Kestävän kehityksen toimikunta, talousneuvosto ja ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuivat torstaina keskustelemaan oikeudenmukaisesta siirtymästä hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Kokouksessa keskusteltiin erityisesti oikeudenmukaisen siirtymän tulonjakovaikutuksista ja vihreästä elvytyksestä sekä pohdittiin valtion, yritysten ja kansalaisten rooleja oikeudenmukaisessa siirtymässä. Keskeiseksi nousi jaetun vision, ilmastokestävän Suomen tarinan rakentaminen yhdessä.
Säätytalossa järjestetyn yhteiskokouksen tavoitteena oli tuoda yhteen kolmen ilmastopolitiikkaa pohtivan vaikuttamisfoorumin näkökulmat siitä, miten hallituksen hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 mennessä voidaan saavuttaa kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla. Pääministeri Sanna Marin toimii kaikkien kolmen vaikuttamisfoorumin puheenjohtajana.
Alustajina kokouksessa olivat Aalto-yliopiston professori Minna Halme, Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
Aalto-yliopiston professori Minna Halme kertoi alustuksessaan, miksi oikeudenmukainen siirtymä on tärkeää hyvinvoinnin ja talouskasvun näkökulmasta, miksi siirtymä on haastavaa ja mitä valtio, yritykset ja kansalaisten voivat tehdä siirtymän mahdollistamiseksi.
”Kansalaiset voidaan innostaa mukaan rakentamalla yhdessä vastuullisesti innovatiivisen Suomen tarinaa. Strategisen muutosjohtamisen tutkimus vahvistaa, että tarinallisella visiolla on merkittävä muutosvoima”, Halme puhui.
Yritysten roolista Halme puhui ”Yritysten tärkeä tehtävä tässä siirtymässä on tuoda markkinoille uusia, hiilineutraaliuutta edistäviä tuotteita, palveluita, teknologioita ja liiketoimintamalleja.
Tässä on sellainen haaste, että yrityskenttä on tässä jakautunut. Innovatiivisin yrityksiin, jotka hyötyisivät tästä siirtymästä. Mutta toisaalta on niitä, jotka hyötyvät tämän hetkisestä status quo:sta.
Tässä pelikentässä toimialajärjestöt päätyvät usein puolustamaan jälkimmäisten etuja (status quo -hyötyjiä), koska uudet tulokkaat ovat pienempiä ja ovat enemmän hajallaan. Sitten on myös se seikka, ettei potentiaalisia siirtymästä syntyviä työpaikkoja ei lasketa, vaan nykyisten menetystä korostetaan.
Tässä on yksi myönteinen esimerkki, jota voidaan tarkastella viime vuosilta: Lähienergialiitto, joka yhdisti energia-alueella hajanaiset aurinko, tuulivoima ja energiatehokkuuden innovaattorit. Ja joka perustamisensa jälkeen – vuodesta 2013 lähtien – on pystynyt paljon vaikuttamaan siihen millainen neuvotteluvoima näillä uusilla, alalle tulijoilla on.”
PTT:n tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen kertoi ilmastopolitiikan tulonjakovaikutuksia koskevan tutkimuksen alustavista tuloksista. PTT:n johtaman konsortion tutkimuksessa on tarkasteltu kuuden ilmastopoliittisen toimenpidekokonaisuuden vaikutuksia kotitalouksien tulonjakoon ja kansantalouden kehitykseen. Tutkimuksen on määrä valmistua lokakuussa.
”Ilmastopoliittisilla toimenpiteillä voidaan edistää talouden kestävyyttä ja oikeudenmukaista taakanjakoa kotitalouksien välillä”, alleviivasi Ruuskanen puheenvuorossaan.
Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen puhui alustuksessaan vihreästä elvytyksestä ja ilmastotoimien edistämisestä oikeudenmukaisen siirtymän näkökulmasta.
”Vihreässä elvytyksessä oleellista on, että hylätään ne työllisyyttä kasvattavat toimet, jotka perustuvat fossiilipäästöjen lisäämiseen ja valitaan nimenomaan toimia, joilla päästöjä saadaan vähennettyä. Syvälämpö on erinomainen esimerkki elvytysvarojen käyttämisestä halutun kestävyysloikan edistämiseen: se luo teknologisia edellytyksiä turpeen korvaamiseen ja synnyttää pidemmällä aikavälillä uutta osaamista ja edistää oikeudenmukaista siirtymää”, Ollikainen sanoi.
Kokouksen päättäneessä paneelikeskustelussa pohdittiin myös koronakriisiä ja sen jälkihoitoa ilmastopolitiikan, kestävän talouden, kestävän kehityksen ja oikeudenmukaisen siirtymän näkökulmasta.
Paneeliin osallistuvat valtiovarainministeri Matti Vanhanen, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen, opetusministeri Li Andersson, kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan jäsen Mari-Leena Talvitie, Nuorten Agenda 2030 -ryhmän jäsen Sara Nyman, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö ry:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.
Kokouksen keskusteluja kehystivät budjettiriihessä tehdyt hiilineutraaliustavoitetta koskevat päätökset. Hallitus muun muassa päätti perustaa Suomen kestävän kasvun ohjelman, jonka kautta suunnataan EU:n elpymisrahoituksesta 0,9-1,2 miljardia euroa ilmastotoimiin.
Tallenne koko tilaisuudesta
Lähde VNK:n tiedote.
