Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toteaa 4. huhtikuuta julkaisemassaan raportissa, että päästövähennystoimia on kiihdytettävä jo seuraavan vuosikymmenen aikana, jotta kansainväliset tavoitteet ilmaston lämpenemisen rajaamiseksi olisi mahdollista saavuttaa. Kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvussa kaikilla sektoreilla ja viime vuosikymmenellä keskimääräiset kasvihuonepäästöt olivat korkeammat kuin koskaan aiemmin. Päästöjen kasvuvauhti on kuitenkin hidastunut. Teknologiset ratkaisut vuoden 2019 päästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä ovat jo olemassa.
Raportin (Climate Change 2022: Mitigation of Climate Change) mukaan valtioiden tähän mennessä ilmoittamat päästövähennyssitoumukset eivät ole riittäviä, jotta ilmaston lämpeneminen voitaisiin rajata 1,5 asteeseen vuosisadan loppuun mennessä. Tähän mennessä päätetyillä ilmastotoimilla lämpötila nousee väliaikaisesti 1,5 asteen raja-arvon yli ja vuoden 2030 jälkeen vaaditaan voimakkaita päästövähennyksiä, jotta lämpenemisen rajaaminen enintään 1,5-2 asteeseen olisi mahdollista saavuttaa.
Nykyinen päästökehitys johtaa noin kolmen asteen lämpenemiseen vuosisadan loppuun mennessä ilman nopeita ja vaikuttavia päästövähennystoimia seuraavan kahden vuosikymmenen aikana.
”Fossiilinen energia on ollut isossa roolissa ilmastonmuutoksen aiheuttajana, ja nyt energiasiirtymä näyttelee yhtä suurimmista mahdollisuuksista ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa. Useiden vähäpäästöisten teknologioiden käyttö on tullut halvemmaksi ja niiden käyttöönotto on nopeutunut”, sanoo VTT:n tutkimusalueen johtaja Antti Arasto.
Raportti alleviivaa, että lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen tai maksimissaan 2 asteeseen vaatii nopeita päästövähennystoimia kaikilla sektoreilla sekä merkittäviä energiajärjestelmän muutoksia.
”Raportin viesti on todella vakava. Nopea irtautuminen fossiilienergiasta on planeettamme elinkelpoisuuden kohtalon kysymys. Energiamurros ei ole enää vain ilmaston vaan myös turvallisuuden kannalta välttämätöntä, kuten viimeaikaiset kriisit ja Ukrainan sota ovat osoittaneet. Tarvitsemme maailmanlaajuisesti nopeutettuja keinoja vihreän siirtymän vauhdittamiseksi. Meidän on myös turvattava riittävä rahoitus ilmastotoimiin”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.
Päästöt ovat kasvaneet kaikilla sektoreilla.
Päästöt jakautuvat epätasaisesti maailman eri alueilla. Erot päästöissä heijastelevat alueellisia eroja sekä eroja tulo- ja kehitystasoissa. Jotkut maat ovat kyenneet yhdistämään kasvihuonekaasupäästövähennykset ja talouskasvun, mutta samaan aikaan päästöt ovat kasvaneet muualla maailmassa, mikä on johtanut globaalien päästöjen nousuun. Päästöt ovat kasvaneet eniten Aasiassa, Euroopan osuus kasvihuonekaasujen nettopäästöistä on pienentynyt viime vuosikymmeninä.
Päästöt ovat nousseet kaikilla sektoreilla energiatehokkuuden parantumisesta ja uusiutuvan energian käytön kasvusta huolimatta. Tähän vaikuttaa maailmanlaajuisesti teollisuuden, energian jakelun, liikenteen, rakennusten määrän ja maatalouden kasvu sekä maankäytön muutokset.
Raportin mukaan tehokkaita päästövähennyskeinoja ovat esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden parantaminen, vähähiilisten rakennusmateriaalien käyttö, sekä uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Teollisuudessa päästövähennyksiä voidaan saavuttaa muun muassa uusilla materiaaliteknologioilla, vähäpäästöistä energiaa käyttävillä tuotantoprosesseilla sekä hiilen talteenotolla ja varastoinnilla.
Liikenteen sähköistäminen tuo potentiaalisesti suurimmat päästövähennykset henkilöautoliikenteeseen. Tavaraliikenteeseen sekä lento- ja laivaliikenteeseen merkittävimpiä päästövähennyksiä voidaan saavuttaa biopolttoaineilla sekä sähköstä ja vedystä valmistetuilla vähäpäästöisillä polttoaineilla.
Hillintätoimet edistävät kestävän kehityksen tavoitteita.
Raportissa painotetaan, että ilmastonmuutoksen hillintätoimet ovat edellytys kestävän kehityksen toteutumiselle. YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitetta tähtäävät äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä ympäristön, talouden ja ihmisen tasavertaiseen huomioimiseen kestävässä kehityksessä.
Raportin mukaan hillintätoimet edistävät tärkeimpien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, mutta toimilla voi olla myös haittavaikutuksia joihinkin tavoitteisiin. Esimerkiksi työllisyyteen ja talouden rakenteisiin hillintätoimilla voi olla sekä hyötyjä että haittoja. Raportissa nähdään tärkeänä, että yhteiskunnassa varmistetaan hillintätoimien oikeudenmukaisuusnäkökulmia.
Raportti painottaa, että monilla olemassa olevilla markkina – ja sääntelyvälineillä voidaan tukea tehokkaita päästövähennyksiä ja edistää innovaatioita. Ilmastolainsäädännöllä ja ilmasto-oikeudenkäynneillä voi olla tulevaisuudessa yhä enemmän myönteisiä vaikutuksia ilmastopäätöksentekoon.
IPCC:n 4.4.2022 julkaisema raportti käsittelee ilmastonmuutoksen hillintää. Edellinen vastaava raportti julkaistiin vuonna 2014. Raportti on kolmas osa IPCC:n kuudennesta ilmastonmuutoksen arviointiraportista, joka julkaistaan vuosina 2021–2022. Ensimmäinen osaraportti käsitteli ilmastonmuutoksen luonnontieteellistä taustaa ja toinen osaraportti ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista. Syksyllä 2022 julkaistava synteesiraportti vetää yhteen tulokset kolmesta osaraportista.
Lisätietoja:
Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari, yhteydenotot: erityisavustaja Milja Henttonen, etunimi.sukunimi@gov.fi, p. 050 599 3094
VTT:n tutkimusalueen johtaja Antti Arasto, p. 040 0159052, etunimi.sukunimi@vtt.fi
VTT:n erikoistutkija Laura Sokka, p. 040 1879067, etunimi.sukunimi@vtt.fi
Erityisasiantuntija Kaarle Kupiainen, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@gov.fi, p. 029 525 0232
Erityisasiantuntija Heta-Elena Heiskanen, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@gov.fi, p. 0295 250 380
Raportin materiaalit englanniksi (IPCC:n sivuilla)
Lähde: ym.fi
