Jäähdytyksen tarpeen ilmaantuminen yllättäen myös Suomen rakennuksiin tulee vaikuttamaan pitkällä tähtäimellä Suomen energiajärjestelmien muokkautumiseen.
Toimisto- ja palvelurakennuksia ei enää tänä päivänäkään voi rakentaa ilman miellyttävää jäähdytystä. Ja jos sellaista ei ole, sen joutuu ennemmin tai myöhemmin hankkimaan. Monikaan ei lähde parturiin, jossa tulee hiki. Samaa alkaa kuulua asuinrakennuksista. Eräs grynderi jo tuossa totesi, että ei uskalla enää rakentaa jäähdyttämätöntä asuinkerrostaloa, koska ”niitä kuumia pätsejä” ei viime kesän hellekokemusten vuoksi osta kukaan. Vanhoissa kerrostaloissa ”ilmalämpöpumppujen käsistä repiminen” näkyy nyt oheisen artikkelin mukaisena paniikkina.
No mitenkäs tämä alkaa vaikuttamaan Suomen energiajärjestelmään?
Ei tarvitse olla Aino Kassinen uskaltaakseen ennustaa, että tulevaisuudessa halutaan enenevässä määrin asua, työskennellä, shoppailla, käydä parturissa ja liikkua ilmastoiduissa tiloissa, myös Suomessa. Jäähdytys tapahtuu lähes poikkeuksetta lämpöpumpulla. Ja samaa lämpöpumppupohjaista järjestelmää voi käyttää tietenkin myös tilojen lämmitykseen, jolle meillä toki olosuhteissamme on suurempi tarve. Jo sinällään hyvin kannattavan lämpöpumppuinvestoinnin kannattavuus paranee entisestään, kun jäähdytys sisältyy useimmiten lähes kokonaan lämmitysinvestointiin.
Ilmalämpöpumppuja on jo asennettu 700 000 kpl, osittain myytynä ”jäähdytys kaupan päälle” argumentilla. Maalämpöjärjestelmät pientaloihin ja kerrostiloihin myydään yhä useammin vähintään jäähdytysvalmiudella, isot ostokeskukset, palvelurakennukset (Skanssi, Puuvilla, Veturi, Lippulaiva, IKEAt, Aallon Campus…) lämpiävät porareistä, joita käytetään jäähdytykseen ja lämmön/kylmän varastointiin, Myös kaukokylmä tuotetaan lämpöpumpulla ja hukkalämpö käytetään lämmitykseen. Esimerkkejä riittää ja lisää tulee. Lämpöpumppu vahvistaa markkina-asema osittain jäähdytystarpeiden lisääntymisen vuoksi.
Lämpöpumpuillahan tuotetaan jo noin 15 % eli reilut 10 TWh/a Suomen 80 TWh/a:n rakennusten lämmityskakusta.
Huolestuneita kommentteja on jo näkynyt some-palstoilla, että jäähdytyksellä pahennetaan ilmastomuutosta
Otetaan esimerkki pienemmästä ja yksinkertaisemmasta päästä. Sähkölämmitteisen pientalon ilmalämpöpumppu säästää sähköä 3 000 – 6 000 kWh vuodessa ja hyvin helteisenä kesänä samaista taloa jäähdytetään 200 kWh:lla.
Jos edes osittain investoinnin syy on ollut jäähdytys, onpahan tullut tehtyä yksityisen kuluttajan ehkä elämänsä suurin ilmastomuutosta torjuva teko. Samat lämmitys-jäähdytys energiasuhteet pätevät isommissakin asuinrakennuksissa. Jos jäähdytys on innoittanut luopumaan öljy- tai kivihiili-/turve-/kaasukaukolämmityksestä ja kylmä vielä otetaan porareiästä, niin silloin se ympäristöteko vasta iso onkin. Suomen jäähdytysenergiaksi ilman kaupan kylmää arvioitiin viime kesänä olleen terawattitunnin luokkaa, johon kului sähköä noin 0,3 TWh. Ei siis tarvitse olla huolissaan, päinvastoin.
Jäähdytyksen kysyntä sataa lämpöpumppulämmityksen laariin. Uusiutuvaa energiaa ja hukkalämpöjä, kuten hyödynnetään entistä enemmän lämpöpumpuilla niin erillislämmityksissä kuin keskistetyissä energiajärjestelmissäkin. Lämpöpumput jäähdytysominaisuuksineen mahdollistavat fossiilisista polttoaineista, ja polttamisesta yleensäkin, siirtymisen energiatehokkaisiin, sähköpohjaisiin lämmitysjärjestelmiin.
Viilentävän lämpöpumpun äärellä hellekesää odotellen!
Kirjoittaja
Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja
Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry
Lähde Jussi Hirvosen LinkedIn päivitys.
