Tässä kirjoituksessa kerrotaan Lähienergialiiton näkemyksiä itsenäisen aggregaattorin toiminnan mahdollistamisesta sähkömarkkinoilla. Lähtökohta on, että sähköjärjestelmä tarvitsee joustavaa kulutusta, lisää sähkövarastoja, uusia joustopalveluita ja uusia toimijoita. Näiden seurauksena syntyy uutta työtä ja kilpailu sähkömarkkinoilla lisääntyy. Näin toteutuu sähköjärjestelmän perusajatus: sähköjärjestelmä on sähkönkäyttäjiä varten ja hyödyttää heitä. Energiamurruoksen etenemisen kannalta heidän on pystyttävä osallistumaan uusilla tavoilla sähkömarkkinoille mm. vaikuttamaan sähkön hinnanmuodostukseen. Tämä kirjoitus kertoo tavoista, joilla edellinen voidaan toteuttaa.
Kesällä 2023 sähkömarkkinaan tuli uusi toimija: Itsenäinen aggregaattori
Sähkömarkkinalaissa (497/2023) aggregoinnilla tarkoitetaan toimintaa, jossa yhdistetään usean loppukäyttäjän kuormia tai tuottamaa sähköä myytäväksi, ostettavaksi tai huutokaupattavaksi sähkömarkkinoilla. Itsenäinen aggregaattori puolestaan on toimija, joka ei ole sidoksissa loppukäyttäjän avoimeen sähköntoimittajaan. Aggregointisopimuksella tarkoitetaan aggregaattorin ja loppukäyttäjän välistä sopimusta sähkönkäyttöpaikan kulutusjouston hyödyntämisestä aggregoimalla.
Seuraavassa muutama poiminta sähkömarkkinalaista, jotka liittyvät itsenäiseen aggregaattoriin:
- ”Markkinapaikan ylläpitäjä ei saa asettaa kulutusjouston järjestäytyneelle markkinapaikalle pääsylle ehtoja, jotka perusteettomasti syrjivät kulutusjoustoa sähköntuotantoon verrattuna.”
- “Itsenäisen aggregaattorin on korvattava vuorokausimarkkinalla, päivän sisäisellä markkinalla tai tasehallintamarkkinalla toteuttamansa kulutusjouston aktivoinnin aikana aiheutuneet kustannukset asiakkaansa avoimelle toimittajalle tai tämän tasevastaavalle. Korvauksessa voidaan ottaa huomioon myös itsenäisistä aggregaattoreista aiheutuvat hyödyt muille sähkömarkkinoiden osapuolille”
- ”Laskentamenetelmän on oltava sähkömarkkinoiden osapuolten kannalta tasapuolinen ja syrjimätön, eikä se saa estää itsenäisen aggregaattorin tarjoaman kulutusjouston mahdollisuutta osallistua … markkinoille.”
Itsenäisen aggregoinnin sääntelyn tarkentamista varten perustettiin työryhmä
Lähienergialiitto on toiminut jäsenenä Fingridin työryhmässä, jonka tavoitteena on arvioida itsenäisen aggregoinnin käytännön toteutusta sähkömarkkinoilla. Työryhmän taustana on Työ- ja elinkeinoministeriö (lisätietoja työryhmästä) pyyntö “arvioida itsenäisen aggregaattorin aktivoimasta kulutusjoustosta aiheutuvien kustannusten korvaamisen tarkempaa toteutusta sekä käytännön toteutuksen edellyttämiä tarkennuksia. Käytännön toteutuksen edellyttämät tarkennukset voivat koskea itsenäisen aggregaattorin tarjoaman kulutusjouston todentamista, kulutusjouston huomioimista taseselvityksessä ja kulutusjoustoon liittyvän taloudellisen korvauksen maksamista. Fingridin tulee toimittaa arvionsa työ- ja elinkeinoministeriölle maaliskuun 2025 loppuun mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriö laatii työryhmän työn ja toimitetun arvion pohjalta itsenäiseen aggregointiin liittyvän valtioneuvoston asetuksen”.
