, jos akuston koko on sähköautossa maltillinen. Sähköautojen hankintahinnan lasku tulee voimistamaan jatkossa kustannushyötyä merkittävästi”, Tampereen yliopiston apulaisprofessori ja Ilmastopaneelin jäsen Heikki Liimatainen sanoo.
Sähköautojen haasteena pidetään akkujen korkeaa hintaa sekä niiden valmistuksessa syntyviä päästöjä. Akkujen vuoksi sähköautojen valmistuksen päästöt ovatkin suuremmat kuin samankokoisen polttomoottoriauton päästöt.
Noin puolet akkujen päästöistä syntyy valmistuksessa käytetystä sähköstä. Sähkön tuotannon päästökertoimen on ennustettu pienenevän suurimmassa osassa akkuja valmistavista maista: jos päästökerroin pienenee yli 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, akkujen valmistuksen päästöt vähenevät 17 prosenttia. Jos taas sähkö tehdään päästöttömästi, akkujen päästöt laskevat 50 prosentilla per kilowattitunti.
Jos sähköautot yleistyvät, akkujen kierrätystoiminta paranee. Tehostuvan kierrätyksen on arvioitu pienentävän akkujen elinkaaripäästöjä noin 7–17 prosenttia. Auton akuille on myös näköpiirissä toinen elämä autovaiheen jälkeen sähkövarastoina.
Myös akkuteknologian uskotaan kehittyvän. Akkujen energiatiheydellä kuvataan akun varastoimaa energiakapasiteettia. Tulevaisuudessa akkujen energiatiheys voi kasvaa 50 prosenttia alle kymmenessä vuodessa. Myös akkujen käyttöikä kasvaa tulevaisuudessa.
Lopuksi on hyvä todeta, että pelkällä henkilöautoilun päästövähennyksillä tavoiteltuihin päästövähennyksiin ei päästä. Niihin tarvitaan joukkoliikenteen käytön lisäämistä, siirtymistä polkupyörien ja omien jalkojen käyttöön, raskaan liikenteen käyttövoimien muutos jne.
Kirjoittaja
Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org
Lähde Ilmastopaneelin tiedote.