Sähköjärjestelmän tuotantorakenteen muutos vaatii muutoksia myös sähköjärjestelmän muihin osiin
Kilpaillut markkinat ovat osoittautuneet tehokkaaksi tavaksi uudistaa sähköjärjestelmää – Pohjoismaissa tuotanto on lähes 100% päästöntä. Varsin laaja yhteisymmärrys vallitsee siitä, että kustannustehokkain ja nopein ratkaisu sähköjärjestelmän tasapainottamisessa – vastauksena kasvavaan sääriippuvaiseen tuotantoon – on joustojen lisääminen kaiken kokoisissa kulutuspisteissä. Tässä onnistuminen edellyttää, että kaikki toimijat – erityisesti sähkön loppukuluttajat, saadaan mukaan. Lähienergialiitto haluaa painottaa ettei jousto yksinään ole ratkaisu tähän – jatkossa tarvitaan ehdottomasti lisää uutta, useaan teknologiaan pohjautuvaa uusiutuvaa ja päästötöntä tuotantokapasiteettia.
Eri sähkömarkkinoista (reservi, vuorokausi, päivän sisäinen, tasehallinta – lisätietoja löydät Fingridin sivuilta) reservimarkkina on tällä hetkellä markkina, jolle itsenäinen aggregaattori voi osallistua. Kilpailun lisäämistä edistää se, että sähkömarkkinalaki on kehittynyt oikeaan suuntaa, kun itsenäinen aggregaattori sai oman roolin sähkömarkkinoilla. Lisäksi Fingrid on tehnyt hyvää työtä eri reservimarkkinan avaamisessa mm. pienentämällä tarjouksien minimikokoja ja sallimalla itsenäisen aggregaattorin osallistuminen yhä useampaan reservituotteeseen.
Sähkömarkkinoiden on vastattava sähköjärjestelmän tuotantorakenteen muutokseen
Kaiken kokoiset sähkönkäyttäjät haluavat saada sähkön mahdollisimman halvalla, eikä kukaan halua myydä sähköä negatiivisilla hinnoilla. Tällä hetkellä ja todennäköisesti myös jatkossa pörssihinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan leikkauspisteessä, jossa kysyntäkäyrän halvin ja tarjontakäyrän kallein tarjous kohtaavat. Sähkön markkinahinta eli pörssihinta määräytyy siis sähköpörssissä kysynnän ja tarjonnan perusteella. Markkinaehtoista uutta tuotantoa tulee ainoastaan halpaan päähän ja paljon – mutta se on säästä riippuvaa. Tästä johtuu se, kalliista päästä poistuu kapasiteettia.
Tilanteessa, jossa ei tehdä mitään, pörssisähkön käyttäjät voivat vaikuttaa kustannuksiin pienentämällä kulutustaan kalliilla tunneilla. Tämä kuitenkin tapahtuu vasta vuorokausimarkkinan sulkeutumisen jälkeen, eli kyseessä on ainoastaan reagointi markkinahintaan.
Mutta kulutusjousto (erityisesti joukkona, itsenäisen aggregaattorin avulla) tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa hintaan vuorokausimarkkinoilla – leikata kalliita hintoja ja toisaalta pienentää hintavaihtelua. Tästä hyötyvät myös halvan kapasiteetin tuottajat, kun negatiiviset tunnit vähenevät. Ja näistä syistä kulutusjousto pitää saada mukaan kaikille sähkömarkkinoille. Tällöin itsenäisen aggregoinnin vaikutukset näkyvät suoraan hinnassa, kaikkien osalta.
Energiaviraston mukaan 2023 lopussa: 31 % pörssisähkösopimus, määräaikainen sähkösopimus 45 % ja toistaiseksi voimassa oleva sopimus 24 % kuluttaja-asiakkaista.
Esimerkki kuluttajien vaikutuksesta: Tammikuun 2024 hintapiikki
Perjantaina 5. tammikuuta 2024 sähkönkulutuksen toteutunut kulutus väheni todella merkittävästi ennustettuun verrattuna, erityisesti huipputuntien aikana. Tampereen yliopiston mukaan kulutus laski yli 1 200 MW ennakoidusta tasosta illan huipputuntien aikana, mikä oli seurausta kuluttajien ja yritysten aktiivisesta energiankäytön vähentämisestä korkeiden hintojen takia.
Heidän analyysinsä mukaan “jos kulutuksen lasku olisi osattu ennustaa tarjouksia tehtäessä, Suomen ja koko Pohjois-Euroopan hinta olisi tarkastellulla tunnilla ollut alle 300 €/MWh, mutta Suomen aluehinta olisi kuitenkin ollut reilusti korkeampi kuin 200 €/MWh.”
Kertauksen vuoksi 5.1.2024 18-19 hinta oli 1 896 €/MWh (hinnat ovat alv 0%).
Tämä korostaa vuorokausimarkkinoiden tärkeyttä ja kuluttajien vaikutusta hintaan aktiivisella jouston hallinnalla.
Mistä kenkä puristaa?
Sähkömarkkina laki “Itsenäisen aggregaattorin on korvattava vuorokausimarkkinalla, päivän sisäisellä markkinalla tai tasehallintamarkkinalla toteuttamansa kulutusjouston aktivoinnin aikana aiheutuneet kustannukset asiakkaansa avoimelle toimittajalle tai tämän tasevastaavalle. Korvauksessa voidaan ottaa huomioon myös itsenäisistä aggregaattoreista aiheutuvat hyödyt muille sähkömarkkinoiden osapuolille”. Ensimmäinen ratkaistava asia on, miten määritellään “aktivoinnin aikana aiheutuneet kustannukset”. Se ei ole yksinkertaista selvittää, eikä siihen löydy helppoa vastausta.
Lähienergialiitto jätti lausunnon syyskuussa 2024 kuultavana olleisiin aFRR-markkinan ehtoihin (Lähienergialiiton lausunto: Energiaviraston Kuuleminen itsenäisen aggregoinnin kompensaatiomallista). Ehdotettuun kompensaatiomalliin valittu referenssihinta (Suomen tarjousalueen vuorokausimarkkinahinta, eli pörssisähkön hinta kyseille ajankohdalle). Lausunnossa todetaan, että ”Lähienergialiiton arvio on, että kuultavana ollut aFRR malli – ehdot yhdessä siihen liittyvän kompensaatiomallin kanssa – ei tarjoa sellaista toimintaympäristöä, jotta loppukuluttajille syntyisi uusia joustopalveluita, tai syntyisi uusia palveluntarjoajia. Eikä näin ollen aFRR markkinaan tule lisää kilpailua, joka takaisi kokonaisuuden kannalta kustannustehokkaimmat joustoresurssit” .
Miten tästä eteenpäin?
Lähdetään reservimarkkinoista liikkeelle tarjoamalla itsenäisille aggregaattoreille toimintakenttä ja toimintamahdollisuudet, niin että toiminta on kaupallisesti järkevää ja tuottaa sähkön kuluttajille taloudellista hyötyä. Tämä vaatii nopeaa päivitystä aFRR ehtoihin (kts. lausunto).
Välittömästi on käynnistettävä selvitys, jossa selvitetään jouston tuottamat hyödyt sähkömarkkinoille, jotta tasevirheen taloudellinen kompensaatio on mahdollisimman oikeudenmukainen. Lisäksi pitää arvioida itsenäisen aggregoinnin vaikutukset vuorokausi- ja päivän sisäiseen markkinaan.
Näiden tulosten ja reservimarkkinoilla saatujen kokemusten perusteella tarkennetaan sääntelyä itsenäisen aggregoinnin pääsyn ehdoista vuorokausi- ja päivän sisäiseen markkinaan.
Yhteenvetona totean, että itsenäinen aggregointi on tärkeä osa tulevaisuuden sähkömarkkinoiden kehitystä. Sen mahdollistaminen vaatii selkeitä sääntöjä ja toimivia markkinakäytäntöjä, jotka tuovat taloudellista hyötyä niin kuluttajille kuin markkinoiden muille toimijoille.
Kirjoittaja
Tapio Tuomi, toiminnanjohtaja
Suomen Lähienergialiitto ry
